Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Pikainen moro!

Tulin vaan huikkaamaan, että tällä hetkellä käytössä on toooodellaaaaaa hiiiiidaaaaas internetti, että postauksia ei varmaankaan ole kovin usein tulossa. Otettiin vaan netti puhelimeen, josta bluutuuthutetaan se tietsikalle, kun tarvitaan sitä vaan tämä kuukausi. Toivottavasti kuitenkin muutama postaus onnistuu ennen reissuun lähtöä hui.

Eli nyt mää oon tamperelainen. Raijattiin tavarat lauantaina uuteen kämppään ja viikonloppu järjesteltiin. Aika lailla kaikki on löytänyt oman paikkansa, vaikka tietty osa tavaroistani on edelleen kotonakotona. Maanantaina käytiin Ikeassa, ja kappas vaan ostettiin kaikkea muuta, mitä piti. Sellaista kylppäriin laitettavaa korikärryhyllysysteemiä ei löytynyt, ja valaisimien ostokin jäi. Löydettiin silti dc/dvd-torni, keittiöjakkara ja kenkäkaappi. Minä kokosin kaksi jälkimmäistä, etenkin kenkäkaapin kasaan saamisesta olen ylpeä!

Tykkään uudesta kämpästä. Ja tykkään mun avomiehestä. :o ^^*

(täältä)

perjantai 27. tammikuuta 2012

Krääsää

Tällä viikolla on oli tarkoitus pakata muuttoa varten. Eilen sain vihdoinkin ryhdyttyä toimeen, ja se olikin sitten yhtä kamalaa kuin aina ennenkin. Pakkaaminen on inhaa, ja tällä kertaa minua ahdisti jostakin syystä erityisen paljon. Kauhistutti, kun vaatteita on edelleen aivan hirvittävä määrä, enkä oikein tiedä, mitä tavaroita pakkaisin nyt mukaani. Koska uusi kämppä on sen verran lähellä, kaikkea roinaa ei tarvitse välttämättä viedä sinne kerralla. Onneksi. Selvisin kuitenkin ihan hyvin vaatteiden pakkaamisesta, ja sain jopa eroteltua pari kassillista UFFin laatikkoon vietävää tavaraa.

Alkuviikosta Posti sitä paitsi ilahdutti minua paketillisella lisä-krääsää. Olin voittanut Facebookissa Magners-siiderimerkin arvonnan, ja plakinto saapui maanantaina. Ihan kunnon kokoinen laatikko sieltä tuli, ja olikin jännää, mitä se sisältäisi.

Palkinnot olivat onneksi ihan käytännöllisiä tavaroita:

Viime aikoina olen joutunut monesti nukkumaan lisäpeiton kanssa, kun pakkanen on pyrkinyt sisälle asti. Olen yleensä käyttänyt tavallisen peiton alla fleecehuopaa, ja olikin kiva, että paketista purkautui uusi peitto. Minulla on ennestään ylioppilaslahjaksi saatu ruusupeitto ja vielä avaamaton koukerokuviopeitto, mutta eipä fleecehuopia voi koskaan olla liikaa? Ajattelin joka tapauksessa laittaa yhden peiton sitten sohvan nojalle käytettäväksi, ja tämä simppeli musta viltti sopii varmasti kivasti siihen.

Toinen hyödykäs tavara oli parin gigan muistitikku. Olinkin juuri vähän aikaa sitten pudistellut päätäni sille, että ♥:lla ei ole opinnäytetyötään missään muualla, kuin hänen koneellaan. Pitää siis kipin kapin antaa tämä tikku hänelle, jotta hän saa työnsä turvaan!

Seuraava palkintotavara oli ehkä vähän epämääräinen, mutta ihan ok-kiva. Nimittäin lasiset tuikkukipot (2 kpl) ovat kyllä simppeliydessään ihan kivan näköiset, mutta niinköhän haluan polttaa kynttilöitä joissakin siideri-kipoissa. Merkki ei ole onneksi kovin näkyvä, joten luulisin että homma hoituu ihan sillä, että jos näitä joskus käyttelen, käännän vain kuvion seinään päin. Näitä en kuitenkaan ajatellut ottaa mukaani ihan tässä kiirellisimpien tavaroiden muuttamiskerralla. :D

Oli paketissa sitten jotakin vähän oudompaakin. Koko palkinto oli kerätty tämän pytyn sisään, ja koko komeus kääritty kuplamuoviin. Olikin aika pohdinnat, kun yritin arvata avaamisvaiheessa, mikä paketista oikein kuoriutuukaan. Yksi arvaus oli cd-soitin, mutta se olikin tämmöinen pytty. Veikkaisin, että tämän on tarkoitus olla jonkinmoinen siidericooleri, mutta en ole ihan varma. Kovin hyödylliseltä tämä ei ainakaan vaikuttanut. Jollei sitä sitten pidä vaikka sipsikulhona.

Tai Star wars -kypäränä.

Ehkä kivoin palkinto oli liitetty klemmarilla saatekirjeeseen. Paketissa oli nimittäin myös kaksi elokuvalippua. En useinkaan raaski käydä leffassa, koska se on niin kallista, joten oli oikein mukava saada lahjaksi edes yksi elokuvakäynti. Tai kaksi, jos käyn yksin. ;)

Tänään olin (tällä erää) viimeistä päivää kerhotätinä, ja loppupäivän voisi kuluttaa vaikka pakkaamisen miettimisellä. Ajattelin, että voisin keräillä vielä joitakin tavaroita muottokuorman täytteeksi, ja huomenna kummisetä tuleekin auttamaan minua logistisessa puolessa. ♥ oli käynyt tänään hakemassa avaimet, hihii!

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Mööpeleitä metsästän

...tahdon saada sopivat-kivat-ei-liian-kalliit-siistit. Huh. Eli käynnissä yrittää olla Operaatio Huonekalujen Hankkiminen. Minulla tai ♥:lla ei kummallakaan ole oikein mitään mööpeleitä, jollei sitten haluta nukkua omassakin kämpässä minun 80 senttiä leveässä sängyssäni. Sanoisin että kiitos ei.

Eilen koluttiin huonekalukauppoja ja kirpputoreja miltei koko päivä (oltiin liikkeellä kymmenestä neljään), eikä saaliiksi jäänyt muuta kuin armoton väsy. Nukuttiin molemmat kolmen tunnin päikkärit, kun tultiin kämpille. Askossa ja Iskussa hinnat eivät tehneet muuta kuin pyörryttäneet, kirpputoreilla oli aika laiha tarjonta. Tai sitten kaikki tarjolla olevat yksilöt saivat aikaan kuvotusta. Luultavasti loppujen lopuksi käännymme Jyskin puoleen, ennen kuin alet loppuvat. Mutta mitä meidän tuleva kämppämme sitten tarvitsisi?

Ensinnäkin siis se sänky. Minulla on ihan hyvässä kunnossa oleva puinen sänky ja joustinpatja, mutta kieltämättä se on himppusen verran liian ahdas. Toki läheisyys lämmittää ja sitä rataa, mutta yleensä parin yön siinä nukkumisen jälkeen molemmilla on paikat aika pahasti kipeinä. Eli jotakin hieman tilavampaa, kiitos. ♥:lla on tällä hetkellä kämpillään vain patja, joka kieltämättä on nähnyt paremmat päivänsä. Eli jotakin hieman miellyttävämpää, kiitos.







