Näytetään tekstit, joissa on tunniste shoppailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste shoppailu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. syyskuuta 2013

Maanantaina

Miksi sitä maanantaita oikein vihataan? Sehän on mitä mukavin päivä! Vapaapäivä, jonka aikana voi vaikka
shoppailla:
*Ostin junalippuja ensi viikon reissua varten. Kahdeksan palaa paperia maksoi vaivaiset 130 euroa.
*Käytiin hankkimassa synttärilahja kohta kaksi vuotta täyttävälle pikku herralle. Samalla tuli ostettua alevaatteita Nigeriaan. Yli kahdensadan vaatteet viidellä kympillä, noin kaksikymmentä vaatetta ja parit kengät.
tehdä kauneusjuttuja:
*Shoppailureissulla mukaan tarttui ehkä maailman ihanin huulipuna ja sininen kynsilakka. Niitä piti päästä testaamaan heti tänään.
*Hoitelin hiuksiani hunajalla ja kanelilla. Annoin möhnän muhia pyyhkeen alla pitkän tovin ja nautin ihanasta kanelin tuoksusta suihkussa, kun huuhtelin tukkani.
kokkailla:
*Tehtiin "lisää vain vesi" -tyyppisiä falafelpyöryköitä ja leivottiin pitaleipiä. Täytettiin leivät falafelilla, juustolla, sipulilla, tomaatilla ja paprikalla. Kastikkeeksi sweet chili -soosia ja jogurttia.  Nam nam nam!

Vallan hyvä maanantai. (:


 

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Pari kirppisjuttua

Moi. Ajattelin että kertoisin nyt terveisiä eräältä kirppiskierrokselta. Kerran käytiin ♥:n kanssa SPR:n Kontissa, kun oli sinne vietävää. Eihän sieltä koskaan pääse pois ilman että ostaa mitään. Ei tälläkään kerralla.

♥ löysi jonkun teiniaikojensa suosikkibändin levyn, minä joitain taidemaalausten kuvia tuunaustorilta. Ajattelin, että osaa niistä voin tarvita töissä, osasta voi tehdä jotain kivaa. Keittiöosastolta mukaan tarttui aterimia ja kirjahyllystä yksi Himoshoppaaja kokoelmiini.

Kenkähyllystä löytyi jotain kivaa: söpöt, ruskeat, letitetyt ballerinat.  Ihan uudet, sisäpohjassa oleva tarra ei ole yhtään kulunut! Pulitin niistä 4 euroa. (:


Käytiin vielä toisellakin kirppiksellä, siellä ei oltu ennen käytykään. Jonnan kirppis, myöskin Lielahdessa niin kuin Konttikin. Oli kiva uusi tuttavuus, siisti paikka ja siistiä tavaraa. Sieltä tarttui mukaan vähän lisää levyjä, ♥ osti itselleen t-paidan. Minä sorruin hamstraamiseen, kun lähdin kirppikseltä mukanani ämpärillinen puuhelmiä. Vaikka minulla on melkein täysinäinen ämpäri ennestäänkin. Mutta sitä löytöä ei voinut vastustaa; koko läjä maksoi vain 3 euroa, vaikka kaupassa samat helmet maksavat melkein viisi kertaa enemmän.

Nyt täytyy vaan koittaa ryhdistäytyä tuossa näpräämispuuhassa. Voisi vaikka väsätä itselleen jotkut kivat vappuhelmet! (:

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Maanantaina

Shoppailin
-lasinpesunestettä (15 l)
-suihkugeeliä ja shampoota (yht. 5 plo)
-suuvettä (3 plo)
-TUOKSUVIA roskakasseja
-ja jotakin muuta pientä kivaa

Tein smoothien
-mustikoita
-vadelmia
-mango-Pilttiä
-banaani
-appelsiinimehua
-hunajaa
-kaurahiutaleita

perjantai 15. helmikuuta 2013

Vapaapäivä kuvitteellisen kuvituksen kera

Olen monesti miettinyt, että olisi kiva jos omistaisin jonkun sellaisen puhelimen, jolla voisi ottaa kuvia ja laittaa ne kuvat samalla vehkeellä nettiin. Monesti eteen tulee kivoja pieniä juttuja, joista haluaisi sanoa jotakin blogissa, mutta kokonainen postaus siitä tuntuisi vähän liialta. Olisi kiva napsaista eteen tulleesta jutusta kuva ja parilla sanalla kertoa siitä, ilman että täytyy kikkailla johtojen tai muistikorttien kanssa. Tänään räpsin mielessäni monista pikkuisista jutuista kuvia ja postasin ne pääni sisällä tänne.

*tähän kuva pikkuisesta, tavallisesta avaimesta*

Vaikka tänään onkin vapaapäivä, herätyskello soi ihan liian aikaisin. Olin nimittäin päättänyt hoidella tänään vähän asioita, eikä se yleensä hoidu, jos odottelee puoliin päiviin saakka. Lähdin siis aamusella Kalevaan. Kävin isännöintitoimistolla, sillä sieltä oli muutama päivä sitten soitettu, että saisin vihdoinkin meidän autolla tolppapaikan. (eihän sitä olekaan kuin yli vuosi jonotettu -.- ) Määrä oli siis poiketa hakemassa tolpan avain. Se homma hoitui nopsasti, enää täytyy vain hankkia se johto, jolla se kaara yhdistetään siihen tolppaan. :D

*tähän kuva bussikortista*

Kalevasta ajelin Keskustorille. ♥ hukkasi jokin aikaa sitten lompakkonsa, jonka sisällä oli hänen korttiensa lisäksi minun bussikorttini. Tarkoituksenani on ollut jo kahdesti piipahtaa sulkemassa vanha ja hankkimassa uusi, mutta Frenckelin palvelupisteeseen ei noin vain piipahdetakaan. Etenkään jos on jonkinlainen aikataulu. Molemmilla kerroilla, joilla yritin käydä hoitamassa asiaa, oli nääs liikkeellä muutama muukin asiakas, joten en olisi ehtinyt jonottaa, kun minun piti jo pyyhältää jonnekin toiseen paikkaan. Tänään minulla ei ollut mihinkään kiire, joten asiointi sujuikin aika nopsasti! Valkkasin uuteen korttiini punaisen kotelon, mutta aion kyllä vaihtaa sen ♥:n kanssa, koska hänen kortissaan on pinkit kuoret.

*tähän kuva kristillisestä leffasta ja Pick Jesus -plektrasta*

Frenckeliltä käppäilin Kotisatamalle. Huomenna on parin kaverin yhteiset kolmekymppispippalot (jotka olin autuaasti unohtanut, tai oikeastaan en vain ollut tajunnut, että ne ovat jo nyt) ja päätin käydä katsomassa, josko Kotisatamasta löytyisi jotakin kivaa lahjaksi. Päädyin ostamaan toiselle tyypille DVD:n (joku Courageous, toivottavasti sankarilla ei ole sitä vielä) ja toiselle pinkin plektran. :D

*tähän kuva Punnitse ja säästä -ostoksista*

Koska plektra yksinään on aika kehno lahja, piipahdin katsomaan, millaiset kahvivalikoimat Punnitse ja säästä -kaupassa on. Toinen synttärisankari nimittäin on jonkin sortin kahvifani, niin ajattelin että joku vähän erikoisempi kahvipaketti voisi olla kiva vieminen. Löysin plektran väriin sopivan kahvipaketin ja päätin ostaa sen. Vielä ennen kassalle menoa tutkailin ihan vähän pähkinäastioitakin. Keräsin pusseihin joitakin kivoja pähkinöitä ja muita suolaisia naposteltavia, illan leffassa käyntiä silmälläpitäen.

*tähän kuva uusista treenikengistä*

Olen jonkin aikaa mietiskellyt, että pitäisi varmaan hankkia itselleni kengät tanssiharkkoja varten. Olen kyllä pärjännyt ihan hyvin paljain varpainkin, mutta kai se olisi vähän "terveellisempää" pitää lenkkareita. Etenkin maanantain jälkeen (sisko sai raahattua minut sellaiselle biletysjumppatunnille) kengät rupesivat houkuttelemaan, kun isovarpaisiin meinasi tulla tanssimisen jälkeen rakot. Pyyhälsin siis Koskarin Stadiumiin ja sovittelin jonkin aikaa eri jalkineita. Meinasi iskeä kyllä epätoivo, koska en osannut yhtään ajatella, miltä tanssikenkien pitäisi tuntua. Myyjästäkään ei loppujen lopuksi ollut kamalasti apua, vaan puoliturhautuneena vein kassalle ne kengät, joita testasin ensimmäiseksi. Toivottavasti eivät osoittaudu huonoiksi. Ostoskassiin tipautettiin kenkien kanssa myös pari paria sukkia ja jumppakalsarit. :D

*tähän kuva unikirjasta*

Stadium-shoppailujen jälkeen oli jonkin verran odottelua. Ja eeeei, se koitui vähän kohtalokseni, sillä odotellessani sisäinen Himoshoppaaja pääsi valloilleen. Koskarin käytävällähän on aina kai ollut niitä kirjojenmyyntipöytiä, ja vilkaisin niitä ohimennen. Katseeni osui unikirjaan (Unet A:sta Ö:hön - yli 900 symbolia ja tulkintaa) ja otin sen sitten käteeni. Selasin sitä pikaisesti, ja sen - ainakin ensiselailun perusteella - selkeys ja ei-niin-överi-kallis hinta sai minut sanomaan myyjälle: "Mä ottaisin tän". Maksoin kirjan ja melkein heti sen kassiini laitettuani tunsin pienimuotoisen morkkiksen olemassaolon. ääh. Perustelin ostostani kuitenkin sillä, että olen MONESTI miettinyt, että olisi kiva olla unisymbolikirja. Näen/muistan aika paljon unia ja usein niissä on jotakin sellaista, minkä pistää merkille, ja minkä merkitystä koittaa pohtia. Nytpä minulla on sanakirja, jonka avulla voin koittaa ymmärtää pääni sisäisyyksiä!

