Vielä vähän joulua

Tällä kertaa vaatteiden näkökulmasta.

Jouluaattoiltana oli määrä mennä Hyvinkäälle ♥:n serkun ja tämän vaimon luokse. Viemisiksi veimme jonkinlaiseen herkkupaketin, josta olin itseasiassa aika ylpeä. Kokosin nätille lautaselle jouluisia juttuja, kuten glögiä ja pähkinärusinasekoitusta, pipareita ja lemon curdia (nam), sekä kynttilän ja jouluservettejä. Keon kääräisin kinkkupussiin ja kieputin lahjanarua ympärille. Lahjasta tuli tosi hieno, mutta en tajunnut ottaa siitä kuvaa.

Myös asukuvat jäivät vähän vähille, koska a) en löytänyt ♥:n kämpästä kovin hyvää itselaukaisijakuvauspaikkaa, enkä b) kehdannut pyytää ♥:aa ottaa kuviani, kun hänellä näytti olevan omia kiireitä paidan valitsemisessa ja silittämisessä. Joten en jaksanut ottaa kovin montaa kuvaa, joiden kuvakulma on vähän huono, ja joissa salama räiskii varjoja ja valoja miten sattuu. Mutta selittelyt sikseen, ja kuvien kimppuun:

paita - (joseffsons) kirppikseltä
hame - Löytötavaratalosta
sukkikset - Seppälästä

ja sitten vielä kuva, jossa paitani ei näytä niin paljoa ydinlaskeumalta (ö_O)

Jouluaattoasuni muodostui kaavalla vanhaa+uuttavanhaa+vanhaauutta. Hame (jonka malli näkyy kivasti ylemmissä kuvissa) on ostettu vuosia sitten Löytötavaratalosta AKA Kuljun kartanosta. Ostohetkellä tykkäsin hameesta, mutta jossain vaiheessa pidin sitä mummohameena sen kankaan takia. Musta kangas on jotakin ihmeellisen nyppyistä, josta tulee mieleen kukalliset teryleenipaitamekot. Jostain kumman syystä. Hamonen oli jo kirppiskasassakin joskus, mutta pelastin sen sieltä takaisin käyttöön, koska en omista sen lisäksi kovin montaa hametta.

Punainen satiinipusero on minulle uusi, mutta jollekulle vanha. Löysin joulunpunaisen ihanuuden Kemijärven kirppikseltä kolmella eurolla. Ei paha hinta, etenkin kun paidassa oli vielä laput kiinni. Joko sen entinen omistaja ei ollut käyttänyt sitä kertaakaan, tai sitten hän on tehnyt Hynttäreiden Virpit, eli jättänyt laput kiinni, jotta vaatteen voisi vielä palauttaa. :P Vaikka minua ärsyttääkin se, että ihmiset korjaavat vaatteitaan hakaneuloilla, eivätkä ompelemalla, turvauduin kuitenkin pikkuiseen hakaneulaan tämän paidan kohdalla. Sen kaula-aukko on nimittäin kovin avonainen, joten sitä piti vähän muokata. Sen lisäksi paita on ehkä inasen liian iso etumuksesta, mutta muuten tosi kiva ja mukava.

Sukkahousut taas olivat käyttämättömät eli uudet, mutta ne oli ostettu jo alkuvuodesta. Jyväskylässä asuessani hurahdin pienmuotoisesti Seppälän sukkistarjontaan, ja ostin alennusmyynneistä ainakin neljät eri pöksyt. Noita ruudullisia en ollut vielä käyttänyt kertaakaan, joten oli kiva uudistaa ne näin juhlapäivänä. Ja vaikka itse sanonkin, ne näyttävät ihan hyviltä jaloissani. Tai toisin päin? :P

Sitten vähän pääasiaa.


Ensinnäkin. Taas rillit tekivät minusta tädin. Yhyhy. Mutta hiukset ovat kivat. (Tosin kahlitsin asukuvien ottamisen jälkeen otsatukkani pinnillä kiinni.) Kiharat on taiteiltu HerStylerin kihartimella, jota käyttäessäni joka kerta kiroan sen ostamista. Sitä - varmaan aika lailla kaikkia kihartimia - on hankala käytää yksin, joten aina kun saan aikaiseksi kaivaa sen esiin laatikostaan, harmittelen, miten olen voinutkin hurahtaa ostamaan niin kalliin kapistuksen. Onneksi tällä kertaa sain vähän apua: Yllätyksekseni ♥ tarjoutui kähertämään takahiukseni. Jännää. :o

Mutta. Vaikka aina tuskastelenkin kiharrusvaiheessa, tajuan kuitenkin, kuinka HYVÄ kihartimeni on. Sillä saa kivat käkkärät, jotka eivät tarvitse hiuslakkaa pysyäkseen mutkalla, ja kaiken lisäksi ne kestävät tosi kauan. Esimerkiksi viime talven risteilyä varten vääntämäni kiharapilvi oli näin hyvässä kunnossa seuraavana aamuna, vaikka olin kihartamisen jälkeen kävellyt pakkasessa jäädyttäen hiukseni (ja huuru todistettavasti sulaa hiuksiin lämpimässä bussissa) ja pomppinut sinne tänne laivalla:


No mutta se oli siis mennyttä. Jouluaattona edustin auki olevilla kiharoilla, joita oli hiukan harottu sormin. Joulupäivänä ♥:n enon luona haahuilin (mielestäni) Ylpeys ja ennakkoluulo -tyyppien näköisenä, kun kampaukseni oli suoraan sängystä -nuttura ja paidassa oli alaspäin levenevä leikkaus.