Tärkeysjärjestyksessä ehkä toisena ovat ruokapöydän tuolit. Tulevan asumuksemme sydämenä toimii kiva baarikeittiö, jonka luukulla sitten mussutamme makkaraperunoitamme ja kaurapuurojamme. Ei olisi kiva vaan nojailla notkua tiskillä kuin mikäkin, vaan ehkä mukavampaa olisi istua tuoleilla. Hakusessa on siis pari kappaletta baarituoleja, mieluiten ehkä selkänojallisia. Ja sellaisia, etteivät ne hajoa heti, kun isken takamukseni niille. (:





Ei-niin-kiireellinen-mutta-aika-perus-tarpeellinen hankinta olisi sitten sohva. Ja ne kapistukset eivät tunnetusti ole ihan halpoja. Toisaalta olisi tietenkin hyvä satsata ihan kunnon sohvaan, joka sitten kestää mooonta vuotta, mutta toisaalta tällä hetkellä olisi kiva löytää joku vähän huokeampi ratkaisu. Ja olisi kiva, että sohvan saisi myös sängyksi mahdollisia vieraita varten. Vuodesohva siis. Koska tässä lähiaikoina on rahanmenoa esim. Nigerian matkan muodossa, päätettiin jättää uusi sohva ostamatta ja koittaa saada ♥:n vähän ränskä sohva vähän siistimmäksi. Iskällä on Ostos tv:stä tuttu höyrymoppijuttu, jolla ajateltiin vähän putsailla.






Siinä siis ne tärkeimmät. Sitten jossain vaiheessa olisi hyvä hankkia joku toimistonurkkaussysteemi, vaikka läppäriä tuleekin kanniskeltua paikasta toiseen sen mukaan, missä tekee mieli datailla. Olisi se silti kiva, että kämpässä olisi edes näennäisesti joku paikka, jonne tietokone ja vaikka laskut kuuluisivat. Ja joka kämpässä tarvitaan joka tapauksessa nitojaa, rei'ittäjää sun muita toimistotilpehöörejä, niin tykkäisin laittaa sellaiset tavarat pöydän vetolaatikkoon.





Kiireellisyysjärjestyksen häntäpäässä (esimerkiksi dvd-hyllyn jälkeen) tulee sohvapöytä, jonka toivoisin olevan sellainen arkku. Mielellään joku vanhan ja ehkä merirosvomaisen näköinen, jossa olisi nauloja ja kahvoja. Ei liian teollisen näköinen, vaan ihan unelma olisi joku sopivasti kulunut arkku, joka toimittaisi sohvapöydän JA säilytyspaikan virkaa. Ja jos sohvapöytä on jotakin muuta kuin arkku, en yhtään tykkäisi mistään lasipöydästä. Yh.





Vähän stressaavaa ja harmittavaa, ettei meillä oikein ole valmiina huonekaluja. Onneksi sentään on aika lailla kaikki pikkutavarat, esimerkiksi keittiön tarvikkeet ja lakanat sun muut. Olisi vielä pitempi penni alkaa hankkia KAIKKEA ihan alusta asti. Vaikka enemmän tykkäisin siitä, että meillä olisi huonekalut valmiina, ja nyt pitäisi hankkia kaikkea pientä. No, aina ei voi voittaa.

Tällä kertaa kaivelin kuvat We Heart It:n syövereistä.

Vielä pieni muistutus (itselle):

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Musiikkia ja muuttoa

Ai että, nyt on kyllä tosi kivan kevätviikonlopun sunnuntai.

Perjantai alkoi mukavan leppoisasti ja kiireettömästi. Loikoilin pedissä kai kymmeneen asti, ja suihkuttelin rauhassa. Kun piipahdin koneella, Severi tuli syliin kehräämään ja kiehnäämään. Söpöyttä. Yhden jälkeen lähdin liikkeelle, tie vei ensin Milleriin ja sitten Viialan kirjastoon. Sitten Lempäälään odottamaan junaa (iskä oli muutenkin hakemassa veljeä koulusta, niin päätin nousta junaan vasta Lempäälässä). Köröttelin paikallisjunalla Tampereelle ja käppäilin auringonpaisteessa Materiaalipalveluun. Koska oppari on aika lailla paketissa, suurimman osan opuksista sai jo palauttaa. Materiaalipalveluun jäi osa kirjoista, loput kiikutin Metsoon.

Seuraava juttu aikataulussani oli vasta viideltä, joten minulla oli pari tuntia aikaa pyöriä kaupungilla. Tie vei Keskustorille, jossa oli Rovaniemen markkinat. Ja aika liuta kansanedustajaehdokkaita. Kuuntelin yhden tyypin vaalipuheet, sitten keskityin markkinoihin. Ostin roven paistettuja muikkuja (mmmmnam!!) ja mutustelin niitä teltassa samalla, kun Taiska piti keikkaansa torin lavalla. Ei soitettu Haltin häitä tai Mombasaa. :p Suolaisten muikkujen jälkimauksi menin hörppimään tiramisukaakaota Coffee Houseen. Eipä vähään aikaan tehnytkään mieli mitään makeaa sitten. :D

Viideltä pyyhälsin Vuoltsulle rumpuharkkoihin. Edellinen kerta olikin syksyllä, että ihan kiva päästä pitkästä aikaa soittamaan! Vaikka odotin kovasti treenejä, fiilikset pääsivät jotenkin lässähtämään. Vissiinkin taas sen takia, että kun osaan vain ne perusjutut, joissa tylsistyn, mutta en kykene vaativampiin juttuihin. Ope yritti antaa minulle soitettavaksi jotain keppijuttuja, mutta en oikein osannut. Olen vaan keskiverto. Treenien edetessä mietinkin, että olisiko minun vain parempi lakata kiusaamasta itseäni ja lopettaa koko "harrastus" kokonaan.

Mutta. Perjantai-iltana oli luvassa myös keikkailua. Siksi sisko minua olikin kysellyt mukaan. Ja voi että sitä tunnetta, kun pääsee esiintymään ja näkemään, kuinka yleisö on ihan mukana! Vaikka en olekaan viime kertoina nauttinut harjoituksista kovin paljon, keikat on jotakin ihan mahtavaa! Niiden takia taidan vielä pysytellä Udokan riveissä. (:

Perjantainen keikka oli ravintola Laternassa, kyseessä oli erään Vihreiden ehdokkaan vaalibileet. En tiennyt etukäteen, mihin tilaisuuteen olimme menossa soittamaan, mutta kun kuulin, että paikalla olisi poliitikkoja, täytyy myöntää että odotin vähän kankeaa yleisöä. Onnekseni olin kuitenkin väärässä, ja yleisö oli todella hyvin mukana fiiliksissä. Ja lähtivät jopa tanssimaan. Oikein hauska keikka siis.

Keikalta bussiajeltiin siskon kanssa Kissanmaalle iltapalastamaan ja nukkumaan. Lauantaina oli siskon muuttopäivä. Hänen laitellessa viimeisiä tavaroitaan kasaan olin lähinnä henkisenä apuna, mutta kun alkoi tavaroiden roudaus, apuni fyysistyi. (?!) Siskon tuttu tuli hakemaan tavarat isolla autolla, ja ajeltiin uudelle kämpälle keskustaan. Oltiin tehokkaita, sillä tavaroiten siirtäminen paikasta K paikkaan S kesti vain noin tunnin. Helpottavana tekijänä toki oli se, että siskolla ei ollut huonekaluja roudattavana.

Siskon uusi kämppä on vallan ihanassa funkkis-talossa. Yksityiskohdat ovat kauniita, huoneet isoja ja korkeita. Kadehdittavan ihana kämppä! Ja uusi kämppis tekee hyvää pullaa!

