Maanantaina

Miksi sitä maanantaita oikein vihataan? Sehän on mitä mukavin päivä! Vapaapäivä, jonka aikana voi vaikka

shoppailla:
*Ostin junalippuja ensi viikon reissua varten. Kahdeksan palaa paperia maksoi vaivaiset 130 euroa.

*Käytiin hankkimassa synttärilahja kohta kaksi vuotta täyttävälle pikku herralle. Samalla tuli ostettua alevaatteita Nigeriaan. Yli kahdensadan vaatteet viidellä kympillä, noin kaksikymmentä vaatetta ja parit kengät.

tehdä kauneusjuttuja:
*Shoppailureissulla mukaan tarttui ehkä maailman ihanin huulipuna ja sininen kynsilakka. Niitä piti päästä testaamaan heti tänään.

*Hoitelin hiuksiani hunajalla ja kanelilla. Annoin möhnän muhia pyyhkeen alla pitkän tovin ja nautin ihanasta kanelin tuoksusta suihkussa, kun huuhtelin tukkani.

kokkailla:
*Tehtiin "lisää vain vesi" -tyyppisiä falafelpyöryköitä ja leivottiin pitaleipiä. Täytettiin leivät falafelilla, juustolla, sipulilla, tomaatilla ja paprikalla. Kastikkeeksi sweet chili -soosia ja jogurttia.  Nam nam nam!

Vallan hyvä maanantai. (:

 

Päänkevennyspäivä, melkein ohitse mennyt päivä ja tehopäivä

Hoh. Ei sitten tullutkaan kirjoiteltua eilen, kun koko päivä meinasi mennä ohi. Mutta nyt istahdin sohvalle, enkä aio tehdä mitään muuta, ennen kuin saan kirjoitettua tämän postauksen valmiiksi. Ja yhden päivän sijasta aion kertoa kolmen päivän tapahtumat. Aloitetaan siis.

Tiistaina minulla oli ihana päänkevennyspäivä. Olin joskus aiemmin varannut itselleni ajan kampaajalle, ja tiistaiaamupäivällä tuo aika vihdoin koitti. Olin ostanut 25 eurolla lahjakortin, johon kuului hiusten leikkuu sekä kulmakarvojen muotoilu ja värjäys. Lahjakortti oli Piianpeili-nimiseen kampaamoon, joten sinne tieni vei.

Olin liikkeellä vähän liian aikaisin (jotta varmasti olisi aikaa eksyä ja etsiä paikka, jossa ei ole koskaan käynyt), joten päätin poiketa Fidassa. Ei minun tehnytkään mieli kamalasti katsella, mitä myytävää siellä oli, mutta oli kiva nähdä mainokset, joiden kuvaamista oli juuri nähnyt telkkarista edellisenä iltana. Fidan mainoksissa siis poseerasivat Huippiksen finaalikolmikko.

Mutta, löysin sitten kampaamonkin helposti, ja olin ajoissa. Odotellessani selailin hiusmallilehtiä, ja yritin vielä päättää, millaisen kampauksen haluaisin. Lehdistä ei ollut suuremmin apua, joten kun pääsin kampaamotuoliin, selitin kampaajalle sen kampauksen, joka minulla on ollut joskus muutama vuosi sitten. Ja siitä ideasta lähdettiin.

Oli oikein ihanaa olla hipsuteltavana. Hiukset pestiin, pää hierottiin, yli puolet hiuksista tipauteltiin lattialle. Föönailtiin, pöyhittiin. Minusta oli kiva, että kampaaja (nimeltään Merita) ei ollut liian puhelias, vaan pystyin rauhassa nauttimaan. Yksi kivoimmista jutuista oli varmaan crème brûléen tuoksuinen tökötti, jota laitettiin hiuksiin ennen föönausta. :D Ja yksinkertaisesti sen seuraaminen, miten hiusten ilme muuttuu pikku hiljaa. Siinä aina alkaa hymyilyttää.

Vähäksi aikaa hymy pääsi hyytymään, kun oli aika nyppiä kulmakarvat. En ole koskaan harrastanut sitä itse, ja kyllähän se nipisteli. Ei kuitenkaan ylitsepääsemättömän paljoa. Värjäys jätettiin väliin, koska Merita sanoi kulmakarvojeni olevan jo hyvän väriset, juuri hiusteni väriin sopivat. Olinkin etukäteen miettinyt, että värjäyksen tulos saattaisi olla liian tumma, etenkin kun tykkään olla usein ilman meikkiä. Ihan hyvä päätös siis jättää värjäilyt sikseen.

Kulmien nyppimisen jälkeen hiuksiani vielä vähän tupeerattiin ja laitettiin. Sitten kiitin ja poistuin, takana oli oikein mainio hipsuttelutunti. Kun kävelin kauppaa kohti, hymyilin kyllä lakkaamatta. Kivaa.