Tapaninakin kiharat olivat vielä ihan edustuskunnossa. Harjailin niitä kevyesti ja kiepsautin kiinni barbiponnariksi. Yöllä nutturasta karanneet suortuvat olivat suoristuneet, muuten pehkon olisi voinut jättää auki. Barbiponnari oli kuitenkin ihan kiva ja söpö kampaus kirkkoon, jonne menimme ♥:n ja hänen veljensä kanssa.

Että sellaiset sepustukset. Joulu oli kiva ja ruuat sopivassa suhteessa tuttuja ja erilaisia. Harvinaisen suklaattomat joulunpyhät silti. Täytyy tästä siis lähteä katsomaan, olisiko Tokmannilla jo joulukarkit puoleen hintaan. Moikka!

Joulutoive # 21

Että pystyisin olemaan kahdessa paikassa samaan aikaan.

Huomenna jatkan matkaani vielä vähän etelämmäksi. Ensin Helsinkiin ja sitten aattona Hyvinkäälle. Siellä odottaa suomalais-nigerialainen jouluaatto, jonka tunnelmia, ruokia ja kivoja hetkiä odotan kyllä innolla. Varmasti tulee mukava ilta ♥:n, hänen serkkunsa ja tämän vaimon kanssa.

Mutta. Olisi kiva olla kotonakin. Kun itse kukin on huimennellut vuoden missä milloinkin, olisi mukavaa pysähtyä perheen kanssa joulun viettoon. Etenkin kun parina viime päivänä on ollut ihan innoissaan perheen lahjojen kanssa. Vaikka kyllä ne vanhemmat ja sisarukset lahjansa saavat, vaikken olekaan paikalla. Joku toinen joulu sitten taas. (:

Tänään hankin vielä pari joululahjaa ja tonttupajailin paketoinnin merkeissä. Kävin myös teeittely-treffeillä Rtn kanssa. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa, turista ja hörppiä teetä. Ja vaihtaa joululahjoja.^^* Pöydällä nököttää nyt joulukaktus ja suloiset prinsessapiparit odottavat maistamista. Tästä joulusta tulee kiva. (:

Joulua oli myös pukeutumisessa, kun vetäisin päälleni yhden lempipaidoistani. Se on mainitsemisen arvoinen paita, sillä olen maksanut siitä harvinaisen paljon. On epätavallista, että maksaisin jostakin paidasta edes kymppiä, mutta tähän punaiseen hopeakuvioiseen tunikaan/puseroon ihastuin aikoinani niin paljon, että ostaa päräytin sen muistaakseni kahdellatoista eurolla. Siinä on ihana kirjailu, kivat napit sekä vallan mukava leikkaus. Helma levenee kivasti, joten se on omiaan joulun Mässäile rauhassa -paidaksi. :D

(Christmas wish number 21: That I could be in two place at the same time. I'm really looking forward the Christmas Eve, when I will go to Hyvinkää with ♥, his cousin and the cousin's wife. I hope that the evening will be nice, with delicious food and happy mood. Still, it would be nice to be home with my family. The year has been busy and I have not had very much time to be with parents and siblings. Christmas would be an opportunity to relax together. But maybe next year, then.

Today I bought couple of presents and wrapped them. I also met one of my dear friends, we had tea and chatted without hurry. This Christmas will be so nice.)

Kenkää

Tänä syksynä ostin kahdet kengät. Määrä on aika huima siihen nähden, miten paljon epätykkään kenkien ostamisesta tai kuinka vimmatun epätärkeitä kengät minulle ovat. Joka tapauksessa pääsi käymään niin, että olen nyt kahden uuden kenkäparin omistaja.

Olin aiemmin syksyllä jopa pohtinut uusien talvikenkien ostamista. Edelliset ovat ihan ok. Ne ovat kivan näköiset, sellaiset tavallisen peruskenkien näköiset. Sopivat arkeen, mutta sopivat vähän asiallisimpiinkin tilaisuuksiin housujen kanssa. Vaikka vasen kenkä välillä hiertääkin, ovat ne silti ihan mukavat jalassa. Vetoketjujen ansiosta ne on helppo laittaa jalkaan ja riisua. Tosin toisen kengän vetoketju on rikki, joten sen yksilön kohdalla täytyy käyttää nauhakiinnitystä. Tajusin kuitenkin syksyllä, että talvikenkäni eivät ole kovin ihastuksissaan mahdollisista märistä loskakeleistä, sillä niiden pinta on jotakin mokan tapaista. Tarvitsisin siis jotkut vettä pitävämmät kengät viimeistään kevään loskaisille taivalluksille.