Kun kamat oli kannettu uuteen osoitteeseen, päätin käväistä suihkussa ennen treffejä. Sitten etsiydyin Keskustorin bussipysäkeille, jossa olimme Kämppiksen kanssa sovittu kohtaavamme. Pian Kämppis saapuikin paikalle, halattiin. Juteltiin vähäsen, sitten mentiin tanssivaatteita hakemassa ollutta siskoa vastaan Laukontorille. K-kaupan kautta kämpille ja ranskalaiset uuniin. Mukavaa hengausta ja tavallista jutustelua. ♥

Alkuillasta kävin saattamassa Kämppiksen takaisin asemalle, ja poikkesin ostamaan markkinoilta lakua. Sitten suuntasin takaisin siskon kämpille, ja yritin torkuilla parantaa jostakin ilmestynyttä päänsärkyäni. Särky ei kuitenkaan häipynyt mihinkään, ja harkitsin jo lauantain keikan skippaamista. Onneksi en kuitenkaan skipannut.

Nimittäin lauantain keikka oli fiilikseltään perjantain keikka potenssiin seitsemäntoista! Ai että. Laternassa oli Smile Zimbabwe Concert -tapahtuma, Zimbabwen itsenäisyyspäivälle järjestetty monikulttuurisuusjuttu. Oli paljon ihmisiä, hyvää musiikkia ja iloista oloa. Tosin oma olo oli aluksi päänsäryn takia ja vähän muutenkin aika möks, mutta soittaminen, rumpuopen tarjoama ginger ale ja tanssiminen heitti iloisuuslukemat kattoon. Kohtasin meiningeissä myös Unniksen, jota en ollut pitkään aikaan nähnyt.

Me soitimme Zimbabwe-illassa kaksi settiä, ja lisäksi pippaloissa kuultiin reggaeta Hilton Marowa & Friends -kokoonpanon ja Liljan loiston esittämänä. Marowan musaa oli mukava fiilistellä, mutta ihan täpinöissäni olin Karjalan kunnailla...n ja Heili Karjalasta...n reggaeversioista. Upeeta, nam! Bileissä olisi viihtynyt kauemminkin, mutta päänsärky patisti nukkumaan. Joskus toiste sitten pippaloimaan uudestaan. (:

Nyt sunnuntaina ei tapahtunut kummempia, heräsin vain siskon sängystä, söin aamupalaa ja lähdin kotiin. Harmittaa, että en käytellyt kameraa oikeastaan ollenkaan koko viikonloppuna. Ainoa kuva on muikuista, jotka söin perjantaina. :D Kämppiksen kanssa en jotenkin muistanut kuvailla, yksin markkinoilla olisi tuntunut hölmöltä filmailla, ja ujostelen keikoilla kuvaamista. Vaikka kyllä muutkin kuvaavat. Pitää koittaa parantaa tapojaan tässä kuvattomuudessa.

Mutta kohta varmaan kunnantalolle suorittamaan kansalaisoikeuksiaan/velvollisuuksiaan.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Home weird home

Perjantai meni vielä pakkaillessa, siivoillessa ja roskia ulos kantaessa. Elämän pieniä iloja olivat silloin kotiin tilattu kebebrulla sekä se, että roska-auto oli käynyt tyhjentämässä roskikset aamulla. Ja kun paikat alkoivat oikeasti olla reilassa, oli ihan jees mieli. Keittiöjutut oli kiva pakata, ne menivät niin simppelisti.

Vaikka oli perjantaina vielä turhautumisiakin. Tajusin, etten ole elämäni aikana pelannut tarpeeksi paljon Tetristä, sillä vaikka kuinka yritin sovitella ja vaihdella tavaroiden paikkoja, aina jäi yli jokunen tavara, joka ei löytänyt millään itselleen paikkaa. Murheenkryynejä olivat käyttämätön Jack Sparrow -mappi, isohko teerasia sekä IKEAsta ostetut kaislakorirasiajutut. Noita pirulaisia en meinannut saada mahtumaan mihinkään, ja lopulta jouduin ottamaan niitä varten vielä yhden laatikon. Siinä vaiheessa kun huomasin unohtaneeni jatkojohdon olemassaolon, kirosin tavarani johonkin syövereihin ja vannoin, että jos vielä tulee vastaan jokin tavara, jolle ei ole paikkaa, heitän sen takuuvarmasti roskikseen!!!

Ja perjantai-iltana silmiini osui vielä ylioppilaslakki. :/

Lauantaiaamulle riitti vielä siivoskelua, mutta pahin pakkaamisepätoivo oli jo laantunut. Puolen päivän maissa olin valmis ja odottelin iskää ja kummisetää hakemaan minua ja tavaroitani. He tulivatkin suunnilleen puoli yhdeltä, ja kymmenen yli yksi jätin Tupaksin taakseni. Alkoi ajomatka kotiin. Matka tuntui aika pitkältä, mutta tajusin tulevani kotiin vasta silloin, kun olimme kääntymässä ysitieltä Kylmäkoskelle. Hullua.

Illalla oli vielä hieman turinahetkeä kummitädin, kummisedän ja oman perheen kanssa. Nukkumisjärjestelyt menivät niin, että minä nukuin sohvalla.

Eilen menin äidin kanssa kirkkoon, iltajumikseen. Siellä oli houseband, joten ajattelin että se olisi kiva. Nooo... En tiedä miksi, mutta yleensä jos tapahtumien (esim. jumalanpalveluksien) järjestäjät eivät ole kartalla siitä, mitä pitäisi tapahtua, minuun iskee sellainen myötähäpeä. Voisin ihan hyvin naureskella penkistä pihalla oleville tunareille, mutta ei. Sen sijaan häpeilen muiden tunarointia.

Myötähäpeän lisäksi jumiskokemuksessani oli ärsytystä. Jos jotkut toimittavat esilaulajien virkaa, minun mielestäni heidän pitäisi laulaa "neutraalisti" nuoteista, eikä kikkailla mitään ylimääräistä. Seurakunnan on vaikea laulaa mukana, jos esilaulaja tekee biiseihin jotain ihme niekkuja. Ei ollut siis kovin kiva kirkkokerta. :c

Tänään olen yrittänyt tehdä opinnätetyötä. Sitä häiritsi kuitenkin kissan toilailut, äidin höpötykset ja telkkari. Edellämainittujen lisäksi toki myös oma motivaation tai reippauden puute. Sain sentään vähän kirjoitettua, selvitettyä leirin ohjelmaa ja lähetettyä opettajalle jotakin papereita. Huoh.

Yksi ystävä sanoi, että ensimmäiset kaksi viikkoa ovat tuskaa. Jos muuttaa takaisin kotiin, siis. Ihan lupaavasti on alkanut. Sille tuskalle lupaavasti siis. -.-

torstai 20. tammikuuta 2011

(Epätoivoiset) terveiset pakkaamosta!

Tänään olen pakannut koko päivän. En eenää edes muista, mitä kaikkea olen saanut pakattua, mutta huone alkaa tavallaan olla jo tyhjä. Enää joitain epämääräisiä juttuja, joista suurin osa menee roskiin.

Ainakin pakkasin loput vaatteeni. ISON matkalaukun ja sporttikassin lisäksi vaatteita löytyy nyt pahvilaatikosta (päälyvaatteita, eli niitä huppareita ja parit pöksyt) ja repusta (epäarkiset vaatteet). Vielä niiden lisäksi on muovikassillinen UFF-vaatteeita ja muovikassillinen pyykkiä. Ulkovaatteet ja muutaman laukun sulloin jätesäkkiin.