*tähän kuva somasta vaaleanpunaraidallisesta paperipussista*

Unikirjan ostamisen jälkeen oli vieläkin odoteltava. Siinä lähellä oli jokin söpö koju, jossa näytettiin myytävän kuivattuja hedelmiä, niin kuin Punnitse ja säästä:ssäkin. Menin vähän lähemmäksi ja katsastelin korejen sisältöä. Kun kiersin myyntipöydän toiselle puolelle, huomasin että toisella pöydällä oli tosi paljon erilaisia fudgeja. Tuumasin hetken ja päätin sitten kerätä pussiin muutaman palasen. (Ainakin viskin, rommirusinan ja kirsikan makuisia ja ruusun makuista turkish delightia.) Karkkiostokseni maksettuani minusta todellakin tuntuin Himoshoppaaja-kirjojen Beckyltä, sillä kuka muu ostaisi niin kalliita karkkeja! En minä ainakaan, normaalisti! :o

*tähän kuva säihkeestä ja loistosta*

Perimmäinen syy, miksi suuntasin Koskikeskukseen, oli vanhojen tanssit. TYKin wanhathan perinteisesti tanssivat Koskarissa, ja ajattelin että voisin mennä katsomaan, kun kerta on vapaapäivä. Aika kauan sain vielä karkkiostoksienikin jälkeen odotella, mutta eipä sen niin väliä. Ihastelin paikalle ilmestyvien wanhojen vaatteita ja kampauksia, koitin muistella omaa tanssipäivääni. Paikalla oli tosi paljon ihmisiä, niin yleisöä kuin tanssijoitakin. Oli kyllä upean näköistä! Katselin muutaman tanssin ja käppäilin sitten bussipysäkille ja tulin kotiin.

Tähän mennessä ei ole sitten muuta tapahtunutkaan. Seuraavaksi menen varmaan suihkuun tai koitan kehitellä jotain synttärikorttijuttua. Illan suunnitelmat ovat vähän auki, mutta tarjolla olisi ainakin nuorten aikuisten messu ja yhden elokuvan ensi-ilta. Todennäköisesti menen ainakin leffaan, mutta vielä on mietinnän alla, menenkö kirkkoon sitä ennen. Saa nähdä. Mutta nyt moikka!

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

"Neuvottelemassa"

Heipä moi ja hyvää tätä vuotta! Vuoden vaihde oli ja meni, sitä vietettiin ihan rauhallisissa merkeissä Tampereella, käytiin kattomassa ilotulitusta ja tultiin sitten kotio pelaamaan SingStaria. Eipä sitä voinut kauheesti riekkuakaan, kun heti vuoden alusta alkoi uusi työ. Tai no toka päivä vasta ihan käytännössä, mutta uudenvuoden päivänä piti olla skarppina ja valmistautua henkisesti. (Hmm ihan kuin olisin muutenkaan kauheasti rillutellut, vaikkei mitään uutta työtä olisi alkanutkaan.)

Eli siis, nyt tämän kuun alusta lähtien mun työpaikka on Urjalan seurakunta. Oon siellä näillä näkymin kesäkuun loppuun, perhetyöntekijän vuorotteluvapaan sijaisena. Tuon nimikkeen alle kuuluu aika paljon kaikkea, enkä ihan vielä itsekään tiedä tarkalleen, mitä mun pitää tehdä, mutta eiköhän se tässä puolen vuoden aikana selviä. :D Mutta sen verran osaan sanoa, että tämän pestin aikana hääräilen päiväkerhotyössä, varhaisnuorisuhommissa, rippikoulutyössä ja sen jälkeisessä nuorisotyössä. Plus mausteena on vähän Kirkon ulkomaanapu -systeemeitä.

Tämä mun urani Urjalan seurakunnassa on alkanut ihan hyvin, eipä näin lyhyessä ajassa ole ehtinyt vielä tapahtua mitään kamaluuksia. Ensimmäisellä viikolla oli vain kolme työpäivää, toisella viikolla ehdin olla työpaikalla yhden päivän ennen kuin lähdin huimentelemaan maailmalle. Nimittäin aina tammikuussa järjestetään lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät, neukkarit, joihin olin joulukuun puolella ilmoittautunut. Ennen ne ovat olleet vain seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöntekijöille, mutta tänä vuonna samoille päiville oli tulossa myös kunnallisen ja järjestöjen nuorisotyön ihmisiä. Isot pippalot siis.

Odotin päiviä innolla, koska en ollut ennen ollut niillä työntekijänä (opiskeluaikana kävimme niillä kerran), ja etenkin sen takia, että näkisin siellä tuttuja. Joten ei hirveästi haitannut, vaikka jouduinkin heräämään tiistaiaamuna aika aikaisin ja lähtemään Jyväskylään kahdeksan maissa lähtevällä junalla. Kun olin perillä Jyväskylässä, kävin majoittumassa (minun kortteerini oli hotelli Jyväshovissa) ja käveleksin sitten tapahtumapaikalle, Paviljonkiin. Haahuilin jonkin aikaa ympäriinsä ja suunnistin sitten puoli kahdentoista aikoihin saliin, jossa oli tapahtuman aloitusmessu.

Messu oli kiva, se toteutettiin pop-messun kaavalla (hmm itse kaava oli siis aika tavallinen, biisit vaan soitettiin kivoilla sovituksilla). Oli ihana laulaa virsiä bändin mukana, ja hieno käydä ehtoollisella suurella porukalla (enemmänkin ihmisiä olisi tosin mahtunut). Messun puolessa välissä esiintyi artistivieras, Yona. Tykkäsin hänen lauluistaan ja äänestään, oli mukava fiilistellä penkissä. Kun messu loppui, minusta tuntui että siitä oli hyvä aloittaa antoisat päivät.

Neuvottelupäivien suurinta antia taitaa olla juurikin ihmisten tapaaminen. Messun loputtua törmäsin onneksi edellisen työpaikkani työkavereihin (Essiin ja Sirpaan), että ei tarvinnut yksin vaellella. Vaellettiin sitten kolmistaan kohti ruokalaa. Hengailin tiistain aika lailla Essin ja Sirpan kanssa; syötiin yhdessä, kierrettiin messualuetta, suoritettiin jotakin partiopassitehtäväjuttua, käytiin luennolla ja sellaista. Jossakin hetkessä löysin työpajan, jossa pääsi kokeilemaan rummutusta. Kokeilin  vähän aikaa, ja sain jälleen todeta, kuinka pieni pläntti tämä Suomi on. Työpajaa oli pitämässä yksi nainen, joka tunsi yhden meidän udokalaisen. Käski tuoda terveisiä, mutta en kyllä muista enää hänen nimeään. Ups.

No, kun tiistain ohjelma alkoi loppua, mentiin vielä syömään Essin ja Sirpan kanssa. Siitä taapersin hotellille ja hengähdin hetkisen, ennen kuin suuntasin keskustaan (hmm eli siis tulin vaan hotellin ovesta ulos, niin olin jo Kauppakadulla), jossa treffasin Diakin luokkakavereitani. Olimme törmänneet jo päivällä ja sopineet, että nähtäisiin illalla. Niin siis teimme. Menimme johonkin kuppilaan istumaan, mutta jotenkin siellä oli musiikki tosi kovalla, joten en jaksanut olla siellä kauaa. Kamala kun olen jo vanha, kun musiikin basso jyskyttää sisuskaluissa niin, että tulee huono olo. Olin sitten hotellilla jo joskus yhdentoista aikaan. Olisin pulahtanut kylpyyn, mutta ammeen tulppa ei pitänyt vettä! ääääää!

Koska tiistaina ei tullut hihhuloitua kaupungilla myöhään, keksiviikkona oli ihan ok-helppo herätä. Kävin mussuttamassa hotellin aamupalaa (vesimelonia ja sellainen itse askarreltu sillileipä mallia risteilylaivojen kahvila) ja käppäilin sitten pikku hiljaa takaisin Paviljongille. Olimme sopineet luokkakavereiden kanssa, että menemme aamulla samalle luennolle, joten treffasin heidät auditorion tykönä. Menimme kuuntelemaan ohjelmaa, jossa oli tarkoitus pohtia sitä, millaisia paineita nykynuorilla on yhteiskunnan odotuksien keskellä. Kun pitäisi löytää koulupaikka ja päästä töihin, olla hyödyksi yhteiskunnalle. Ohjelman aihe oli mielenkiintoinen, ja sitä paitsi siinä oli yhtenä puhujana Antti Reini. Oih.