Viime Helsinki-visiitilläni huomasin Vuosaaren Columbus-ostoskeskuksessa kenkien outlet-myynnin. Ikkunan "naisten kengät alkaen 3.99" -mainos yllättäen houkutteli minut sisään liikkeeseen. Eipä noita alkaen-hintaisia kenkiä juurikaan näkynyt, mutta muuten putiikissa vaikutti edulliselta. Keskikäytävällä oli muutama kivannäköinen nilkkurimalli. Vilkaisin niitä ja parit mustat nilkkurit olivat ihan lupaavan näköiset. Jostain kumman syystä en kuitenkaan edes sovittanut kenkiä, taisi olla liian kuuma talvitakkeineni. (Hmm vaikka ei minulla edes ollut talvitakkia vielä silloin.)

Seuraavana päivänä piipahdin uudestaan katsomaan kenkävalikoimaa. Toisella kerralla jopa vedin nilkkurit jalkaan ja astelin vähän aikaa pitkin käytävää. Aikani jahkailtuani (ovatko nämä oikeasti sopivan kokoiset; näyttävätkö nämä typeriltä, jos ei ole housunpunttia varren päällä; nämä olisivat kätevät mustat kengät kuorokeikkoja varten; viitsinkö kuitenkaan ostaa...) jätin kokeilemani kengät omalle paikalleen ja menin tekemään ruokaostoksia. Citymarketissakin kävin vilkaisemassa nilkkureita, mutta siellä ei tietenkään ollut mitään yhtä edullista.

Mietiskelin kenkiä sen illan ja vielä seuraavan päivän. Yritin kuvailla kenkiä S:lle ja kysyä hänen mielipidettään. Helsinki-visiitin viimeisenä iltana lähdin uudestaan ostoskeskukseen. Sillä kertaa olin 90 % varma, että ostaisin itselleni kivat, siistit, mustat nilkkurit. Kävin ensin ottamassa passikuvat ajokorttia varten ja painelin sitten ♥:n kanssa kenkien luo.

Mutta voi kurjuutta! Sillä kertaa myymälässä ei ollutkaan enää mustia nilkkureita tarpeeksi isossa koossa. Alkoi uusi jahkailu: Olisiko joku muu väri kiva, ostanko nyt kyseisiä kenkiä laisinkaan, olisiko jonkun muun mallin muu väri kivempi. Seurasi taas astelua pitkin käytävää. Seurasi myös vaatekaapin sisällön läpikäymistä; ruskeat kengät ovat selvästi toiseksi kivoin vaihtoehto, mutta sopivatko omistamani housut ruskeiden kenkien kanssa. ♥:llä meinasi mennä hermot, kun olin jo sanonut ostavani nilkkurien ruskeat versiot, mutta silti näytin jahkailevan ostopäätökseni kanssa. Hän jopa ehdotti, että ostaisin kahdet eriväriset kengät. Hmph niin kuin se muka olisi joku ratkaisu. :D

Loppujen lopuksi kävelin putiikista mukanani uudet, ruskeat nilkkurit:

12,99 €, kiitos

Kenkien ostopaikan nimestä minulla ei ole enää mitään muistikuvaa. Se varmaan lukisi kivassa kangaskassissa, jonka sain kenkienostoskassiksi. Myöskään kenkien merkki on hämärän peitossa. Kumpaakaan en voi tarkastaa, sillä kengät kasseineen sijaitsevat tällä hetkellä siskon hellässä huomassa. Kengissä oli nimittäin julmetun sileät pohjat, joten en voi uskoa pysyväni niillä pystyssä niiden edellä mainittujen loskakelien aikana. Sisko lupasi tehdä niihin jonkin liukuestepohjan. Jee.

Vaikka mustat nilkkurit olivatkin tosi makeet, ja olisivat sopineet kuoroasustukseen, ruskeat taitavat olla loppujen lopuksi enemmän minun näköiseni. Ylimmässä kuvassa näkyy hyvin kenkien kiva rusettimainen yksityiskohta, keskimmäisessä taas söpö kanta. Kolmannessa kuvassa... näette Kämppiksen parvekkeelle unohtuneet ballerinat. o_O

Vaan sitten toisen kenkäparin pariin. Siihen törmäsin eräänä lumisena päivänä, kun olin ajellut ensimmäisen ajotunnin ja käynyt harjoittelemassa teoriakokeeseen. Parin tunnin päästä oli luvassa toinen ajotunti, ja Hese-treffeihin S:n kanssa olisi vielä vähän aikaa. Yritin kuluttaa aikaa shoppailemalla koulueväitä (kirottu kouluiltakin vielä samana päivänä edessä :s) ja käväisemällä Fidassa.