Olen myös vienyt roskia. Tyhjensin kuiva-ainekaapin vanhaksi menneistä tavaroista ja vein jauhot ja muut sellaiset biojätteeseen. Tänään oli myös aika raahata roskiksena toiminut iso jätesäkki ulos, sillä kohta en olisi enää jaksanut kantaa sitä. Ja eiköhän joku naapurikin ollut juuri lähdössä ulos, kun raahasin ruumissäkiltä näyttävää roskapussia rappukäytävässä. :D Eteisessä odottaa vielä roskiin viemistä muovikassi, joka sisältää viisi paria kenkiä. Ja kyllä, niissä on reikiä ja sileäksi kulutettuja pohjia, joten niitä ei kannata yrittää pelastaa.

Keksin sille yhdelle ainoalle pack max (ei aito :D) -pussille hyvän tarkoituksen. Ei nimittäin olisi kovin paljon eroa, sullonko yhden tyynyn sinne pussiin vai en, kun tyynyjä kuitenkin on kolme. Sen sijaan pussi auttoi tilankäyttöä, kun laitoin sinne muovikassillisen lankakeriä ja rutistin niistä ilmat pois. Kaksi käsityöpussia ja littana pack max -pussi nimittäin mahtuvat paljon näppärämmin roskapönttöön (kuljetuksen ajaksi huom!!) kuin kolme käsityöpussia. Jee.

Kempparit pakkaantuivat myös tänään. Minusta on aina ollut inhottavaa, että siteitä kertyy joka paikkaan, mutta nyt avattuja paketteja tuntui olevan kamalan paljon. Sain kaikki kempparit onneksi yhteen pussiin. Ja tein kosmetiikkaoivalluksen: Olisi tosi kätevää, jos käsirasvatuubin tai meikinpoistoaineputelin avattuaan merkkaisi permanenttitussilla pakkauksen kylkeen avaamispäivämäärän. Pakkauksissa kuin ei ole varsinaisia parasta ennen -päiviä, mutta merkintä siitä, kuinka kauan ne säilyvät avattuna. Jos avaamispäivämäärän merkkaisi pakkauksen kylkeen, ei tarvitsisi pähkäillä, kuinka kauan mikäkin on ollut käytössä.

Ihan kiva siis, että tähän päivään on mahtunut mukavia oivalluksiakin. Nimittäin suurimman osan ajasta olen vain ollut epätoivoinen, sillä pakattava tavara ei tunnu millään loppuvan. Minua myös jotenkin hävettää tämä tavaramäärä. Ja ennen kaikkea kauhistuttaa, mihin kaiken tuon muka saa mahtumaan sitten kotona. No jaa, voisi pystyttää vaikka jonkin kevätkokon. :/

Tämän päivän ruoka oli kanaa ♥:n opastuksella. Minulla oli jäljellä yksi koipireisi, sillä en viitsinyt viie kerralla paistaa koko paketillista. Ja nyt olisi tuntunut tyhmältä laittaa uunia päälle yhden kanan kappaleen takia. Joten kysyin ♥:ltä neuvoa kanan paistamiseen. Se olikin sitten oikein extreme-kokkausta: ensin koivesta pestiin marinadi pois, sitten se piti saada vähän pienemmiksi osiksi veitsellä. Niljakasta. Sitten kappaleita keitettiin kymmenen minuuttia (mausteiden kanssa, mutta en laittanut kuin hiukan suolaa), jonka jälkeen ne ruskistettiin pannulla. Tuli hyvää, söin kanan wok-vihannesten kanssa. Kesken ruoanlaiton ovella kävi Hakan mies, joka luuli että olin jo muuttanut. Olisi tullut tarkastamaan kämppää.

Tänään pitää vielä tiskata, jottei huomenna tarvitse muuta kuin pakata. Muuta en kyllä jaksa tehdä. Nyt tiskaan ja sitten menen suihkuun. Luvassa on Pese itsesi lehtien välissä tulleilla näytteillä -suihkuhetki, koska muut pesuaineet pakkautuivat tänään. :DD


kuva täältä.

(I have packed the whole day. I'm too tired to think in English.)

tiistai 18. tammikuuta 2011

Pakkaamishajoamista (osa kuinka mones?)

En tajua vaatteideni logiikkaa: Minulla on nyt pakattuna yksi ISO matkalaukullinen paitoja/toppeja/tunikoita ja isohko sporttikassillinen (!) alusvaatteita ja sukkia. Okei, yksi nurkka säästyi yövaatteille, joita ei tosiaan ollut paljon.

Jäljellä on huppareita/neuleita/villatakkeja, jotka luultavasti mahtuvat yhteen isoon reppuun, pari hametta ja muutamat housut.

Johtopäätös: ÄLÄ OSTA YLÄOSIA ILMAN ERITTÄIN PAINAVAA SYYTÄ. Ei mielellään edes painavan syyn raskauttamana.

ps. tänään oli viimeinen koulupäivä. ruokalassa oli banaanilastuja tarjolla.

(I don't get the amount of my clothes. I have now packed some of those, and I have one BIG suit case full of shirts/tops/tunics and one sport bag full of underwear and socks. Well, one corner was for night wear, but that wasn't a big one.

There's still left, waiting for to be packed, some hoodies/knitwear/cardigans that hopefully will fit in one big backbag. Then there is couple of skirts and a few trousers.

Conclusion: DON'T BUY ANY TOPS WITHOUT A VERY GOOD REASON. Rather not with the good reason, either.

ps. it was my last school day today. we had some dried bananas for lunch.)

pps. nyt on pakko lähteä ostamaan salmiakkia!/I really have to go buying salmiakki now!

maanantai 17. tammikuuta 2011

Kaapista tullut tonnikalasalaatti ja muuta sekalaista

Näyttäisi siltä, että en harrasta enää mitään muuta kuin ruoan laittoa ja sen syömistä. Siltä se vähän tuntuukin. Tylsä Pieksämäki on ajanut minut elämään, joka täyttyy oppariahdistuksesta, pakkausärsytyksestä ja syömisestä. Ennen kai sentään käväisin välillä ihmisten ilmoilla? Esimerkiksi S:llä teellä tai jonkun kanssa pitsalla. :P

Tänään lähetin opinnäytetyöhön liittyviä papereita yhteistyöseurakuntaan. Olen miettinyt opparia aika paljon, mutta muuten en ole saanut kauheasti aikaiseksi. Sähköposteja olen lähetellyt joka puolelle tuhottoman määrän. Mietin päivällä, että mitä jos vain tulostaisin kaikki lähettämäni ja saamani sähköpostiviestit ja esittelisin sen opinnäytetyönä. "Tutkimus kirkon alan sähköisestä kommunikoinnista".

Pakkaaminen ei muistaakseni edistynyt eilen ollenkaan. Tänään sain sullottua ISON matkalaukun täyteen vaatteita. Lähinnä paitoja. Muutama vaatekappale lensi roskiin, jokunen UFFin laatikkoon heivattavaan pussiin. Joku päivä mietin, että en malta odottaa pääseväni johonkin omaan kämppään, olisi niiiiin kiva sisustaa. Tätä ränsistynyttä (okei ihan elinkelpoista) solukämppää kun ei ole oikein viitsinyt stailata kovin huolella. Lauantaina olen toivon mukaan sentään jo kotona, enkä joudu tylsistymään täällä yksin.

Tämän päivän ruoka syntyi periaatteella "mitä kaapista löytyy". Tosin wok-vihannekset ja tomaatit oli ostettu sillä silmällä, että ne päätyisivät samaan kulhoon muiden salaattiainesten kanssa. Mutta kaapissa ne tänään olivat.