Välillä hihittelimme kuin mitkäkin teinit (aah se Reini on niin hottis, ja mikä ääni!), mutta suurimmaksi osaksi olimme ihan asiallisia. Kanavan/ohjelman/luennon/minkälie puhujat olivat kaikki hyviä, ja koko höskä oli oikeasti paras kaikista, joissa koko päivien aikana kävin. Reini oli siis ihan vaan plussaa. ^^*

Keskiviikon pyörinkin sitten Kämppiksen ja Tiinan (joka on myös ollut kämppikseni vähän aikaa) kanssa. Tutustuimme esittelijöiden pöytiin ja kerrytimme messukassiemme sisältöä. Esitteillä ja karkeilla ainakin. Päivän lähennellessä loppua oli taas aika käydä hotellilla hengähtämässä. Katselin telkkarista jotakin käsityöohjelmaa ja illalla suunnattiin taas keskustaan.

Käytiin luokkakavereiden kanssa syömässä Rossossa, viivyttiin siellä ilman mitään kiirettä, jutellen ja nauraen. Rossosta siirryttiin johonkin kuppilaan, jossa ei tainnut olla ketään muita. Tilattiin juomat ja ryhdyttiin pelaamaan Trivial pursuittia. Jee meidän joukkue voitti (kun lopulta pelattiin "äkkikuolema"-tyylillä, ja minä kiekaisin oikean vastuksen kaikkein nopeiten) ja sitten olikin taas nukkumaanmenoaika.

Torstaina oli Neukkareiden viimeinen päivä, kävin aamulla kuuntelemassa jonkun paneelikeskustelun Sirpan ja Essin kanssa. Keskustelun jälkeen hengailin Kämppiksen kanssa, missiona oli lähinnä ajan tappaminen. Isossa salissa oli kyllä jokin päätösjuhla, mutta se vaikutti niin tylsältä, että koimme parhaaksi pysyä salin ulkopuolella jutelemassa. Sen verran kävimme kuuntelemassa juhlaa, että näimme/kuulimme stand up -koomikko Mikko Vaismaan esityksen. Se oli hauska, olisi saanut jatkua hieman pitempäänkin!

Kämppiksen seurakunnan kyyti lähti kohti Kymiä jo yhdeltä, joten heipatimme toisemme juhlan päätyttyä. Mikkelin tytöt (Tina, Tiina ja Minna) olivat lähdössä vasta kahden maissa, joten menimme yhdessä Mäkkärille syömään. Kun heidänkin oli aika lähteä, jäin kaupungille vielä itsekseni. Ajattelin, että voisi kiertää vähän kauppoja. Ostin KappAhlin alesta housut ja alkkareita ja Stadiumista löysin kivan sporttitopin halvalla. Ja oikein älykkäänä ostin Anttilasta lakanoita! Ihan kuin minulla ei olisi ollut muutenkin tarpeeksi raahattavaa juna-asemalle! Muutenkin tässä joulualennuksien aikaan minulla on ollut aika paljon sellaisia Shopaholic-hetkiä, että ihan hyvä etten varmaan nyt hetkeen ehdi käymään ostoksilla. :D

Sain kuin sainkin kamani asemalle, ja ostin lipun neljän jälkeen lähtevään junaan. Minulla oli tunti odotusaikaa, ja käytin sen lueskelemalla mukanani ollutta kirjaa ja miettimällä menneiden päivien tapahtumia. Vaikka neukkareiden ohjelmallinen anti ei ehkä yltänyt odotuksiani vastaavalle tasolle, Jyväskylän reissu oli vallan antoisa. Sain viettää aikaa kivojen ihmisten kanssa, tapasin uusia tyyppejä ja sain jonkinlaisia ahaa-elämyksiä itsestäni ja elämästäni. Ei hullumpaa siis. (:

Perjantaina oli sitten vielä työpäivä. Oli hiukkasen hölmö olo, kun koko päivän tuntui ihan maanantailta. Onneksi ei sentään ollut viikon ensimmäinen päivä, vaan iltapäivällä pääsi viikonlopun viettoon. Siihen kuului vuoden ensimmäiset rumputreenit (ja tanssiminen), vaatekaapin perkaaminen (jotain meni roskiin, jotkut vaatteet odottavat Uffille tms. pääsyä. Ja tein myöhäisuusivuotisen lupauksen, että en osta mitään vaatteita ainakaan ennen kesää, jollen oikeasti TARVITSE. Jollei kaikki housuni tuhoudu rikkihapossa, tai jotakin sellaista.) ja english servicessä käyminen (minulla oli siellä lukemistehtävä, huu). Huomenna alkaakin sitten ensimmäinen työviikko, jossa on viisi oikeaa työpäivää. :DD Sitä odotellessa, moikkamoi!

Ps. Unohdin kamerani kummien tykö joulun välipäivinä, enkä ole vielä saanut sitä takaisin. Siksi siis kuvaton postaus.

maanantai 3. joulukuuta 2012

Joulukiireinen viikonloppu

Aika hassua, että sen jälkeen kun työt Akaassa loppuivat, olen ollut jollain tavalla kiireisempi kuin silloin, kun vielä olin töissä. Kalenteriin saa koko ajan olla merkkailemassa jotakin juttuja ja menemisiä riittää. Menot ja tekemiset ovat kyllä olleet kivoja, joten kiireellä ei onneksi ole negatiivista latausta. On pelkästään kiva, että tekemistä riittää, ja nyt jaksaa ja pystyy tekemään kaikkia kivoja juttuja erilailla kuin töiden aikaan.

Viikonloppu oli mukavan täynnä kivaa tekemistä.


Viikko sitten viikonloppunahan kävin Tyttöjen tuvalla Isosiskokurssin. En ole saanut vielä todistusta, koska sen voi saada vasta sitten, kun on käynyt tuvan Aukiolossa jonakin tiistaina tai torstaina. Vaikka isosiskopaperit ovat vielä saamatta, pääsin kuitenkin nauttimaan isosiskouden mukanaan tuomista eduista jo perjantaina. Tuvalla oli nimittäin Isosiskojen pikkujoulut, jonne olivat tervetulleita kaikki tuvan vapaaehtoiset, uudet ja vanhat. Sinne tieni siis kävi.

Mutta ennen pikkujouluja minulla oli treffit oikean pikkusiskon kanssa. Istahdimme hetkeksi suojaan tuulelta ja tuiskulta, piipahdimme Coffee Houseen turisemaan ja hörppimään sumppia. Oli kiva nähdä kunnolla pitkästä aikaa, ja juteltavaa kyllä riittikin. Kyytipoikana meillä oli herkulliset kaneli-piparkakku-latet, joiden kermavaahtopilven päälle oli ripoteltu piparin muruja. Niillä oli hyvä aloitella pikkujoulutunnelmat, ja jonkin aikaa höpöteltyämme hypättiinkin bussin kyytiin ja ajeltiin Pispalaan, Tyttöjen tuvalle.

Isosiskojen pikkujoulut olivat mukavan rennot. Väki valui paikalle vähän eri aikoihin ja aluksi tarjolla oli vähän yleishyödyllisiä askareita: Osa tytöistä hääräili keittiössä valmistamassa pikkujoulusapuskaa, osa teki viime hetken valmisteluita seuraavana päivänä alkavia joulumyyjäisiä varten. Minä kieltäydyin kauniisti keittiöapulaisena olosta, sillä olemukseni oli vielä vähän räkäinen. (Hah, voi olla että olisin muutenkin keksinyt jonkun verukkeen O:) ) Sen sijaan auttelin mielelläni myyjäisvalmisteluissa. Pakkasin tyttöjen askartelemia korvakoruja myyntikuntoon. Oli hauskaa näperrellä jotakin yksinkertaista ja samalla jutella niitä näitä muiden tyttöjen kanssa.

Vaan oli ihan hauskaa, että ruokakin valmistui vihdoin. :D Keittiössä ahkeroineet tytöt olivat saaneet aikaiseksi koko porukalle ghanalaista maapähkinäkanakastiketta ja riisiä sekä jälkkäriksi banaanilettuja ja hedelmäsalaattia. Oli hauskaa saada maistaa jotakin erilaista afrikkalaista ruokaa, eikä syödä aina vaan sitä samaa. Afrikkalainen teema jatkui ruokailun jälkeen jonkinlaisella infopläjäyksellä, jonka yksi ohjaajista meille piti. Kyseessä ei ollut luento, vaan pikemminkin juttelimme yhdessä siitä, millaisia tapoja eri Afrikan maissa on, ja millaisia ihmiset siellä ovat.

Afrikka-teema jatkui edelleen. Vaihdoimme paikkaa tuvalta parin talon päässä olevalle salille, jossa meille opetettiin afrotanssia. Vitsit muuten, en muistanut kysyä yhtään, minkä maalaista tanssia tanssailimme. Joka tapauksessa se oli vähän erilaista, mitä Udokassa harrastamme. Oli kivaa kokeilla uudenlaista tanssia, etenkin kun se oli aika helppoa. (: Tanssien jälkeen hörpimme vielä glögiä torttujen kera, ja pikku hiljaa ihmiset jatkoivat matkaansa muihin juttuihin. Oli vallan mukava pikkujoulu.