Yleensä vilkaisen Fidassa vain huivilaarin ja lähden sitten pois. Mutta tällä kertaa oli niin paljon aikaa tapettavana, että piti katsella vähän enemmänkin ympärilleen. Päähän pälkähtikin vilkaista kenkähylly, jos sieltä vaikka löytyisi jotakin kelvollista kuorokeikoille. Kuorokaavun kanssa kun täytyy olla mustat kengät, eikä ainoat omistamani ole aivan parhaat mahdolliset pitkään seisomiseen.

Miesten kenkien puolelta löytyi tosi kivannäköisiä popoja, jopa muutamat miltei sopivan kokoiset. Ja yhdet tosi sopivat! Mustat tavalliset kengät, mitäpä niistä voi sanoa. Suomalaista laatua, aitoa nahkaa. (Niistä pisteet siskolta!) Kengät näyttävät aika vanhoilta, mutta ovat silti hyvässä kunnossa. Hieno löytö, josta pulitin viisi euroa.



Nämä Peppipitkätossumaiset (en voi sille mitään, että kengistä tulee mieleen Peppi) kengät olivat käytössä viime Safarilla Keuruulla. Jalkineet olivat hyvät seistä. Jalat eivät kärsineet ollenkaan. Tosin käytin niitä vain messussa, jonka aikana ei tullut kovin paljoa seisoskelemista. Voin kuitenkin sen kokemuksen perusteella kuvitella, että jalat eivät muussaannu näissä kengissä pidemmänkään konsertin aikana. (:

Mutta nyt päästään vielä joulutoiveeseen numero 13: Voisin mieluusti tuoda jotakin naisellista ripausta maskuliinisiin kenkiini vaihtamalla nauhat. Mieleeni tuli melkein heti ostamisen jälkeen, että haluan vaihtaa kenkiini nauhoiksi mustat satiininauhat. Tai organza-. Tai sametti-. Mieluiten satiini-. ♥

Ajotuntia odotellessa

Tänään heräsin aika aikaisin siihen nähden, että suunnitelmissa ei ollut mitään erityistä ahkeroimista tai muuta. Kun Kämppis lähti puurtamaan opinnäytetyönsä pariin, minä jäin kämpille pyörimään. Kävin keräämässä puhtaat pyykit kuivaushuoneesta ja laitoin ne jopa kaappiin, enkä jättänyt muovipussiin kaapin viereen. Lähinnä kaiketi siksi, että joku oli pöllinyt pussini, enkä siis tuonut vaatteita kämpille pussissa. o_O Nypin myös kuivat sukat telineestä ja paritin ne, sekä noukin alusvaatteet ritilältä ja viikkasin ne kaappiin. Sen jälkeen haukkasin aamupalaksi ruisleipää ja jugurttia, avasin koneen ja katsoin sähköpostit ja muut sekä mietin, mitä tänään laittaisin päälle.

toppi - KappAhl
housut - UFF

Päädyin samaan toppiin, joka minulla oli eilen illalla naapurin synttärikahvittelussa/raamiksessa. Jaksoin kuin jaksoinkin siis mennä onnittelemaan naapuria, mutta karaokeen en enää viitsinyt lähteä. Enimmäkseen sen takia, että ajattelin etten jaksa kävellä kaupunkiin ja takaisin, sillä olin juuri tullut autokoulusta pitkän matkan takaa. Kumma, miten olen joutunut harrastamaan liikuntaa nyt, kun aloitin autokoulun. :o :p No, kaupunkiin ja takaisin olisi kuitenkin päässyt autolla, mutta en enää jaksanut vaihtaa vaatteita. Ylläni olleet kuteet olivat nimittäin liian kesäiset ulos lähtemiseen. Joten tulin vain kämpille, juttelin kaverin kanssa mesessä ja painuin pehkuihin. I ♥ pehkut.

Tykkään kovasti kesällä ostamanni topin takaosasta. Joka kaiketi onkin tarkoituksella tämän vaatteen juttu. Omistan saman topin myös valkoisena, mutta sitä en ole vielä käyttänyt kertaakaan. Tätä vihreää tuli sen sijaan käytettyä loppukesästä aika paljonkin, mutta nyt se oli jäänyt unholaan. Kunnes eilen vahingossa löysin sen haaremihousujeni pariksi.