Tonnikala-makaronisalaatti

*makaroneja -> keitä ja valuta
*1 tlk tonnikalaa -> lisää makaronin joukkoon
*puoli pussia wok-vihanneksia -> wokkaa öljyssä, lisää pikkuisen soijakastiketta ja valkosipulijauhetta -> lisää makaroniin
*2 tomaattia -> pilko ja lisää muiden juttujen joukkoon
*1 tlk ananasta -> paloittele ja heitä sekaan

Eilen tein jälkiruoaksi (ruokana oli lämmitettyä nacho-juttua, joka ei luonnollisesti ole yhtä hyvää kuin heti valmistamisen jälkeen) appelsiiniriisiä. Oli nostalginen olo, sillä edellisen kerran olin tehnyt moista varmaan ala-asteella kokkikerhossa. Silloin ohjeessa oli Mummo-ankan kuva, toisella puolella Bambi ja Rumpali. Tällä kertaa käytin tätä ohjetta.

lauantai 15. tammikuuta 2011

Pakkauspaloja

Tänään nukuin aika pitkään, muistaakseni johonkin puoli kahteentoista asti. Oli kiva uni, niin se oli pakko katsoa loppuun asti. (: Noustuani popsin jotain aamupalaksi ja lähdin sitten kauppaan. Oli vallan ihanan aurinkoinen ilma, mutta kovin kylmä. Kauppareissun jälkeen pisteli inhasti, kun jäätyneet ruumiinosat alkoivat jälleen sulaa. Vähän aikaa kaakaoiltuani ryhdyin taas pakkaamispuuhiin. Olen siis nyt muutamana päivänä koittanut saada otetta tästä kaaoksesta, pikku hiljaa laittanut tavaroita kuljetuskuntoon.

Tänään olen saanut taas vähän edistystä aikaan. Kohta alan kokkailla itselleni syötävää, mutta sitä ennen tulin pitämään bloggaustauon ja kerron pari palasta tämän päivän pakkaussessiosta.

Tällä kertaa näytti olevan vuorossa koriste-esineiden ja esimerkiksi kynttiläjuttujen pakkaaminen. Melkein loppuun palaneiden ja toisaalta aivan uusien kynttilöiden kohtalosta oli helppo päättää: Sen kun vaan nakkaa nysät pois ja pakkaa käyttämättömät mukaansa. Erinäisten tuikkukippojen kohdalla olikin sitten hankalampaa.


(oho eipä osunut edustavin puoli kuvaan)


Joskus olen askartelupuuskissani/tekemisen puutteessani maalaillut Piltti-purkkeja tuikkukipoiksi. Sehän se on kierrätystä yksinkertaisimmillaan. Ja yleisimmillään; voi kuinka monet kerrat kerhoissa ja joululahjavalvojaisissa sun muissa on väkerretty vaikka mitä Piltti-purkeista! :D Vaikka nämä kipot ovatkin "vain" jätelasista tehdyt, minusta ne ovat aika kivan näköiset. Etenkin pidän raikkaasta kukkatuikusta ja jouluisesta piparikiposta (jonka yhdellä puolella on pikkuinen pipariukko). Toisaalta tällaisia voi ihan hyvin tehdä lisää, kun maaleja on vielä jäljellä. Ei kai viitsisi rahdata mukanaan turhaa jätettä (no okei, eihän se enää ole jätettä, kun sitä on jalostettu), mutta toisaalta ei raaskisi luopuakaan.

Päätöksiä on kuitenkin tehtävä. Tällä kertaa päädyin siihen, että jätän kipposet ihastuttamaan mahdollista seuraavaa asukkia. Hmm, tai vihastuttamaan Hakan tyyppejä, jos tänne ei kukaan muutakaan, ja he joutuvat tyhjentämään kämpän? Otinpa nyt edes kuvat aikaan saannoksistani.

Sitäpaitsi yhden omatekemän kynttilälyhdyn sentään säästin itselleni. Se on isompi kuin nuo edelliset, ja vähän erikoisemman muotoinen. Muistaakseni tehty Saarioisten hillopurkista, jossa on kivoja kulmia. Iso purkki oli muistaakseni ensimmäinen, jonka tein, ja varmaan parhaiten onnistunutkin. Haha vaaleanpunainen kynttiläpurkki sai jopa aikaan runon. (:

Sudenkorento
valo läpi sen
hauraan kukkasen juoksee
kultaoksan luo

japanilaisia kukkia^^

Sitten vähän toisenlaisiin pakkaupalasiin: Kynttilöiden ja muiden koristejuttujen jälkeen tuntui siltä (haha taidan tehdä tätä hommaa aika fiiliksen mukaan, mä huomaan), että voisin pakata huivit. En kuitenkaan tyytynyt vain sullomaan niitä johonkin laatikkoon, vaan tein senkin hieman pidemmän kaavan mukaan. Pääin laskea, kuinka monta huivia omistan. Olin kyllä tietoinen, että minulla on niitä aika paljon, mutta tarkkaa määrää en tiennyt. Joten nyt oli hyvä sauma tehdä laskutoimitus.

Heittelin kaikki kämpästäni löytyneet huivit sängylle, ja sain selville, että niitä on 21, joista...

1 on toimittanut lähinnä lampunvarjostimen virkaa
4 on kapeita, joita käytän lähinnä päässä
2 isoa huivia (oikeastaan saronkeja), jotka ovat tosi monikäyttöisiä (+1 kotonakotona)
2 pashminaa (toinen oikeaa pashminaa Napalista, toinen viskoosia)
3 erikokoista kukkahuivia (+ se uusin kotonakotona)
2 "silkkihuivia", joita en ole oikeastaan käyttänyt (toinen ostettu näytelmärekvisiitaksi)
3 ohuehkoa hapsullista (+1 kotonakotona)
3 palestiinalaishuivia (joista kaksi "oikeaa", melkein saman väristä, ja yksi Seppälän teiniversio)
1 kirjava, jolle en keksinyt kategoriaa.

Näiden lisäksi ainakin yksi huivi (jossa on buddha-kuvioita ja vähän kultaa) on ♥:n kämpillä. Joten yhteenlaskutoimituksen mukaan sanoisin, että omistan 25 huivia. Mutta puolustuksekseni voin koittaa inistä, että aika lailla kaikki huivit ovat olleet halpoja, koska ne ovat joko kirppikseltä tai alesta. Vaikka silti kyllä toivon, ettei niitä ilmestyisi enää lisää tämän pakkausrupeaman aikana. :D

Tungin huivit söpöön vihreään laukkuuni. Enempää sinne ei oikeastaan mahtuisikaan, joten onneksi osa huiveista on kotona tai muualla. Sitten ovat tietenkin vielä ulkohuivit (vai talvihuivit?), mutta niitä minulla ei ole niin montaa. Villi veikkaus olisi että viisi...

No mutta. Nyt onkin mukavan kurniva olo vatsassa, joten enköhän siirry keittiön puolelle ja ala järjestää jotakin murkinaa. Moikka!

(Today is packing day, again. I had to decide wether to take all my candle pots with me, or not. The final decision was that I will leave those three little pots here (a little joy for the next resident :D) but I'll take the big one with me.

I also packed my scarfs today. I counted them, and altogether I have 25 of them. Luckily they have not cost very much, they all are from 2nd hand or sale.)

tiistai 14. joulukuuta 2010

Joulutoivomus nummer 14

Pack Max -pusseja. :D

Tänään olen seurannut - mitä nyt asioilla käymisen (kävin noutamassa ajokorttini wihii!!!) ja kipeysnukkumisen lomassa olen ehtinyt - Kämppiksen pakkailupuuhia. Hän on asunut kolme ja puoli vuotta täällä Pieksämäellä ja nyt on aika vaihtaa maisemaa. Jotenkin tuota tavaraa on kertynyt suunnattomia määriä. Eteisessä sijaitsee jo monta laatikkoa kaikenlaista jännää, ja silti Kämppiksen huoneessa riittää pakattavaa.