Ylläoleva kuva ei kyllä liity pikkujouluihin muuten kuin että otin tuon askarteluni mukaan sinä iltana. Teimme Isosiskokurssin lopuksi itsellemme Minä-kilvet (vai mitkä niiden nimet nyt olivatkaan), ja minä jätin omani silloin kuivumaan. Pikkujouluun mennessä työ oli ehtinyt kuivua melkein viikon, joten pystyin kuljettamaan sen kotiin ehjänä. Se saa nyt edustaa tässä postauksessa Tyttöjen tuvan pikkujouluja, sillä en ottanut pippaloissa yhtään kuvia. Keskityin vaan ihmisiin ja heidän kanssaan olemiseen.


Lauantaina oli lisää jouluista puuhaa. Veljen koululla oli perinteinen joulutori, jossa koulun oppilaat ja jotkut muut käsityöläiset myyvät töitänsä. Lähdettiin ♥:n kanssa lauantaiajelulle, tarkoituksena käydä katsastamassa torin tarjonta. Ensin kävimme moikkaamassa veljeä metallipuolen pajalla, jossa veli esitteli hieman töitänsä ja koneita, joita hän on viime aikoina käyttänyt. Hänellä on meneillään lopputyön tekeminen, joten ehkä siksi hänellä ei ollut mitään omia juttuja myytävänä. Kaikki aika ja energia on mennyt arte-työn kanssa ahertamiseen.

Metallipuolelta menimme toiseen rakennukseen, jonka luokissa oli monien eri ihmisten töitä tarjolla. Oli tuohijuttuja, neuletöitä, koruja, vaatteita... Kaikkea hienoa. (: Itse shoppailin jonkun itse piirtämän värityskirjan (se taitaa mennä pukinkonttiin neiti O:lle) ja söpöjä satuaiheisia tarroja. Muuten tyydyin vain ihastelemaan ja hypistelemään myynnissä olleita tavaroita.

Joulutorin kiertämiseen ei mennyt kovin paljoa aikaa (ihan kuin siellä olisi ollut vähemmän myyjiä kuin viime vuonna?), joten päätimme käväistä vähän kirppiksilläkin. Kävimme kahdella kirpputorilla, mutta saalis jäi (onneksi) aika pieneksi. Minä ostin muutaman rannekorun ja ♥ löysi pitkään metsästämänsä usb-puhelimen tietokoneeseen. Yhteinen ostos oli joku lautapeli, jota emme ole ehtineet vielä testata.

Suunnitelmissa oli myös käydä Ideaparkissa, ja sinne suuntasimme kirppistelyn jälkeen. Niin kuin aika moni muukin ihminen. :D Autoja oli hirveästi, mutta onneksi Ideaparkissa on aika paljon lääniä, että ei päässyt tulemaan ahdasta. Kiertelimme kaupoissa ilman mitään suurempia ostoslistoja. Pari lahjajuttua tuli löydettyä, ja heräteostoksena sukkikset uudesta Newyorkerista ja kuumaliimapyssy Clas Ohlsonilta. :D Maltilliset ostokset siis, shoppailu taitaa keskittyä sitten joulualennusmyynteihin. (:

Lauantai-iltana oli tarkoitus hengailla vain kotona, mutta Petra (minun Pieksämäen-luokkakaveri, joka asuu myös Tampereella) sai houkuteltua minut pois kotikolosta. Lähdettiin kahdeksan maissa kaupungille, missiona maillä oli päästä laulamaan karaokea. Päätettiin mennä katsastamaan Puuman karaoke, ja se olikin positiivinen yllätys: Kun menimme Puumaan sisälle, paikalla taisi olla meidän lisäksemme yksi tyyppi, joka vain pelasi hedelmäpeliä. Saimme siis laulaa sydämemme kyllyydestä, lauluvuoro vaihteli meidän kahden välillä. Vähän myöhemmin paikkaan tuli muutakin porukkaa, mutta laulujono ei silti muodostunut mitenkään mahdottomaksi. Suunnilleen joka kolmas tai neljäs vuoro oli oma vuoro. Ihan hyvä laulupaikka siis.



Sunnuntaina avattiin joulukalenterien (minulla on kaksi suklaakalenteria ja Aamulehden kuvakalenteri) kakkosluukut, ja vietettiin ekaa adventtia. Minulla ei ollut pahemmin adventtisuunnitelmia, kalenterissa luki vain "Vastaanottoilta Kyttälässä". Vastaanottoilta olisi ollut jokin nuorten aikuisten kirkkosysteemi (en ole ollut siellä ennen), mutta teinkin viime hetken suunnitelman muutoksen. Sen sijaan että olisin lähtenyt bussilla Kyttälään (se on keskustassa), kävelinkin noin kilometrin päähän Uudenkylän seurakuntatalolle. Yksi kaveri oli vinkannut, että siellä pidetään mukavia iltamessuja, ja ajattelin mennä katsomaan sen meiningin.

Mieninki oli ihan jees. Sellainen semi-rento, ei kuitenkaan ehkä ihan minun juttuni. Voi olla, että pitää vielä käydä ainakin kerran, ennen kuin antaa lopullisen tuomion. :D Kivaa oli joka tapauksessa ainakin se, että näin vähän tuttuja. Oli mukavaa, että nyt kun vihdoin menin ensimmäistä kertaa oman "kotiseurakuntani" tilaisuuteen, kaikki naamat eivät olleet ihan uppo-outoja. Messun jälkeen oli kirkkokahvit, joiden aikana juttelin yhden tosi tutun oloisen pariskunnan kanssa. Yritettiin miettiä, missä ihmeessä olemme tavanneet. Ei millään meinannut tulla mieleen, mutta sitten tajusin, että he olivat Hanskin vanhemmat, eli olen ollut jopa heillä kylässä! :o Vähän noloa, ehkä. :D Kahvipöytäjutteluiden jälkeen lähdin taapertamaan takaisin kotiin, ja oli ihana kävellä narskuvassa lumessa ja katsella huuruavaa hengitystä. Ihanaa, että vihdoin tuli lunta.

Ensimmäisen adventtisunnuntain lopuksi piti tietenkin töllätä vähän telkkaria, eli seurata Tanssii tähtien kanssa -ohjelman finaalijakso. Alku meni vähän ohi, mutta missasin onneksi vain kaksi ensimmäistä tanssia. Oli kivaa mussuttaa suklaata ja katsella ihania tansseja, ja jee, oma suosikkini eli Krisse voitti koko kisan! Ei pöllömpi sunnuntai, ei ollenkaan huono viikonloppu. ^^*

torstai 8. marraskuuta 2012

Päänkevennyspäivä, melkein ohitse mennyt päivä ja tehopäivä

Hoh. Ei sitten tullutkaan kirjoiteltua eilen, kun koko päivä meinasi mennä ohi. Mutta nyt istahdin sohvalle, enkä aio tehdä mitään muuta, ennen kuin saan kirjoitettua tämän postauksen valmiiksi. Ja yhden päivän sijasta aion kertoa kolmen päivän tapahtumat. Aloitetaan siis.

Tiistaina minulla oli ihana päänkevennyspäivä. Olin joskus aiemmin varannut itselleni ajan kampaajalle, ja tiistaiaamupäivällä tuo aika vihdoin koitti. Olin ostanut 25 eurolla lahjakortin, johon kuului hiusten leikkuu sekä kulmakarvojen muotoilu ja värjäys. Lahjakortti oli Piianpeili-nimiseen kampaamoon, joten sinne tieni vei.

Olin liikkeellä vähän liian aikaisin (jotta varmasti olisi aikaa eksyä ja etsiä paikka, jossa ei ole koskaan käynyt), joten päätin poiketa Fidassa. Ei minun tehnytkään mieli kamalasti katsella, mitä myytävää siellä oli, mutta oli kiva nähdä mainokset, joiden kuvaamista oli juuri nähnyt telkkarista edellisenä iltana. Fidan mainoksissa siis poseerasivat Huippiksen finaalikolmikko.

Mutta, löysin sitten kampaamonkin helposti, ja olin ajoissa. Odotellessani selailin hiusmallilehtiä, ja yritin vielä päättää, millaisen kampauksen haluaisin. Lehdistä ei ollut suuremmin apua, joten kun pääsin kampaamotuoliin, selitin kampaajalle sen kampauksen, joka minulla on ollut joskus muutama vuosi sitten. Ja siitä ideasta lähdettiin.

Oli oikein ihanaa olla hipsuteltavana. Hiukset pestiin, pää hierottiin, yli puolet hiuksista tipauteltiin lattialle. Föönailtiin, pöyhittiin. Minusta oli kiva, että kampaaja (nimeltään Merita) ei ollut liian puhelias, vaan pystyin rauhassa nauttimaan. Yksi kivoimmista jutuista oli varmaan crème brûléen tuoksuinen tökötti, jota laitettiin hiuksiin ennen föönausta. :D Ja yksinkertaisesti sen seuraaminen, miten hiusten ilme muuttuu pikku hiljaa. Siinä aina alkaa hymyilyttää.