Mahdan olla järjiltäni, kun lataan nettiin suuren kuvan takamuksestani. :oo Huomasin vain asukuvia katsellessani, että tässä kuvassa näkyy ihan kivasti sammareitteni taskujen kuvio. Jase siitä. (:

huppari - Stadium

Koska syksysää ei kaikessa aurinkoisuudessaan ole mikään lämmin (paitsi että huoneessani on aivan kamalan kuuma, kun aurinko paistaa ikkunasta, on pakko pitää räppänää auki), takin ja topin väliin on pakko pukea jotakin lämmikettä. Välipukeuduin Stadiumin huppariin, jonka ostin kesällä Haaparannan reissulta. Hupparin kanssa samaan satsiin kuului kivat olopöksyt, molemmat vaatekappaleet ovat söpöä veluuria. Vai velourko se on. Ja hähähää, hämäsin! Jopa itseäni. Hupparissa ei olekaan huppua lainkaan, näin ollen sitä tulisi kenties nimittää svetariksi tai college-takiksi. Hupun sijaan tässä mukavuustakissa on vallan ihana korkea kaulus. Huppari on silti niin paljon helpompi (!?) sana, joten aion kutsua tätä vaatetta jatkossakin (huputtomaksi) huppariksi.

korvikset - Tamaris/Mekka/joku sellanen
kaulakoru - kaverilta

Korvissani killuvat niin ikään Tornion/Haaparannan -reissulta ostamani korut. Afrikkalaishenkiset korvikset ovat peräisin kenkäkaupasta, jonka nimeä en oikeastaan muista. Tai siis en ole ihan varma, mikä on kaupan nimeä ja mikä kenkämerkkiä. Joka tapauksessa, killuttimet ovat Rajalla-ostoskeskuksesta, samanlaisesta kaupasta, mikä on Ideaparkissakin. Korviksia ostaessani yllätin itseni ja ostin jotakin normaalihintaista. Korvikset ovat myös melko hintavat siihen nähden, että ne ovat minun ostamani; taisivat maksaa 5,90 tai 6,90. Mutta ne ovat niin ihanat.

Kaulaani sen sijaan laitoin jotakin oikeasti afrikkalaista. Toissa viikolla sain kaveriltani paketin, joka sisälsi monta kaulakorua ja korvisparia. Kaveri oli päättänyt päästä eroon turhasta tavarasta ja sysäsi korut sitten minulle. Ihan kuin se haittaisi, päin vastoin! Osa koruista oli tosi kivoja, osa kaipaa jonkinlaista tuunausta. Korut ovat alunperin kotoisin Nigeriasta, josta kaverin luokkakaveri on ne tuonut. Valitsin tänään kaulaani paketin kivoimman kaulakorun, jossa on ruskeiden ja mustien helmien lisäksi kivoja kuviollisia helmiä.

Hahahaa ja viimeiseksi kuva, joka kaivannee hieman selitystä. Meikkaillessani huomasin yhtäkkiä, että näytin "kampauksessani" aivan samalta, miltä näytän eräässä aiemmin otetussa valokuvassa. Ja aiemmin tarkoittaa tässä yhteydessä noin vuotta -92 tai -93. Kotona on albumissa kuva kerhokaverini synttäreiltä, jonne kuulemma olin väkisin halunnut laittaa sekä ponihännän että hiuspannan. Kampaus oli sitten loppujen lopuksi jotakin näin kaunista. Sattumoisin näytän kasvoiltanikin samalta, mitä niissä synttärikuvissa. Pakko etsiä niitä käsiini sitten, kun seuraavan kerran olen kotona. :DD

Vielä on noin tunti tehokasta peliaikaa, ennen kuin lähden taivaltamaan keskustaan ajotuntia varten. Jostain syystä minua jännittää nyt enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Olen silti ihan innoissani ajotunnista, ei siinä. Tunnin jälkeen lähden S:n kanssa Mikkeliin, kyseessä on siis operaatio Linssien vaihto. Ennen lähtöön valmistautumista voisin hiukan kutoa sekä haukata vaikka banaanin. Moikka nyt!

Satujen maailmaa

Eilen olin kuuntelemassa luokkakavereiden opinnäytetyöesitystä. Tänään olin kuuntelemassa toisien luokkakavereiden oppariesitystä. Ehkä inasen on huoli oman työn aloittamisesta ja siitä, valmistunko koskaan. :S Kovin paljoa ei viitsi kuitenkaan möksäillä sen takia, kyllä se jossain hetkessä tapahtuu. Eilen oli tyttöjen saunailta Haukivuorella, pohdin jonkinlaisia tulevaisuudensuunnitelmia. Ää, miten hieno aloitus. Sekaisen suttuinen.

Kuten ovat tämän päivän asukuvatkin. :C Haluan kuitenkin laittaa ne näkösälle, koska a) tykkäsin asustani ja b) se sattumoisin sopi teemaltaan (?) tämänpäiväiseen oppariesitykseen. Opparin tutkimus liittyi sadutukseen ja ylläni oli jokseenkin satumainen paita.

t-paita - ite tehty (tai no paita ostettu jostain)
farkut - Säästöpörssi
kenkulit - Prisma
neuletakki - kirppis

Vetäisin siis aamulla (tai no oli se jo aamupäivää) päälleni itsepainetun Willy Wonka -t-paidan. Paita on joku kakkoslaadun t-paita, joita sai ostettua hintaan 5 €/3 kpl, ja kuvat on painettu sabluunan läpi tavallisilla kangasväreillä. Värien epätasaisuus johtuu siitä, että kuva piti painaa ensin valkoisella ja vasta sen jälkeen värillisellä maalilla. Tykkään silti paidastani, vaikka se ei olekaan ulkonäöltään kaikkein siloisin.