Minulla on sama tilanne ensi kuussa. Kävin nimittäin eilen irtisanomassa vuokrasopimukseni, ja muutto täytyy tehdä tammikuun aikana. Kauhulla odotan sitä hetkeä kun minun pitäisi saada organisoitua kaikki vaatteeni, kirjani, leffani, astiani ja muut tilpehöörini jotenkin hyvään logistiikkakuosiin. Etenkin vaatteita tuntuu olevan luvattoman paljon. Eikä täällä kurajlla Mäellä ole edes UFFin laatikkoa, jonne voisi heivata ne kuteet, joita ei enää tule käytettyä.

Eilen illalla keksin kuitenkin oivan ratkaisun. (Viime aikoina ajatukset valtaavat iltaisin vuorotellen joko muuttaminen ja pakkaaminen tai opinnäytetyö.) Jos minulla olisi Pack Max -pusseja, saisin pakattua kaikki vaatteeni huomattavasti pienempään tilaan! Pack Maxithan ovat niitä muovisia vakuumipusseja, joista poistetaan ilma pakkaamisen jälkeen, joten kuutiosenttejä säästyy esimerkiksi matkalaukussa.

Eivätkä niiden vakuumipussien tarvitse olla juuri Pac Maxeja, minkä muunkin merkkiset tahansa käyvät. Keväällä ostin yhden Aino-merkkisen pakkauspussin, kun minun täytyi ottaa Ouluun mukaan tyyny, ja matkatavaraa oli muutenkin ruhtinaallisesti. Kyseinen pussi on varsin kätevä, eikä tekisi pahitteeksi omistaa niitä useampana. Ja isompana.

Tosin pakkaamiseen tarkoitetut vakuumispussit eivät olisi kovin jännittävä ja ihana lahja. Mieluummin avaisin joulupaperista vaikka söpön matkalaukun tai jonkin kivan teleportin, jolla voisi siirtää kaikki roinansa vaivatta paikasta P paikkaan K.

lauantai 8. toukokuuta 2010

Sweet home Pieksämäki (tittinditiditi)

Eilinen pakkaamispäivän ilta jatkui siis mesettelyllä. Koko illaksi en sentään voinut linnoittautua huoneeseeni datailemaan, vaan pitihän sitä liittyä kämppisten seuraan viimeistä iltaa viettämään. Eikä tuo siis ollut sellainen täytyypitääonpakko-pitihän, vaan tietenkin halusin liittyä tyttöjen seuraan.

Istuimme kettiön pöydän ääressä mussuttaen patonkia, lihapullia, sipsejä ja viinereitä. Oli mukavan rattoisaa, ihan niin kuin yleensäkin on niiden tyttöjen kanssa ollut. Jossakin vaiheessa meno yltyi hilpeileväksi ja käytössä oli tivolista saamani merihevosvesipyssy. o.O Puolen yön jälkeen suuntasimme peteihimme, tosin Kämppiksen kanssa vielä juttelimme tärkeistä asioista jonkin aikaa. ♥

Aamulla oli herätys puoli yhdeksältä, oli ryhdyttävä viiimeisiin pakkaamisiin ja kämpän siivoamiseen. Vaivuimme suuren tuskan ja epätoivon valtaan kun näimme tavaramäärän, joka olisi tarkoitus saada siirrettyä paikasta J paikkaan P. Ystävän poikaystävän (myöhemmin YP) saavuttua paikalle teimme sellaisen liikkeen, että kämppikset tulevatkin Pieksämäelle junalla, minä matkustan tavaroiden kanssa autossa.

Etukäteen minua pikkuisen jännitti, millainen automatkasta tulisi. Olen toki tuntenut YP:n jo jonkinmoisen tovin, mutta emme ole liiemmin viettäneet aikaa kahdestaan. Jännitti, osaisimmeko jutella mitään. Toki minua rauhoitti se, että juurikin edellisenä iltana olin sanonut Kämppikselle, että autot on siitä hyviä, että pitkät hiljaisuudet eivät tunnu kiusallisilta, kun voi syventyä vain maisemiiin tai muuten vaan tuijottamiseen.

Jännitykseni oli kuitenkin turhaa. Automatkan aikana ehdimme jutella kitaroista ja soittamisesta, laulamisesta ja levyttämisestä, harrastuksista, seinäkiipeilystä ja uimahallista, Marco Bjurströmistä ja Mikko Kuustosesta, ministereistä ja puheviestinnästä, töistä ja jaksamisesta, opiskelusta ja kesätöistä... ainakin.

Ja hups vaan olimmekin Pieksämäellä aivan pian! Tällä hetkellä minun ja Kämppiksen kamat ovat valtavana barrikadina eteisessä, sillä en tosiaan jaksanut alkaa järjestellä niitä mitenkään. Ketsupin ja margariiniin sentään laitoin jääkaappiin. Sen sijaan tulin heti koneelle, hmph.

Vaan ei sentään, ihan ensiksi katsoin kuitenkin postin. Minulle oli tullut JHL:n ja Jytyn jäsenlehdet, veroehdotusjuttu, pikku paketti ja paksu iso kirjekuori. JHL:n Motiivin sivuutin, en yleensä lue sitä kovin innolla. Joskus selailen. Jytyn avasin, sillä tiesin että siellä on yksi hauska juttu. ^^*

Sivulla 41 oli pikkuinen kirjoitus siitä, että Jytyn tyypit olivat olleet maaliskuussa Rekry-messuilla Joensuussa. Kirjoituksen komistuksena oli kuva tehokolmikosta; juuri siitä samasta, joka tänään jätti taakseen Jyväskylän ja joka myös piipahti maaliskuussa Joensuussa.

Verohallinnon kirjekuori sisälsi hyviä uutisia. Ihan mukava juttu viime vuoden mätkyjen jälkeen. (:

Paksussa isossa kirjekuoressa (jonka "kannessa" on kuva linnusta ja oikeassa ylänurkassa kolme postimerkkiä) oli iso nivaska paperia.

Posti oli Safarikuoron Kirstiltä, joka otti pari viikkoa sitten osoitteeni ylös, jotta hän voisi lähettää minulle joitain nuotteja. Nippu on tosiaan paksu, ja nyt on mietinnän alla se, että miten osaisin kyseisiin nuotteihin tutustua. Ei minulla ole kämpillä mitään soitinta, joiden avulla voisin tapailla melodioita tai mitään. Noo, pitää keksiä jotakin. Hauskaa kuitenkin, että sain nuotit.

Pikku paketti piti sisällään kaksi elokuvaa.