Vähäksi aikaa hymy pääsi hyytymään, kun oli aika nyppiä kulmakarvat. En ole koskaan harrastanut sitä itse, ja kyllähän se nipisteli. Ei kuitenkaan ylitsepääsemättömän paljoa. Värjäys jätettiin väliin, koska Merita sanoi kulmakarvojeni olevan jo hyvän väriset, juuri hiusteni väriin sopivat. Olinkin etukäteen miettinyt, että värjäyksen tulos saattaisi olla liian tumma, etenkin kun tykkään olla usein ilman meikkiä. Ihan hyvä päätös siis jättää värjäilyt sikseen.

Kulmien nyppimisen jälkeen hiuksiani vielä vähän tupeerattiin ja laitettiin. Sitten kiitin ja poistuin, takana oli oikein mainio hipsuttelutunti. Kun kävelin kauppaa kohti, hymyilin kyllä lakkaamatta. Kivaa.



Poikkesin Vapaa valinnassa, kun halusin ostaa uusiin hiuksiin jotakin vahaa. Oli myös pakko saada ottaa heti kuva uudesta naamasta, tein sen sitten kaupassa. Vahaa löytyi, ja sen lisäksi shoppailin ♥:lle alesukkia ja lyijyä. Ostin myös molemmille keskustassakäymistuliaisiksi suklaakalenterit. Minulle Barbie- ja ♥:lle Super Mario -kalenterin. Khihi.

Vapiksesta käppäilin Bonus-kirppikselle. On ollut aikomuksissa jo tosi kauan käydä siellä, mutta ei ole tullut käytyä. Nytkään ei sitten loppujen lopuksi ollut fiilistä kierrellä ja katsella. :c Poistuin siis aika pikaisesti paikalta. Hyppäsin bussiin ja ajelin Keskustorille.

Torilla kävin ihan vaan haukkaamassa jotakin Mäkkärillä. Ne euron kanahampurilaiset on kivoja, vaikka otisaalta aika tylsiä, kun niissä ei ole kuin se kana ja majoneesia. Söin niitä kaksi, ja hörpin lämmintä kaakaota. Aikamoinen yhdistelmä. Kun ruoka oli kitusissa, nappasin seuraavan bussin ja ajelin linja-autoaseman kohdalle.

Määränpää ei silti ollut linjuriasema, vaan menin vielä kadun yli poliisitalolle. Kävin hakemassa ajokorttini, koska olin aamulla huomannut, että olin perjantaina unohtanut koko asian. Tai toisin sanoen olin ajatellut, että sen saa hakea vasta tänä perjantaina. Noh, vahinkoa ei kuitenkaan sattunut, kun se väliaikainen kortti olisi ollut vielä vähän aikaa voimassa. Mutta nyt kävin hakemassa, eipähän tarvitse ajatella ajokorttijuttuja nyt pitkään aikaan.

Poliisilta kävelin takaisin keskustaan päin, ja odottelin kotiin menevää bussia. Kotona sitten otin kuvia uudesta pehkostani ja hypistelin ja ihastelin. :D Illalla iski vielä leipomismieliteko, ja pyöräytin uuniin mutakakun. Lorautin taikinaan viskiä, mutta valmiissa kakussa viskin makua ei oikeastaan huomannut. :c Taikinassa se maistui juuri nam-sopivasti. Mutta keksin, että seuraavalla kerralla voisi koittaa tehdä jonkun kuorrutteen, jonka maustaa viskillä. Sitä odotellessa. :D

Eilinen meinasi sitten mennä kokonaan ohi. Jostain syystä onnistuin nukkumaan kolmeen asti iltapäivällä. Olin vaan käynyt maksamassa vuokran puolen päivän aikoihin, ja tyytyväisenä jatkanut unia. Joten kaikki suunnitelmat siivoskeluista ja shoppailuista kariutuivat aika tehokkaasti. Heräsin vasta siinä vaiheessa, kun ♥ tuli koulusta. Ja olin aikamoisen töttöröö.

Siivoukset jäivät tekemättä, mutta lähdimme silti vähän kauppoihin. Kävimme etsimässä vähän joululahjoja (löytyi, jee) ja pyörähdimme Nekalan kirppiksellä. Sieltä mukaan tarttui vähän dvd:itä omaan hyllyyn. Ja isänpäivälahjajuttu. Kirppikseltä menimme vielä Sittariin hankkimaan jääkaapin täytettä. Onnistui! Illalla mentiin vielä saunaankin, eli päivä ei mennytkään ihan kokonaan hukkaan.

Tänään olinkin sitten tehokas. Heräämisen jälkeen olen pessyt pyykkiä (yhden koneen heti, nyt on toinen koneellinen linkoamassa), siivonnut olkkarin, keittiön ja käytävän ja ostanut bussilippuja. Vähän yli viikon päästä bussin nokka osoittaa kohti Kotkaa, ja minä olen siis sen bussin kyydissä. Pääsen vihdoinkin katsomaan Kämppiksen uutta kotia! Parhautta.

EDIT: nyt kun kakun maut ovat saaneet tasautua jääkaapissa pari päivää, se viskin makukin tulee esiin. nams!

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Synttärivierasasu

Hahah, tulipa hölmö otsikko. Mutta siinä se nyt on. Käytiin siis lauantaina Hyvinkäällä juhlimassa, ja puin sinne jotakin päällenikin. Ei tullut otettua juhlissa yhtään kuvia, joten tällä kertaa on tyydyttävä asukuviin. Juhlissa ei myöskään tapahtunut mitään kovin ihmeellistä (musiikkia, ruokaa, kakkua, paaaaaaljon lapsia), niin sepustan vain asustani. Sopiiko? Sopii.

 neule - kirpparilta
toppi - kirpparilta

Tykkään tästä neuletakista tosi paljon! Ostin sen joskus kesällä, kun käytiin Kangasalla kirppiksellä. Hintalapussa oli silloin 5 €, mutta pöydän kaikki tuotteet olivat puoleen hintaan. 2,5 € ei ole tosiaankaan paha hinta noin kivasta vaatteesta. Parasta neuleessa on varmaan ihan vaan se, että se on vähän erilainen. Ei mikään perustylsä musta neuletakki (jollaisen kylla tarvitsisin! :D). Napit ovat ihanat, ne on vähän nahkaisen tuntuiset ja himmeästi hopeaiset. Kauluksestakin tykkään kovasti, ja hihoista ja naruista. Ihan koko vaatteesta! ♥ En vaan ole ihan varma, miltä sen "kuuluisi" näyttää, sillä kokolapussa lukee muistaakseni M. Vaikka neule on periaatteessa pari kokoa liian pieni (jos siis vaan tuijotetaan niitä kirjaimia), niin mielestäni se näyttää noinkin tosi kivalta.

Toppikin on jonkun muun vanha, enkä maksanut siitäkään kuin kaksi euroa. Ostin kultaraitaisen topin Naistarin kirppikseltä, kun olin yhden harjoittelun aikana tutustumassa siihen. Naistariin siis, ei kirppikseen. Naistari on maahanmuuttajanaisten paikka, jossa he saavat vertaistukea ja neuvontaa. Tutustumispäivänä siellä vain sattui olemaan kirpputori. ^^* Keskityin minä muuhunkin, kuin vaan shoppailuun!

 farkut - joku Fiorella-poistomyyntikauppa Tuurissa
kengät - Shoeland

Housuina minulla oli tämänhetkisen garderobini ehkä toisiksi oudoin vaate, VIOLETIT farkut. Ne ovat peräisin Tuurin kyläkaupan pihapiiristä. Siinä oli sellainen kauppa, jonka nimenä oli vain Poistomyynti, mielestäni. Kuitissa kyllä luki sitten Fiorella, joten ota siitä nyt selvää. Joka tapauksessa, päädyin ostamaan kaupasta vähän jännän väriset housut. Jahkailin kyllä sovituskopissa aika pitkään. En niinkään värin takia, vaan pikemminkin koon/mallin. Pöksyt ovat brittikokoa 16, ja muuten ihan hyvät, mutta kamalan matalat. ♥ yritti vakuutella, että kyllä ne siitä vähän venyvät, ja pitkien paitojen kanssa ne ovat just hyvät. Otin ne sitten silläkin uhalla, että niistä olisi tullut seisoskeluhousut, joilla ei pystyisi istumaan ollenkaan. Aluksi farkut olivatkin vähän njääh, mutta parin käytön jälkeen just passelit. Toki pesun jäljiltä vähän tönkömmät, mutta kyllä se aina siitä. (seliseliseli, kauheen kiintoisaa)

 kaulakoru - ite tehty
rannekoru - myöskin omatekemä

Tämmöisenä minä siis lauantaina juhlin. Itseasiassa samat vaatteet olivat päälläni sunnuntainakin, kun kävin treffaamassa ala-asteen luokkakaveria Ideaparkissa. Silloin kaulassa tosin ei ollut tuota kaulakorua, vaan rippiristi. Tämä ruskea kaulakoru on muutamia vuosia vanha, olen askarrellut sen kirppikseltä ostetusta kravatista ja isoista muovihelmistä. Tykkään siitä, vaikka sitä ei tulekaan käytettyä usein.