Plääh, tänään kyllästyin kameraani. Vasta ihan vähän aikaa sitten juttelin yhden kaverin kanssa siitä, että ihan hyvin olen pärjännyt ilman järkkäriä, en raaskisi ostaa itselleni kallista kameraa, tai en viitsisi opetella sen käyttöä. Nyt tekisi silti mieli heittää omalla pokkarilla vesilintua ja ostaa joku parempi. Hmm tai sitten voisi hankkia jonkun kuvienkäsittelysysteemin. En tiedä.

Ainakin pitää mennä haukkaamaan jotain, ennen kuin lähtee uimahallille pulikoimaan. Sitä ennen vielä kuvaa tämänpäiväisistä koruistani. Korvikset olen tehnyt monta vuotta sitten, rannekorun hommasin viime kesänä. Noiden korujen lisäksi korvissa kimalteli vaaleanpunaiset "timantti"korvakorut, jotka eivät suostuneet näkymään kuvissa kunnolla.

Tänä viikonloppuna

Perjantaina

Kävin hakemassa kämppiksen pyörän rautatieasemalta kotiin.
Mukaan tarttui myös ♥.


tunika - kirppis
pöksyt - Anttila
pipo - Gina tricot
huivi - tori
tennarit - Prisma


Lauantaina

Pelattiin omakeksimää lippupeliä.
Voitin 25 - 22.


Tehtiin ja syötiin tortillalasagnea.
Sitä ei kuulemma voinut kommentoida kesken syömisen, ettei vaan tarvitsisi lopettaa syömistä.


Sunnuntaina

Leivoin suklaakakun.
Luin kirjaa ääneen, ja nyt on aikaa blogata, kun toinen nukkuu.

Korvikepaitoja

Hippipaitani ja ahdistukseni sen menettämisestä on varmasti jo liiankin tuttua. Mutta se, mitä en ole vielä kertonut, on jotakin aivan järkyttävää: Viime viikolla heitin paitani pyykkikoneeseen, ja kun kone oli pessyt pyykit, paitani tuli ulos vaaleansinisenä! Voi sitä surun päivää kun valkoisen rakkauteni kanssa pyykkiin oli eksynyt sininen ruutupaita, joka mitä ilmeisemmin päästää väriä pesussa. Joku sanoi tänään koulussa (oli ensimmäinen koulupäivä), että eikö olisi jo aika luopua paidasta, mutta en voi tehdä sitä, ennen kuin löydän jotakin yhtä ihanaa. Onneksi paita ei värjäytynyt läikikkääksi, vaan siistin tasaisesti.

Tänä aamuna kouluun lähtiessäni puin päälleni jotakin vähän samankaltaista kuin viimeisiä vetelevä paitani. Tämänpäiväisen paidan olen saanut joskus ilmaisshoppailulla kämppikseltä, kun hän on siivonnut vaatekaappiaan. Valkoinen paita sinisillä kirjailuilla, romanttisilla pitsireunoilla ja aivan mahtavilla hihoilla on vallan kaunis, mutta se ei silti yllä vanhan hippipaitani tasolle. Ehkä olen vain liian nirso ja vaadin mahdottomia haikailemalla täydellisen paidan perään, mutta tämä vaatekappale ei ainakaan ole hippipaitani veroinen. Siinä on erilainen tunnelma, ja kaiken lisäksi se on vähän liian lyhyt.

Toinen kämppiksen kaapin kätköistä löytynyt paita on ihan lupaava, tosin väri on väärä. Sain eilen viininpunaisen paidan, jossa on hiukan pinkkejä koristenauhoja. Se on malliltaan vallan mainio, mutta kangas on hiukan epäilyttävää. Se ei ole puuvillaa, vaan kaiketi jotakin viskoosia. Kuitenkin kun irroitin sen pääntiestä ja helmasta sekä hihansuista turkoosit (!!??) helmet, siitä tuli oikein käypä syyshippeilypaita. (:


Viininpunainen paita sopii syksyiseen fiilikseen, joka on leijunut ilmassa suunnilleen maanantaista asti. Ihanaa kun ei ole enää kuuma, vaan kirpeä syyssää on pikku hiljaa saapumassa keskuuteemme. ♥

Keltaista kirppistelyä

Vaikka yleensä leirien ja konfirmaatioiden jälkeen pääse jäämään leiri- ja siirtovapaille, jouduin tänään taivaltamaan työpaikalle. Onneksi ei ollut pitkä työpäivä: käytiin kesäteologin ja muutaman nuorisotyöntekijän kanssa syömässä kiinalaista (nam ♥) ja palaveerattiin juhannuksen jälkeen alkavan kymppileirin asioista.