Huusin elokuvat itselleni Huuto.netistä joskus ennen vappua. Ihana ihana Ocean's eleven on yksi lempielokuvistani, osaan sen melkein ulkoa. Kotonakotona kirjahyllyssä nököttää kyllä elokuvasta VHS-painos, mutta halusin saada sen omaksi DVDnä. (tässä välissä Kämppis tuli juna-asemalta kotiin, laitoimme keittiön kamat paikoilleen ja siirsimme mikron lattialta pöydälle ja aloimme perinteisen yhteishuonedatauksen) Muistan, että saimme VHS:n joululahjaksi, kun olimme kesän lopulla käyneet katsomassa elokuvan autoleffateatterissa. !! Eräälle torille oli pystytetty valkokangas ja paikallinen pankki tarjosi ilmaisen elokuvaelämyksen. Muistan vielä, mitä minulla oli päälläni silloin, ja miltä viileä kesäilta tuntui. Ja kuinka hyvä leffa Ocean's eleven oli heti ensikatsomalta. ♥

Myös toisen paketissa olleen leffan olen nähnyt elokuvissa. Kävimme lukion ensimmäisen luokan keväällä katsomassa Nicole Kidmanin tähdittämän Tulkin. Se oli silloin todella random. Ärsyttävää kieltä käyttääkseni. Mielestäni Tulkki oli ihan hyvä, tosin sen poliittisuus sai sen menemään vähän yli hilseen. Lainasin elokuvan tänä keväänä kirjastosta ja huomasin pitäväni siitä nyt todella paljon. Ajattelin hankkivani sen DVDnä itselleni, kunhan se vain tulee jostain vastaan. Ja nyt tuli. (:

Tänään illalla on varmaankin luvassa jokin elokuva Kämppiksen kanssa. Kunhan vähän aikaa ollaan datailtu ja ihmetelty, miten hassua on taas olla Pieksämäellä.

perjantai 7. toukokuuta 2010

Pakkaamispäivän vaiheita

1) Ylös sängystä joskus yhdeksän ja kymmenen välillä --> suihkuun.

2) Kaupungille kämppiksen kanssa
2.1) Shoppailu Gina Tricot'ssa, Seppälässä ja Anttilassa (tulos: korvikset, yötoppi, alkkareita, hajuvesi)
2.2) Pommac-mehujään nauttiminen (jossakin ennen Anttilaa)
2.3) Lounastaminen Hesessä. Maistoin Pikku-Kippari-hampparin.
2.4) Takaisin kämpille joskus kolmen maissa

3) Pakkaamisen aloittaminen
3.1) Tuskailu, että miten kaikki mahtuu mihinkään, ja mistä aloittaisin.
3.2) Päätin pakata ensin uudet ja puhtaat vaatteet
3.3) Löysin eteisestä kassillisen pyykkejä, a) joiden luulin olevan likaisia mutta b) jotka olivat KOSTEITA!!! --> ärsyyntyminen siitä.
3.4) Kosteiden paitojen ripustelu kuivumaan

4) Korujen ja deodoranttien (joita on ihan miljoona, en tajua!!!!) pakkaaminen

5) Istahtaminen blogia kirjoittamaan
5.1) Pähkäily, mitä pakkaisi seuraavaksi
5.2.) Toivottomuuden tunne

6) Jäte- ja ruokahuollon järjestäminen
6.1) Roskien viemistä
6.2) Pullojen palautus ja ruokaostoksia Keljon marketeilla kämppiksen kanssa.
6.2.1) Pinkkikukallisen sporttikassin ostaminen plussatarjouksesta --> huojennus siitä, että saan varmaankin kaikki tavarani mahdutettua (olen jo jonkin aikaa ajatellut, että tarvitsen pienemmän kassin esim. viikonlopuiksi kotiin menemistä varten)
6.2.2) kauppaan takaisin palaaminen, koska kermaviili unohtui ostaa ja pullonpalautuskuitti käyttää.

7) Kämpille palaaminen.
7.1) Puhtaiden vaatteiden [= kohdassa 3.2 pakattujen sekä kohdassa 3.4 ripusteltujen] siirtäminen uuteen kassiin, sillä onhan loogista että ei ainakaan pakkaa likapyykkiä uuteen kassiin. Tosin toivon, että uuden kassin haju ei tartu vaatteisiin. Ne ovat sentään muovipusseissa. o.O
7.2) "ei tässä vielä mikään kiire ole, voin jatkaa pakkaamista myöhemmin" -datailu

8) Lähes vastustamaton halu mennä nukkumaan (päätä särkee, on särkenyt jo monta päivää. jalkoihin sattuu.)

9) Pakkaamisen jatkaminen
9.1) Ulkovaatteet ja kengät
9.2) Pyyhkeet ja kempparit
9.3) "Hmm; tuo, tuo ja tuo mahtuu lakanoiden kanssa tuohon muovikassiin".
9.4) ärsyyntyminen epämääräisiin tavaroihin, jotka eivät "kuulu mihinkään kategoriaan", tai joita ei voi vielä pakata, tai joista ei ole varma, heittäisikö ne roskiin vai raahaisiko ne mukanaan.
9.5) edellisessä kohdassa kuvattujen tavaroiden ripottelu/tunkeminen aiemmin mainittuihin kantovälineisiin sekä roska-astiaan.
9.5.1) Yllättyminen uuden laukun tilavuudesta <3 <3 ja vanhan laukun ratkeamisen pelkääminen :c
9.5.2) Kolmen purkan suuhun tunkeminen sen takia, että purkkapussin saisi laitettua roskiin.

10) Teknisten juttujen pakkaaminen (paitsi tietokone ja kamera)
10.1) Pelästyminen, että missä ihmeessä on luokkakaverin muistitikku, jonka otin kuvien siirtämistä varten lainaan, mutta pakkohan sen on olla jossakin. kämppis sitä viimeksi käsitteli.
10.2) tietokonelaukussa tilapäisesti säilytettävien tärkeiden paperien pakkaaminen.

11) Sen häpeäminen, kuinka suuren tavaramäärän kanssa pakkaudumme huomenna ystävän poikaystävän autoon.

12) Tauko.
12.1) Sukan kutominen, sillä jos saisin sen valmiiksi, se olisi helpommin pakattava.
12.2) sukan valmiiksi saattaminen Salkkareita katsellessa.

13) Messenger. Alan jutella nyt tärkeitä juttuja. Pakkaaminen on vähän vaiheessa, mutta sen voi hoitaa huomenna. Hyvää yötä kun sen aika on.

+) Luvassa vielä patonkeja ja viinereitä viimesen illan kunniaksi. (:

maanantai 5. huhtikuuta 2010

IT-viikko

Viime viikko oli siis itsenäisen työskentelyn viikko. Koulujuttuihin käytetty aika: suunnilleen neljä minuuttia. Välillä mielessäni on nimittäin käynyt, että pitäisi ryhtyä tekemään dialogitentin korvaavaa kotitenttiä, ja olen jopa vähän miettinyt, mitä siihen kirjoittaisin. Kirjan olen ottanut käteeni kolmisen kertaa, mutta paperille asti ei ole syntynyt mitään.

Jos ei oteta huomioon koulujuttuja, viikko oli muuten varsin rikas. (: Ajattelinkin nyt kokeilla sellaista postausta, että listaisin päivä päivältä, mitä sitä onkaan tullut tehtyä. Kuluneella viikolla asiat taisivat olla niin onnekkaasti, että jokaisena päivänä tapahtui jotakin mainitsemisen arvoista. (Pahoitteluni, että jotkut asiat ovat tuttuja jo edellisestä postauksesta.)

MAANANTAI


Aloitin viikon lähettämällä sähköpostia ensi kesän kesätyöpaikkaani. Kyselin tarkennuksia siihen, milloin työsopimukseni alkaa, milloin olen leireillä ja onko seurakunnalla tarjottavana vuokra-asuntoa kesätyöntekijöille. Päivällä piipahdin kirpputorilla. Ostin ruman mekon ja pohdiskelin kauan eräiden huivien kohdalla, ostaisinko yhden. Jätin huivin ostamatta, koska en osannut valita väriä, mutta luulen, että pyydän veljeäni käymään katsomassa, olisivatko huivit vielä myynnissä. Jos ovat, niin hän saa ostaa minulle yhden.

