Mäellä käymässä

Tänään harkkapäivän jälkeen siis lähdin kohti Matkakeskusta, mukana oli kamalan painava kassi. [Tämä minun läppärini on nimittään raahattavaa mallia, ei mikään kannettava tietokone. Kämppikseni sanoo, että Ansa on tuhti tyttö. Koneeni nimi on siis Ansa]. Lunta ei siinä vaiheessa muistaakseni satanut, mutta muuten oli viileää. Ei ollenkaan keväistä.

Koska minulla oli mukana iso kassi, en viitsinyt kuluttaa aikaani kaupungilla, vaikka junan lähtöön olikin aikaa yli tunti. Odottelin siis koko ajan Matkakeskusksella, kävin ostamassa Kalpiksesta Peter Pan -pääsiäismunan. Yllätys oli surkea, sellainen miniminikokoinen siirtotarrajuttu. Hmph. Autot-teippi on sentään jotakin.

Luulen kyllä, että vaikka minulla olisi ollut pienemmät matkatavarat, olisin silti vain istunut asemalla. Minua nimittäin väsytti todella kovasti. Melkein nukahdin siihen istumapaikalleni, mutta en uskaltanut, sillä mielessä oli viimesunnuntainen tapaus, kun Tampereen asemalla vartija tuliu herättelemään penkillä nukkuvaa miestä. En olisi halunnut tulla vartijan herättämäksi.

Sen sijaan torkuin kyllä matkalla Jyväskylästä Pieksämäelle. Junassa nukkuminenkaan ei silti ollut kovin parasta, sillä säpsähtelin koko ajan hereille, kun jatkuvasti havahduin siihen, että suuni oli auki. Olisi ollut inhaa huomata kuolaavansa. Etenkin kun vieressäni istui joku.

Onneksi S tuli hakemaan minut autolla Pieksämäen asemalta. En olisi varmaan selviytynyt kantamuksieni ja väsymykseni kanssa sen suuren mäen päälle, jonne minun aina täytyy kivuta päästäkseni kotiin. Oli siis onni matkassa, kun sain kyydin kämpille. Sisälle päästyäni purin ruokakassin ja katsoin postin. Minulle oli tullut puhelinlasku, osoitteenmuutoskortti kaverilta, jotakin ammattiliittopostia, CDON:comin paketti (School of rock jee) ja Prinsessa-lehden näytenumero. Kämppikselle oli tullut veroehdotelma, minulle ei. :oo

Yritin nukkua vähän aikaa, mutta en nukahtanut, kun musiikki oli päällä. En sammuttanut musiikkia, vaan sen sijaan ryhdyin ottamaan asukuvia. Ensin ikuistin tämänpäiväisen (ja melkein minkäpäiväisen vaan, asussani ei tapahdu kovin radikaaleja muutoksia nyt kun vaatekaapin sisältö on taas rajallinen) harkkavaatetukseni.

paita - Josefssons
housut - UFF
kaulakoru - kirppis
hiukset - uah vähän nuhjustuneet päivän mittaan

Yleensä pukeudun arkena aika tavallisesti. Tavallinen ei kuitenkaan ole tylsää, vaan tästäkin asusta löytyy kivoja juttuja. Rakastan paidan pääntien nappeja ja sammareiden tunnelmaa. Ostin sammarini joskus UFF:n maxkakseuroo-päiviltä, mikä oli kyllä erittäin kivaa. Kaulakorun ostin viime sunnuntaina Tampereelta, Keskustorin peräkonttikirppikseltä. Korusta maksoin saman verran kuin aikanaan housuista; kahden euron kolikon.

Kun S heitti minut alkuillasta kämpille, hän ehdotti, että mentäisiin pitsalle. Sovittiin, että menen katsomaan hänen luokseen Salkkarit, ja mentäisiin sitten. Ajattelin, että haluan vaihtaa vaatteet. Loppujen lopuksi en jaksanutkaan, vaan vaihdoin takaisin päivällä olleeseen asuun (hmm, käytännössä kyse ei siis ollut jaksamisesta). Pieksämäen kolean ilman takia tarvitsin kuitenkin jotakin lämmikettä asuuni.

liivi - UFF
kisuhärpäke - made by me

Vihreä neuleliivi on peräisin samalta ostosreissulta kuin vakosamettihousutkin, ja se maksoi myös kaksi euroa. Mietinkin matkalla S:n luokse, että ylläni ei sillä hetkellä ollut kovin kallis asu. 2 € + 2 € + paita 11 € / 2 kpl (+ vyö ~5 €). Eli vähän alle 15 €. Ei kai kovin paha. Ja hyvä niin, kun tuota rahaa tuppaa menemään.

Asusteista muutama sananen.

Jossakin postauksessa kaiketi mainitsin saaneeni kummitädiltäni aika kasan korviksia ja muita koruja. Nämä korvakorut ovat peräisin kummitädin kätköistä, ja olivat korvissani tänään vasta toista kertaa. Toisaalta nämä ovat minusta auttamattoman vanhanaikaiset ja jokseenkin mauttomat, mutta toisaalta jollain tavalla pidän näistä. Ainakin tämän päivän retrohenkiseen asuun nämä sopivat.


Kisuhärpäke (se ei ole korvis, koska siinä ei ole koukkua. se ei ole rintaneula, koska siitä puuttuu hakaneula. tällä hetkellä se on vain irtonainen tekele, jonka voi silti kiinnittää hakaneulalla. o_O) sen sijaan on omien pikku kätösieni aikaansaama. Tein sen noin vuosi sitten harjoittelussa, kun olin mukana intialaisten naisten käsityökerhossa. Silloin aikomuksenani oli tehdä itselleni kissakorvikset, mutta a) uuden tekniikan opettelu vei aikaa, joten en ehtinyt tehdä kuin yhden ja b) en oikein pitänyt kissan väreistä, eikä parempia ollut saatavilla, joten halusin tehdä vain yhden. Tämä killutinkaan ei ole ollut käytössä kuin pari kertaa, täytyy yrittää muistaa käytellä sitä useammin.

Hmm, ja nuo silmälasit. Ne ovat kämppiksen, ja ne vain sattuivat olemaan keittiön pöydällä näkösällä, kun aloitin kuvaamissessioni. En siis lähtenyt ne silmilläni ihmisten ilmoille.

Ihmisten ilmoilla oli kyllä aikamoinen koiran ilma. Onneksi pitseriassa oli mukavaa ja lämmintä. Söin kebab-katkarapu.aurajuusto-ananas-pitsan. Aika omituinen yhdistelmä, mutta sellainen vain tuli mieleen. Kämpille tultuani vaihdoin luonnollisesti mukavampiin housuihinm ja tällä hetkellä lököttelen college-pöksyissä. Kohta saa mennä nukkumaan, toivottavasti harjoittelu ei tule tällä kertaa uniin. Se on nimittäin ollut yleistä nyt. :S