Ihan hauskaa lähteä telttailemaan parin sadan kymmenvuotiaan kanssa metsään, mutta inhottavaa että en tiennyt Pieksämäeltä lähtiessäni olevani töissä telttaleirillä. Joten en pakannut kovin erähenkisiä vaatteita mukaani. Palaverin jälkeen tulin kotiin kirpputorin kautta, sillä kävin katsomassa josko löytyisi jotain halpoja villapaitoja tai muita leirillä tarvittavia varusteita. Ostoslistallani oli myös keltainen t-paita työpaidaksi. Kymppileirillä porukka on jaettu neljään eri kylään, joista jokaisella on oma värinsä. Ohjaajat ja isoset pukeutuvat kylänsä värisiin paitoihin ja lippiksiin (jotka sentään saadaan seurakunnasta).

Kirppiksellä kierrellessäni koitin siis bongata keltasia paitoja. Niitä tuli vastaan yllättävän monta. Jopa muutama sellainen, jotka olivat tarpeeksi suurta kokoa minulle. :D Päädyin lopulta tähän melko haaleankeltaiseen paitaan, sillä se oli kaikkein halvin. Koska paitaan oli tarkoitus taiteilla oma nimi (jotta pikkuiset tunnistavat kaikki isoset ja työntekijät), euron paita voitti kevyesti kirkkaan keltaiset toverinsa.

Tällä kertaa suttailin paidan tavallisilla tusseilla, enkä käyttänyt mitään kangasvärejä. Kesäkämpästäni ei sellaisia löydy, eikä minulla olisi mitään, millä maalaukset voisi kiinnittää. Täytyy vain toivoa, että en joudu rankkasateen alle tuo paita päälläni, jottei tussi lähde litomaan.

neule - Second hand store (1 €)
toppi - Citymarket
leggingsit - Anttila

Etsintälistalla oli siis myös jokin villapaita, fleecehuppari tai jotakin sellaista. Ensin koriini (kyllä, käytin kirppiksellä ostoskoria!!) päätyi siniruskearaidallinen euron villapaita, joka oli sellainen juu-tämä-on-varmasti-hyvä-lämmike-eikä-haittaa-vaikka-jättää-tätä-tänne-syksyllä-jos-laukkuun-ei-mahdu-paita. Kiikutin raitapaidan takaisin omaan pöytäänsä, kun vastaan tuli tämä kaunotar: jotenkin rakastuin tähän tummanharmaaseen villaboleroon/lyhyeen villatakkiin. Myönnän, että sekään ei ole kovin erähenkinen, mutta luotan siihen että en palelluta masuani. Läskit lämmittävät. :----D

"it's not you, it's me..."

BRATAT TATATAT ATATATAT

Tämä t-paita päätyi ostoskoriini ensimmäisenä. Se on herkullisen räiskyvän keltainen, mutta kyseisen printin takia sitä ei oikein voi pitää kymppileirillä. :DD Sitä paitsi ihonmyötäisen olemuksensa takia se olisi aika hankalakin. Nimittäin on hyvä, jos työ-t-paidan alle mahtuu jotakin alle. Eipä omalla nimellä varustetusta teepparista ole paljoa hyötyä, jos se on pitkähihaisen ja villapaidan alla. Mutta tämä sarjakuvamainen paita - jee ihana. Kaksi euroa, kiitos.

kengät - Euromarket
tunika - Second hand store (2 €)

Päivän kivoin ostos oli pitkä paita/tunika/neulostakki. Musta paita muistuttaa niitä, joita olen silloin tällöin kokeillut Gina tricot'ssa, mutta joista en ole kuitenkaan pitänyt. Ginan vastaavat vaatekappaleet ovat tuntuneet muodottomilta säkeiltä, mutta tämä Lindexin versio on pelkästään sopivan väljä. Hihat ovat ihanat ja vyölenkeissä oleva silkkinauhavyö antaa vaatteelle ryhtiä ja kauneutta. Kirpparin pukukopissa yhdistin tunikan mielessäni leggingseihin, etenkin perjantaina ostamiin sammarileggareihin. (Olen onnekseni kehittänyt itselleni sellaisen periaatteen, että ennen kuin ostan vaatteen, minun on tiedettävä ainakin muutama ennestään omistamani vaate, joihin voin uuden tulokkaan yhdistää. Muista blogeista olen oppinut, että niin voi välttyä turhuuksilta, jotka jäisivät vain kaappiin lojumaan.) Sammarileggareiden lisäksi tähän asuun sopii esimerkiksi musta pitsitoppini, joka tosin on Pieksiksellä.