Kirpparilta siirryin viereiseen kahvilaan, jossa minulla oli treffit ystäväni kanssa. Joimme teetä, vaihdoimme kuulumisia ja päivittelimme sitä, miten aivot eivät aina toimi kirkkaimmalla mahdollisemmalla tavalla. Vilkaistiin kenkäkaupan alea ja pääsin ystävän kyydillä kotiin.

Illalla kävin äidin ja veljen kanssa seurakuntatalolla toivelaulukonsertissa. 4M-yhtye soitti ja lauloi virsiä ja hengellisiä lauluja, yleisö sai toivoa listasta esitettävät biisit. Lavalla soi piano, sello, viulu, djembe ja tamburiini. Laulajan ääni oli kaunis ja kirkas, välillä meinasin unohtaa hengittää.

TIISTAI


Tiistaina ompelin kirpparilta ostamastani mekosta haaremihousut. Ompelun hankaluuksissa auttoi se, että kummini kävivät kylässä. Kummitätini on nimittäin aikamoinen käsityöihminen, joten hänen käytännön vinkkiensä ja rohkaisunsa avulla pääsin yli housu-urakan ongelmakohdasta. :D

Muutenkin oli mukavaa, että kummit tulivat käymään. En ollut nähnyt heitäkään pitkään aikaan, viimeksi varmaan joululomalla. Pojat pelasivat kummisetäni kanssa korttia. Ei varmaankaan ole yhtäkään vierailua puoleen tai toiseen, jolla ei pelattaisi Tikkiä, Ristiseiskaa tai Juhannuskeijupeliä.

KESKIVIIKKO


Keskiviikkona ei tapahtunut mitään erityistä. Viimeistelin haaremihousuni, lyhensin sammarien puntit ja olin huonolla tuulella. Ärtyisyys ärsytti itseänikin, mutta en vain päässyt siitä eroon. Kai sitä välillä saa olla äksy. Kunhan ei ota tavaksi. Illalla kävin saunassa ja yritin haihduttaa huonon tuulen pois löylyillä. Vasta illalla oli rauhallinen ja kiva olo, kun katsoimme koko (kotona olevan) perheen voimin Karibian piraatteja. Keskiviikkona oli yläasteen luokkakokoukseen ilmoittautumisen dead line. Mietin pitkään, haluanko osallistua kyseiseen pippalointiin, mutta lopulta ilmoittauduin.

TORSTAI


Kiirastorstaina oli ohjelmassa pienimuotoista pakkaamista, eväiden ostamista ja matkustamista. Noukittiin pikkuveli kyytiin, kun hänen koulupäivänsä oli ohi, ja jatkettiin matkaa siskon koululle. Siskon liityttyä seurueeseen siirryimme juna-asemalle. Odottelimme junaa keväisessä ilmassa, junailimme Tampereelle. Tampereella menimme ostamaan liput seuraavaa matkaa varten.

Koska "pääsiäisen menoliikenne on kiivaimmillaan kiirastorstaina", emme saaneet paikkalippuja Pieksämäen-junaan. Kohtalonamme oli siis seistä koko junamatka Tampereelta Pieksämäelle. Juna oli aivan täynnä, ja monella muullakin matkustajalla oli sama seisoskelemiskohtalo. Onneksi en matkustanut yksin - olisi saattanut olla aikamoisen tylsää - ja onneksi ikuisuudelta tuntuneen junamatkan jälkeen pääsimme kyydillä kämpille.

Illalla kävin siskon kanssa saunassa. Saunareissu oli hyvä ja tärkeä; juttelimme asioista ja läträsimme suklaanaamiolla. Saunan jälkeen katselimme elokuvaa. Lopputekstien jälkeen tungimme itsemme minun huoneeseeni nukkumaan.

PERJANTAI


Pitkäperjantaina siskon ja veljen vierailu jatkui. Kävimme ABC:lla ruokaostoksilla ja teimme tortillalasagnea ja salaattia. Ruoan jälkeen pidimme siestaa kuunnellen reggaeta ja soitellen djembeä. Pelasimme Ronja Ryövärintytär -peliä ja Game of lifea. Minä ja sisko kävimme Siwalla todetaksemme, että se oli kiinni, ja minun kevään kunniaksi laittamani korkokengät repivät jalkani verille. Telkkarista tuli Ötökän elämää ja illalla katsoimme DVD:ltä Yön ritarin.

LAUANTAI (kuva muualta)


Saattelin siskon ja veljen junalle lauantaina. Siinä matkalla kävimme ostamassa suklaata ja syömässä kebabia. (Paitsi veli, joka haki Hesestä juustoaterian.) Asemalta menin Citymarkettiin ostamaan joitain ruoka-aineita iltaa varten. Ostoskoriin eksyi myös kivat kuviolliset boxerit, pinnejä ja sininen kynttilä, jonka aioin antaa luokkakaverille synttärilahjaksi. Kaupassa oli paljon ihmisiä ja kassoille oli pitkät jonot.

Illalla tein rahkaa jääkaappiin ja lähdin ulos. Taivalsin syksyltä tuntuvassa sumuisessa pimeydessä, määränpääni oli kirkko. Kirkolla kohtasin kämppiksen, joka oli tullut kotoaan Pieksämäelle. Kävimme pääsiäisyön messussa (kaikella kunnioituksella - minusta messu oli hieman laimea) ja tulimme kämpille syömään rahkaa.

SUNNUNTAI (kuva alkuvuodelta)


Ensimmäisenä pääsiäispäivänä nukuin aika pitkään. Aikomuksena oli muuttaa taas Jyväskylään, mutta sitä ei kyllä olisi huomannut aamupäivän perusteella: Tavarat oli pakkaamatta, en tiennyt tarkalleen, millä ja milloin menen, kekkuloin vain yöpuvussa. Kämppiksen kanssa viipyilimme, päätimme lähteä vasta illalla. Pyysimme kuitenkin luokkakaveria kuskiksi, hänen synttärinsä kunniaksi. :P Pakkasimme, askartelimme luokkakaverille kortin, veimme roskat ja sen sellaista. Luokkakaveri tuli hakemaan meitä myöhässä, koska ei ollut vielä (!!) siirtänyt kelloaan kesäaikaan. Ajelimme Vaajakosken ABC:n kautta Jyväskylään, ihanaan pikku ghetto-röttelöömme, paistoimme ranskalaisia ja kalapuikkoja. Rakensimme elokuvateatterin minun huoneeseeni ja katsoimme Aladdinin.

***********************************************************************

IT-viikko oli mukava. Jotenkin tapahtui niin paljon kaikkea, että muutamanakin päivänä tuntui siltä, että olisi kulunut enemmänkin aikaa. Ainakin tuntui siltä, että viime viikossa oli vähintään kaksi viikonloppua. Edelleen on viikonloppuolo, kun on pyhä.

Ensimmäinen Jyväskylä-yö oli melko huono. En saanut kunnolla nukuttua, pyörin vaan sängyssä. Näin silti uniakin; sekavia tunnelmia jostakin yhteishausta, joka jäi tekemättä, Sodankylän-reissu, Kauniiden ja Rohkeiden Erik roikkumassa kuolleena tuttavieni pihalla, ulkomaalaiset opiskelijat leikkimässä piirileikkiä autotiellä samalla, kun itse istun auton katolla sen liikkuessa, tanssiminen söpön pojan kanssa... Ei ainakaan ollut yksitoikkoista.

Huomenna alkaa viimeisen harjoittelun viimeinen osa. Toisaalta on ihan kiva mennä tuttuun paikkaan uudestaan, toisaalta ei millään jaksaisi mennä harkkaan. No, eiköhän se siitä sitten lähde käyntiin. Jossain vaiheessa on kyllä pakko tehdä tehtäviäkin. :s