Ja oli mulla sitten jotain meikkiäkin. Tässä alla olevassa kuvassa sitä ei kyllä kauheasti erota, mutta näkyypähän kaulakoru vähän paremmin. (: Hiukset näyttävät kuvissa vähän littanoilta, ja sitähän ne olivatkin. :D Ne ovat kuvissa nääs suihkun jäljiltä, ja yläkuvissa jopa vielä märät.


Joka tapauksessa, juhlat olivat kivat ja asu myös. Huomenna onkin sitten eri kuviot, kun tää lähtee tyttöjen kanssa vähän käymään Tukholmassa. Iik, en jaksa odottaa! (:

torstai 20. syyskuuta 2012

Syksytreffit

Sain silloin joskus alkuvuodesta ne pari leffalippua. Viime viikolla alkoi sitten tuntua siltä, että tekisi mieli käyttää ne. Varasin meille paikat yhteen näytökseen, ja heittäydyin jopa niin hurjaksi, että varasin myös ravintolapöydän samalle päivälle (pöytävaraus, kamalan aikuista! :o). Kun merkkailin lauantain menoja kalenteriin, huomasin että silloin olisi meidän kuukausipäivämme (2 v 4 kk). Joten varaukset sattuivat juuri passelille treffipäivälle!

Lauantaiaamuna oli niiin nätti ilma, joten ehdottelin, että ehkä voisimme mennä ulos jo suunniteltua aiemmin. ♥ oli heti innoissaan: "joo, mennään vaikka Ideaparkkiin!". Olin kyllä tarkoittanut jotakin ulkoilmaisempaa, mutta shoppailu alkoi kuulostaa ihan hyvältä. Laitoimme itsemme valmiiksi ja lähdimme ajelemaan kohti Ideaparkkia.


 Neitillä on nätit silmät...
...ja oikein valloittava hymy.

Olikin oikein mukavaa shoppailua. Ensin pyörittiin vähän kenkäkaupoissa (ilman ostotapahtumia) ja sitten syvennyttiin urheilukauppojen tarjontaan. ♥ osti itselleen jotkut kengät Stadiumista, minä ahtauduin sovituskoppiin jumppakuteiden kanssa. Olen näet miettinyt, että saattaisi lisätä motivaatiota tanssimiseen, jos minulla olisi jotkut oikeat liiksavaatteet, eikä vaan jotkut kulahtaneet leggarit ja toppi. Niinpä ostaa päräytin itselleni urheilurintsikat ja tekniset pöksyt ja topin. Tuli ihan hyvä diili: Kun ♥ osti omat ostoksensa, hän liittyi samalla Stadiumin kanta-asiakkaaksi (vai millä nimikkeellä niitä siinä puljussa kutsutaankaan). SOC:n tekniset vaatteet olivat jäsenille 25 prosentin alessa, joten sain sekä pöksyistä että rintsikoista vitosen pois. Ja toppi oli muuten vain edullinen, se oli joku Niken neljä kymppiä maksava jumppapaita, mutta tarjouksessa 14,95 €. Siispä sekä aloitteleva urheilija ja aleshoppailija minussa kiittävät.

Urheiluvarusteiden hankkimisen jälkeen olikin sitten hyvä pitää mussutustauko Arnold'silla. :D Syötiin puokkiin Bagel, juoma ja muffinssi. No okei, minä söin bagelin yksin, kun ♥ ei halunnut. Savuporo-bagel oli ihan ok-hyvää, mutta voi olla, että en enää osta sellaista. Taas kävi niin, että kun odottelin ruuan saapumista, otin kuvan vain aterian osasta, enkä enää malttanut kuvata varsinaista ruokaa.


Herkuttelupaussin jälkeen kierreltiin vielä joissakin kaupoissa. Muistin, että tarvitsisin jotakin peruspaitoja (minulla ei ole melkein yhtään, koska ne on niin tylsiä shoppailtavia) ja suuntasin Tokmannille. Muiden kauppojen peruspaidat näyttivät niin tyyriiltä, etten ikinä raaskisi ostaa (siis viistoista euroa yksivärisestä pitkähihaisesta!?!?) niitä. Ajattelin, että Tokmannilta voisi löytyä halvemmalla. Aavistukseni oli oikea, ja kotoutinkin itselleni mustan paidan seitsemällä eurolla. Jälkeenpäin minua ihmetyttää ainoastaan se, miksen tajunnut ostaa useampaa kerralla!

Tokmannin jälkeen (tai sitä ennen, en ole ihan varma) kävimme hakemassa leffairtokarkkeja ja -limpparia Minimanista. Sitten olikin aika maleksia hissukseen ulos päin. Vielä ei ollut mikään kiire, vaan ♥ ehti ihan hyvin käydä Catwalkin putiikeissa ja minä Gina Tricot'n sovituskopissa napsimassa asukuvia. :D

 paita - kaverilta saatu (muistaakseni teatterin puvustamon kirppikseltä ostettu)
shortsit - KappAhl
sukkikset - Seppälä

 kengät - Prisma
laukku - Fida

tää oli jotenkin kiva, vaikka/kun naama on suttua

Ideaparkista ajellessamme teimme sotasuunnitelman. ♥ tiputtaisi minut Finlaysonin kulmille ja menisi etsimään autolle säilytyspaikan. Minä kävisin Plevnassa lunastamassa varatut leffaliput, ja tapaisimme sitten Rossolla. Teimme niin. Kun kävelin Finlaysonilta Koskipuistoon, tuli tosi vahva Tampere-olo. Syksy-Tampere on minulle se rakkain Tampere, ja tuntui että se ympäröi minut hurjan vahvasti siinä käveleksiessäni. Oli pakko pysähtyä räpsäisemään jotakin kuviakin. Harmi vain, että oli aika synkkä ilma. Synkkä, tunnelmallinen. (:

 

Kun löysimme jälleen toisemme, ei ollut ihan vielä pöytävarauksen aika. Pyysin deittiäni ottamaan vielä pari kuvaa kivan puun alla.

  
takki - Ellos
huivi - kirppis


 Noo, mentiin silti Rossoon kysymään, josko siellä olisi tilaa, vaikkei varauksemme ollut vielä alkanut. Ja pääsimmekin heti istumaan ja selailemaan ruokalistaa. Tosin sitä ei tarvinnut kovin paljoa selailla, kun olimme vähän niin kuin päättäneet, että käyttäisimme Cityshopparin "2 kana-annos X:ää yhden hinnalla" -tarjouksen. Tilasimme siis ne (♥:lle siihen vielä ranskiksia, kun annokseen ei kuulunut mitään perunaa/riisiä/pastaa). Aloittelimme salaattipöydän kanssa, siemailimme juomia ja viipyilimme. Lopulta saimme ruoka-annokset nokkiemme eteen, ja vedimme ne hyvällä halulla napoihimme. Nams.


(juu, oli mulla seuraakin!)

Ruuan jälkeen tassuttelimme leffateatterille. Kävimme ostamassa popcornit (yhyy, ei ollut enää saatavilla niitä kivoja mausteita!) ja pääsimme melkein heti sisään saliin. Mainoksia tuntui tulevan ikuisuuden, mutta lopulta elokuva alkoi. Olimme varanneet paikat Ted-elokuvan näytöksestä. Sehän siis kertoo tyypistä, joka on kasvanut yhdessä puhuvan pehmonallen kanssa. Vuosien vieriessä nallesta on tullut tyypin paras ystävä. Kuulostaa söpöltä, mutta nalle on vähän jotakin muuta kuin söpö. Nalle on nimittäin melkoinen rilluttelija, pössyttelijä, bilettäjä.

Family Guy -sarjan tekijöiden leffan idea vaikutti ihan hauskalta, mutta minua epäilytti, pitäisinkö sen tyylistä. Ennakkoluuloni osuivat oikeaan, leffa oli vähän liian "roisi" minun makuuni. Ei siinä kai ollut ihan yltiömäisesti päihde/seksi/vessahuumoria ja kiroilua, mutta jotenkin silti liikaa minulle. Kyllä jotkut kohdat olivat minustakin hauskoja, mutta en kyllä hankkisi leffaa itselleni. Haha sehän on yleensä minun käyttämäni elokuva-arvosteluasteikko: Hankkisinko leffan itselleni DVD:nä vai en. ♥ tykkäsi pätkästä kovasti, niin kuin olin alunperin ajatellutkin. Hyvä hyvä. (:

Leffasta poistuttuamme mietittiin vähän aikaa, lähtisimmekö suoraan kotiin vai kävisimmekö vielä jossakin. Minun ehkä pikkiriikkisesti teki mieli laulaa karaokea, mutta päädyttiinkin ♥:n kavereiden kanssa johonkin biljardi-baariin. Hengailtiin siellä vähän aikaa ja painuttiin sitten kotiin nukkumaan. Mukava treffipäivä. (:


lauantai 8. syyskuuta 2012

Sadepäivän shoppailut

Vieläkään en ole saanut aikaiseksi kuvata niitä Tuurin ostoksia (yhet housut pyörii jo kovaa vauhtia koneessa tällä hetkellä!), mutta tänään tuli tehtyä vähän lisäshoppailuja. Nappasin ostoskierroksen löydöistä kuvia, joten pääsen sepustelemaan niistä täällä. Varoitus: luvassa ei ole kovin mielenkiintoista settiä.