Plus viime viikolla H&M:n alesta ostamani sormus sopii ylläolevaan asuun ihan kivulisti. (:

sadetakki - Second hand store (5 € housujen kanssa)

Päivän viimeinen keltainen ostos oli vanha kunnon sadepuku! Olin JUURI töissä sanonut, että jos joskus ostan sadetakin, haluaisin nimenomaan tällaisen keltaisen takin. Niin kuin Muumien majakanvartijalla ikään. (: Ja kas kummaa, kirpputorilla oli takki ja housut odottamassa juuri minua. Kyllä nyt kelpaa leireillä, vaikka taivas heittäisikin maahan sateita. Vielä kun saisi sellaiset punaiset kumisaappaat... ♥

Sitten ostin vielä korun. Jotakin tuollaisia magneettisia helmiä, joissa on Jeesuksien sun muiden kuvia. Tosin kuvat ovat vain tarroja, ja kahdesta helmestä puuttuu kuva kokonaan. Ei haittaa. Tämäntapaisesta olen haaveillut, mutta ovat olleet aina kovin kalliita. Tämän rannekorun kohtalosta en ole ihan varma.. Voisin antaa tämän poikaystävälleni. Toisaalta haluaisin pitää tämän itse. :P

Melko mukavainen kirppissaalis taas. Vaan on aika onni, että olen kesän aikana vielä yhteensä kolme viikkoa leirillä, etten ehdi NIIN paljon shoppailla. :D Huomenna alkaa vapaat; ohjelmassa on ainakin pyykkäystä ja siivoamista sekä viikonlopun ruokien suunnittelemista. Juhannus tulee, enkä malta odottaa sitä, mitä se tuo mukanaan... (:

Raitoja

Yleensä teen tätä vain ollessani yksin.

Nimittäin otan asukuvia kameran itsetuhonapilla. Tänään kuitenkin kävi niin, että kämppis sai olla todistajana hetkessä, jossa hypin parvekkeella edestakaisin. Harkkapäivän (jee viimeisen harjoittelun viimeinen päivä) päätteeksi piipahdin nimittäin Gina Tricot'ssa (??) ja tein huippuja löytöjä. Mukaani tarttui kaksi raitapaitaa yhteishintaan 5,80 €. Paidat olivat niin kivoja, että halusin kuvata ne tänne kaiken kansan pällisteltäviksi. o.O

Putiikissa käydessäni sovitin ensimmäisenä pitkää vaaleansiniraidallista paitaa/tunikaa. En mitenkään suuremmin kyseiseen vaatekappaleeseen ihastunut, mutta nyt näitä kuvia katsoessani huomaan sen olevan aika hyvännäköinen. Vaikka paita ei saanutkaan sydäntäni sykkyrälle sovituskopissa, ostin sen silti, sillä ajattelin sen käyvän yöpaidasta jos en sitä muuten halua käyttää. Vaatekaapissani nimittäin on ainakin muutama paituli, jotka joutaisivat roskikseen tai rätiksi. Yök. Luulen kuitenkin, että tämä tunika päätyy ihan päiväkäyttöön. (:

tunika - Gina Tricot (2,90 €)

leggingsit - Jyskän varastonmyymälä (4,95 €) :D
(oho ja joku roska tossa reidessä)

kangaskengät - kirppis (2,50 €)

kaulakoru - ystävältä

Tohdin ryhtyä asukuvailemaan, sillä kämppis innostui myös uusista paidoistani, kehui niitä kivannäköisiksi. Kuullessaan paitojen hinnat hän suunnitteli itsekin käväisevänsä Ginan trikoissa. Ohoho ja näköjään kämppiskin ikuistui raitapaitakuvaan, onneksi häntä ei haittaa blogiini joutuminen.

paita - Gina Tricot (2,90 €)
pöksyt - kenties ehkä Anttila

Toinen ostokseni oli mustavalkoraidallinen paita, jonka hihat on kääritty tampeilla lyhyemmiksi. Kuten tuossa tunikassakin, myös tässä puserossa on rintatasku. Mihin sitä ikinä muka tarvitseekaan. Tästä paidasta pidän enemmän, mutta kuvissa se ei näytä niin kivalta kuin oikeasti. Kumma juttu.

Minusta nämä ostokset ovat aivan ihania, raidat ovat raikkaan kesäisiä. Raidat ovat tosin tulleet pinnalle jo jonkin aikaa sitten, mutta kuten olen kai joskus maininnut, ostan harvoin normaalihintaisia vaatteita. Joten on kaiketi varsin epärealistista odottaa pysyvänsä muodin mukana, jos hankkii vaatteensa alennusmyynnistä. Enkä minä siis todellakaan odota pysyväni. Säästän mielummin rahani ja ostan niillä enemmän kivoja vaatteita, sillä itseään miellyttäviä vaatteita voi pitää milloin vain, välittämättä muodin tuulista ja sesonkien vaihteluista.