Päätettiin tuossa päivällä hurauttaa Hervannan puolelle, Duoon. Se on ihan kätevä paikka silloin, jos ei ole kamalan suurta shoppailutarvetta, ja jos sataa. Ja nyt satoi. Lukeminen taitaa olla sadepäivän puuhaa, joten mikäpä olisikaan ollut parempi kauppa käytäväksi kuin kirjakauppa. Jotenkin kirjakauppojen ulkopuolella olevat tarjouslaarit ovat aina kamalan kiehtovia, ja tälläkin kertaa ne onnistuivat houkuttelemaan minut lähellensä.

 Tällä kertaa poistopisteestä löytyi ekaksi tusseja. Sekoitettavat "Blendy pens" -kynät vaikuttivat hauskoilta, koska kuudesta erivärisestä tussista saisi vaikka kuinka monta eri yhdistelmää. Nyt kotona tarkemmin tutkiessani tajusin, että kynät ovat aikalailla tavallisia tusseja, jotka vaan päästävät väriä toisiinsa kynien keskellä olevissa hylsyissä. Tosi hämärästi nyt kirjoitettu, mutta siis pointti oli, ettei blendy penssit olleet mitenkään ihmeellisiä. Odotan silti, että pääsen kokeilemaan sekoitustusseja esimerkiksi kirjeen kirjoittamiseen. Ja onneksi en pulittanut näistä melko taviksiksi osoittautuneista huopakynistä kuin kaksi eukkia. (normaalihinta 7,90 €)

Tarjouslaarin uumenista kätösiini eksyi jotakin muutakin värikästä. En yhtään muista, milloin minulla olisi ollut viimeksi kasvovärit, joten olihan nämä kahden egen (norm. 5,90 €) kasvovärikynät ostettava. Jotenkin ajattelin niin, että eihän sitä koskaan tiedä, milloin tälläisiä sattuu tarvitsemaan. Välillä on hyvä jemmailla tavaroita. 0:)

 Poistopisteestä tuli ostettua jotakin myös meidän koululaiselle. ♥ aloitti tällä viikolla suomen kielen kurssin, ja toivon mukaan ensi kuussa alkaa toinenkin. Tämä nyt alkanut on nimittäin vain kahdesti viikossa, pari tuntia kerrallaan, mutta työkkärin kurssi olisi ihan kokopäiväistä opiskelua. Peukut pystyyn siis, että ♥ pääsisi sille kurssille. Joka tapauksessa kursseilla tarvitaan muistiinpanovälineitä. Tällä hetkellä kurssilainen käyttää jotakin Aku Ankka -vihkoa, mutta kun se on täynnä, on kiva käytellä lempparijalkkisjoukkueen logolla koristettua vihkoa. Näitä lähti mukaan kaksi yhteensä neljällä eurolla. (normaalilla hinnalla olisi saanut pulittaa 5,90 €/kpl)


Kirjakaupan sisälläkin oli vielä tarjouspöytiä. Ihastelin hetkisen kaikkia söpöjä macaron- ja cup cake -kirjoja, mutta huomioni kiinnittyi sitten Tarot-kortti-pakkaukseen. Kun kävin Englannissa (vuonna 2004), meinasin ostaa tällaisen pakkauksen, jossa oli sekä tarot-kortit että niihin liittyvä kirja, mutta en sitten jotenkin raaskinutkaan. (ylläriylläri). Aina silloin tällöin olen harmitellut, että en napannut pakettia mukaani. Tällä kertaa en sitten harkinnutkaan kovin kauaa, vaan tein ostopäätöksen aika nopsaan. Ei minulla ole mitään suurta kiinnostusta Tarokkikortteja kohtaan, kunhan vain huvikseni halusin tutustua. Ajattelin myös, että jos nämä jäävät aivan toimettomiksi jonnekin nurkkaan pölyttymään, voin antaa nämä eteenpäin. Pakkauksen (saattaa jopa olla se sama, jota silloin Stratfordissa katselin, minulla on hämärä muistikuva violetista paketista) hinta oli 6,90. (norm. hinta 15,93. puntaa tai euroa :o)

Kirjakaupan jälkeen pyörähdettiin Seppälässä ja UFFilla, niistä ei tarttunut mukaan mitään. Minua vähän ärsyttää koko UFF, siellä on minusta aika kallista. Samalla hintaa saa uusiakin vaatteita, jos viitsii vähän väijyä aleja tai tarjouksia. Ainoa hyvä juttu UFFissa on ne euron tai kahden päivät.

Tiimarista ostettiin vähän koululaisjuttuja. Rulla kontaktimuovia (vahingossa sitä karheapintaista) ja paketti lyijytäytekynän lyijyä. Päätin vielä kassalla hurjastella vähän, ja ostin myös kuusi postimerkkiä. Kakkosluokan.


Tokmanniksi muuttuneesta Vapaa valinnasta osteltiin vain kemppareita. Tiskiainetta, hammasharjat ja sellaista. Tosin kassan vieressä oli vielä yksi houkutin, "tästä makeiset 50 snt". Lompakkoni on jo kauan pursunnut kaikenlaisista korteista, ja olen ajatellut uudelleensijoittaa ne johonkin pikku pussukkaan. Itse asiassa ostin jokin aika sitten Kylmiksen Tokmannilta tällaisen samanlaisen pussin (jonka sisällä on KAKSI (2) vaahtokarkkia), jonka kuvituksena oli Helinä-keiju. Tämä Minni-pussukka näytti vaan niin kovin houkuttelevalta, että otin nytten tämänkin. Joko niille korteille tai vaikka mukana kuljetettaville meikeille. Pussukkaan mahtuu ihan mainiosti puuteri, peitepuikko ja huulirasva.

Oikeastaan lähdettiin Duoon sen takia, että siellä on pystyssä Reino-kaupan Pop up outlet -myymälä, jossa myydään myös Palmrothin konkurssipesän kenkiä. Ajattelin, että olisi kiva löytää jotkut laatukengät, mutta myymälä oli ihan sairaan pelottava. Lattialla oli isoja pahvilaatikoita, joiden sisällä oli sekalaisia pareja kenkiä ja joiden ympärillä parveili iso liuta naisia. Eipä siinä sitten huvittanut penkoa tarjontaa, mutta ei kyllä päällisin puolin edes näyttänyt kovin kiintoisalta tarjonnalta. Mietin hetken, olisinko ostanut tarjous-Reinot, mutta myymälässä ei ollut niitä korallin värisiä, enkä ihan niitä tavallisia pinkkejä haluaisin. Liukenin paikalta sitten aika äkkiä.

Lopuksi mentiin Subwaylle syömään, kun Cityshopparissa oli vielä yksi subi-tarjous käyttämättä. Vielä maitokaupan kautta ulos kauppakeskuksesta.

Ennen kuin kurvailtiin kotio, tuli vielä mieleen yksi mahdollinen poikkeamiskohde. Hervannassa nimittäin sijaitsee legendaarinen (tai en tiedä onko se legendaarinen kenenkään muun kuin minun tai pikkusiskon+hänen metalliluokkansa mielestä) Sauli City. En ole koskaan käynyt siellä, mutta ajattelin että olisi ihan kiva vilkaista, millainen paikka se on.

Huh huh, en kyllä osannut odottaa sellaista. Arvelin kyllä, että paikka on jotakin Löytöliiterin, Kuljun kartanon tai Säästöpörssin tapaista, mutta en silti osannut valmistautua siihen, mikä siellä odotti. Hyllyä niin piukassa kaikkea tavaraa, että kaikkiin hyllyväleihin ei uskaltanut edes mennä. Tuotteina menneiden vuosikymmenten helmiä. Erityisen riemastuttava oli löytää leluosastolta Bambukarhut-wokkisetti. Bambukarhuthan tuli telkkarista silloin, kun olin ala-asteella. Joku Barbien jeeppi taisi olla vieläkin vanhempaa tuotantoa. Ja voi sitä kalsonkien määrää! Ihan sairaan monta hyllyä omistettu miesten kerrastoille ja kalsareille. Kummaa.

Ei me Sauli citystäkään silti tyhjin käsin lähdetty. ♥ osti itselleen talvitakin. Sellaisen toppatakin, mikä on vähän niinkuin toppaliivi jonka alla on huppari. Ihan kivan näköinen, tosin se tekee ♥:n vähän Michelin-ukon näköiseksi. :D Hintaa takilla oli 30 €, näytti olevan alkuperäiseltä hinnaltaan kymmentä senttiä vaille kuuskymppiä. Hah ja kassamies (olikohan Sauli itse, enpä tiedä) oli vielä ihan kiva, sillä hän veloitti pelkästään takin hinnan, vaikka ostettiin myös pussillinen paahdettua sipulia. :D

Juupa juu, että sellaiset shoppailut. Nyt taidan etsiä jotakin syömistä, sillä subista on jo aika paljon aikaa. Saa nähdä, jos sitä vaikka menisi saunaankin tänään. Huomenna on työpäivä, kalenterissa lukee että messuavustaminen. Moikka siis nyt!

tiistai 28. elokuuta 2012

Kesäreissulla

...tai ehkä syysretkellä, en ole ihan varma. Sää tuntui välillä vielä kesäiseltä, välillä jo syksyiseltä. Reissu alkoi joka tapauksessa torstaina ja sen määränpäänä oli Tuuri. Katselin talvella Tuurista kertovaa ohjelmaa ja opin siitä, että Tuurin karavaanarialueella on tavallisten vaunupaikkojen lisäksi vuokrattavia asuntovaunuja. Ihastuin ajatukseen, että voisi vähän maistaa karavaanarielämää, vaikkei omistakaan asuntovaunua tai -autoa. Päätin siis, että haluan tänä kesänä käydä katsomassa Keskisen valtakuntaa. Että saisi karavaanailla, ja muutenkin.

Eli. ♥:lla oli torstaiaamupäivällä vähän asioita hoidettavana, mutta kun ne oli tehty, käänsimme auton nokan kohti Tuuria. Navigaattori ohjasi meidät jostakin Kurun metsistä Virroille ja siitä sitten edelleen määränpäähämme. Aurinko paistoi, ja automatka meni mukavasti musiikkia kuunnelleen ja metsämaisemia ihaillen. Suunnilleen kahden maissa olimme Kyläkaupan suurella parkkipaikalla ja sitten karavaanarialue Onnelan ilmoittautumistönöllä.

Netissä luki, että vaunun saa lunastettua kolmelta iltapäivällä, eli varauduimme siihen, että pitää vähän odottaa. Kaikki oli kuitenkin jo valmista ja saimme vaunun avaimet heti. Samalla saimme auton ikkunaan lätkäistävän pysäköintiluvan, pyyhkeet ja huoltorakennuksen (wc/suihku) avaimet. Meille näytettiin karavaanarialueen kartalta paikka, jossa vuokravaunumme on, ja siirryimme sitten majapaikallemme.


Voi että, oli kyllä aika hulppea asumus! Karavaanarialueen nettisivuilla sanotaan, että vaunut on otettu käyttöön vuonna 2011, ja niitä vuokrataan kesäaikana. Siltä kyllä näyttikin, oli todella siistiä ja uuden näköistä. Ja tilavaa! En tiedä, kuinka monta neliötä vaunussa on, mutta veikkaisin, että se voi olla jopa isompi kuin Oulun kesätyökämppäni! :D Nettisivujen mukaan majoitustilaa on kahdelle aikuiselle ja kolmelle lapselle, ja minun laskujeni mukaan vaunuun saisi mahdutettua kepoisesti vielä muutaman lisätyypin. Että oli meille kahdelle ihan kivasti tilaa.

 Tässä näkyvät kaikki pedit, jääkaappi ja mikro. Jääkaapin ja mikron takaa pilkistää telkkari, jonka sai vedettyä esiin. Se oli kiinnitetty katossa olevaan kiskoon.

 Ja tässä tämä meidän peti. Tästä katsottuna oikean puoleisena ei tosin voi olla kovin pitkä tyyppi, mutta minulle sängyn pituus riitti ihan hyvin. (:
 
  
Tässä sitten "olohuone", jossa tuli hengailtua aika paljon. Yhdessä noista ylhäällä olevista lokeroista oli radio/cd-soitin, jota testattiin kanssa.
 
Vaunuun oli kiinnitetty myös katos, jonka alla oli pöytä ja tuolit. Tässä olisi voinut varmaan oleilla, jos keli olisi ollut kesäisempi. Nyt katoksessa oli lähinnä saunamaisen kuuma, jos ovet olivat kiinni, mutta oli harmillisen tuulista, jos seinät avattiin. Meidän reissullamme nämä tuolit toimittivat lähinnä pyyhkeenkuivaustelineen virkaa.

Kun oltiin saatu kamat vaunuun ja ihmetelty sitä tovi, päätettiin etsiä jotakin syötävää. Myöhemmäksi ajateltiin ostaa jotakin ruokakaupasta, mutta ensin haluttiin tarkastaa kahviloiden/ravintoloiden tarjonta. Ruokapuodin ravintolan ruokalista näytti vähän suppealta ja kalliilta, joten painuttiin hampurilaisjonoon. Minä otin juustohamppariaterian, joka yllätti iloisesti: ranskalaiset olivat isot ja hampurilaisessa oli jotakin muutakin kuin vaan sämpylä, pihvi ja juusto. Ei siis ollut niin kuivaa kuin tavalliset juustohampurilaiset. Jee.

Hampurilaiset eivät olleet vielä tulleet, kun otin kuvan. Ja kun ne tulivat, ei enää malttanut kuvata, kun oli näläkä.

Murkinat tuhottuamme oli aika shoppailla vähäsen. Siispä etsiydyttiin "Tavarapuotiin", eli sinne mistä Suomen suurimman kyläkaupan visiitissä kai on kyse. Eli suuuuren suuureen halliin täynnä kaikkea mahdollista tavaraa. Tai ainakin luulin niin. Joo, olihan se Tavarapuoti aika iso marketti, mutta jotenkin odotin jotakin vielä isompaa. Ja halvempaa! En tiedä, mistä olen saanut sellaisen kuvan, että Keskisen kyläkauppa olisi joku edullinen paikka, mutta itse asiassa siellä oli aika hintavaa. Ainakin minun makuuni. Aluksi en meinannut löytää mitään, mutta pari tuntia kierreltyämme kärryssä oli sentään jokunen tavara. Ostimme ainakin tyynyt ja maustepurkkeja, jotka ovat olleet ostoslistalla jo tovin. Joitakin vaatteitakin löytyi, ja voisinkin tehdä pitkästä aikaa ostiskelupostauksen. (:




Vaikka kyläkaupan tavarapuoli ei näyttänyt niin kovin isolta, ostoskierroksen jälkeen oli silti aika väsynyt olo. Siispä jätettiin pihapiirissä olevat muut kaupat suosiolla kiertämättä ja pyyhällettiin vain takaisin ruokapuodin puolelle.


 Ruokapuoli siten jo näyttikin jättimäiseltä, ainakin ulkoa päin. Mutta tässä linnamaisessa rakennuksessahan on ruokakaupan lisäksi ainakin ravintola, Alko ja hotelli, joten itse marketti ei ollut liian iso. Aika lailla samankokoinen kuin jonkun Sittarin ruokapuoli. Kaikkea varmaankin löytyy. Me ostimme vaunuun jotakin naposteltavaa ja seuraavalle päivälle mikroruokaa. Juomaksi ostimme kummalisia limsoja: Mansikka- ja PINA COLADA -limsaa! :o

Haha, ♥ tykkää Pullava-mainoksen laulusta. Ruokapuodin pullapuolella oli Pullava-teline, joka alkoi soittaa sitä laulua, kun joku kulki ohi! Tuossa vasemmanpuoleisessa pylväässä on tuo musta kohta, joka ilmeisesti oli liiketunnistin. Hupaisaa. Tosin ♥:n mielestä oli vääryyttä, että Pullava-katoksessa luurasi vain niitä hillopitkoja, ja OIKEA Pullava oli pelkissä koreissa katoksen takana. :D Että sellainen välikevennys.

Ensimmäisenä iltana vaan hengailtiin vaunussa. ♥ luki kirjaa, minä kudoin sukkaa, pelattiin ristinollaa ja katsottiin telkkarista Nottin Hill. Se oli muuten yllättävän hyvä, aiemmin olen ajatellut että se on tylsä! Elokuvan jälkeen painuttiin pehkuihin. Yöllä oli vähän jännää käydä veskissä, mutta onneksi meidän vaunumme oli melkein huoltorakennuksen vieressä.



Perjantaiaamuna (oli muuten tosi helppo seota päivissä!) aamupalasen jälkeen jatkettiin shoppailemista. Käytiin katsomassa, mitä kyläkaupan viereisissä kaupoissa oli. Nahkapaikka-niminen kenkäkauppa oli kiva, ja minun pitikin mennä myöhemmin katsomaan yksiä kenkiä, mutta se lopulta unohtui. :c Sen sijaan shoppailin halpoja vaatteita Poistomyynti-putiikista. Sellaisesta Fiorellan tapaisesta. Jee.

Shoppailujen (ja vähän Keskisen kodin pällistelyn) jälkeen oli taas hengailua. Odoteltiin, että joen rannassa oleva sauna lämpiäisi. Ajattelin kokeilla, josko uskaltaisin pulahtaa uimaan. Ei onnistunut. Polviin asti meni ihan hyvin, mutta siitä alkoi vitkuttelu. Sain lopulta kastauduttua, mutta uimaan siinä kylmässä vedessä ei pystynyt. Ei minun sitten tehnyt mieli saunoakaan, kävin vain huoltorakennuksella suihkussa. Sen jälkeen olisimme kytänneet Enkelit ja demonit -leffaa, mutta asuntovaunussa ei näkynytkään TV Viisi. Hmm, mikään ei ole täydellistä. Katselimme sitten jotain muuta, ja mentiin jossakin vaiheessa nukkumaan. Aamulla jatkettiin matkaa jonnekin muualle, mistä voisin kirjoitella erillisessä postauksessa.