Poikkesin Vapaa valinnassa, kun halusin ostaa uusiin hiuksiin jotakin vahaa. Oli myös pakko saada ottaa heti kuva uudesta naamasta, tein sen sitten kaupassa. Vahaa löytyi, ja sen lisäksi shoppailin ♥:lle alesukkia ja lyijyä. Ostin myös molemmille keskustassakäymistuliaisiksi suklaakalenterit. Minulle Barbie- ja ♥:lle Super Mario -kalenterin. Khihi.

Vapiksesta käppäilin Bonus-kirppikselle. On ollut aikomuksissa jo tosi kauan käydä siellä, mutta ei ole tullut käytyä. Nytkään ei sitten loppujen lopuksi ollut fiilistä kierrellä ja katsella. :c Poistuin siis aika pikaisesti paikalta. Hyppäsin bussiin ja ajelin Keskustorille.

Torilla kävin ihan vaan haukkaamassa jotakin Mäkkärillä. Ne euron kanahampurilaiset on kivoja, vaikka otisaalta aika tylsiä, kun niissä ei ole kuin se kana ja majoneesia. Söin niitä kaksi, ja hörpin lämmintä kaakaota. Aikamoinen yhdistelmä. Kun ruoka oli kitusissa, nappasin seuraavan bussin ja ajelin linja-autoaseman kohdalle.

Määränpää ei silti ollut linjuriasema, vaan menin vielä kadun yli poliisitalolle. Kävin hakemassa ajokorttini, koska olin aamulla huomannut, että olin perjantaina unohtanut koko asian. Tai toisin sanoen olin ajatellut, että sen saa hakea vasta tänä perjantaina. Noh, vahinkoa ei kuitenkaan sattunut, kun se väliaikainen kortti olisi ollut vielä vähän aikaa voimassa. Mutta nyt kävin hakemassa, eipähän tarvitse ajatella ajokorttijuttuja nyt pitkään aikaan.

Poliisilta kävelin takaisin keskustaan päin, ja odottelin kotiin menevää bussia. Kotona sitten otin kuvia uudesta pehkostani ja hypistelin ja ihastelin. :D Illalla iski vielä leipomismieliteko, ja pyöräytin uuniin mutakakun. Lorautin taikinaan viskiä, mutta valmiissa kakussa viskin makua ei oikeastaan huomannut. :c Taikinassa se maistui juuri nam-sopivasti. Mutta keksin, että seuraavalla kerralla voisi koittaa tehdä jonkun kuorrutteen, jonka maustaa viskillä. Sitä odotellessa. :D

Eilinen meinasi sitten mennä kokonaan ohi. Jostain syystä onnistuin nukkumaan kolmeen asti iltapäivällä. Olin vaan käynyt maksamassa vuokran puolen päivän aikoihin, ja tyytyväisenä jatkanut unia. Joten kaikki suunnitelmat siivoskeluista ja shoppailuista kariutuivat aika tehokkaasti. Heräsin vasta siinä vaiheessa, kun ♥ tuli koulusta. Ja olin aikamoisen töttöröö.

Siivoukset jäivät tekemättä, mutta lähdimme silti vähän kauppoihin. Kävimme etsimässä vähän joululahjoja (löytyi, jee) ja pyörähdimme Nekalan kirppiksellä. Sieltä mukaan tarttui vähän dvd:itä omaan hyllyyn. Ja isänpäivälahjajuttu. Kirppikseltä menimme vielä Sittariin hankkimaan jääkaapin täytettä. Onnistui! Illalla mentiin vielä saunaankin, eli päivä ei mennytkään ihan kokonaan hukkaan.

Tänään olinkin sitten tehokas. Heräämisen jälkeen olen pessyt pyykkiä (yhden koneen heti, nyt on toinen koneellinen linkoamassa), siivonnut olkkarin, keittiön ja käytävän ja ostanut bussilippuja. Vähän yli viikon päästä bussin nokka osoittaa kohti Kotkaa, ja minä olen siis sen bussin kyydissä. Pääsen vihdoinkin katsomaan Kämppiksen uutta kotia! Parhautta. ♥

EDIT: nyt kun kakun maut ovat saaneet tasautua jääkaapissa pari päivää, se viskin makukin tulee esiin. nams!

Pikainen moro!

Tulin vaan huikkaamaan, että tällä hetkellä käytössä on toooodellaaaaaa hiiiiidaaaaas internetti, että postauksia ei varmaankaan ole kovin usein tulossa. Otettiin vaan netti puhelimeen, josta bluutuuthutetaan se tietsikalle, kun tarvitaan sitä vaan tämä kuukausi. Toivottavasti kuitenkin muutama postaus onnistuu ennen reissuun lähtöä hui.

Eli nyt mää oon tamperelainen. Raijattiin tavarat lauantaina uuteen kämppään ja viikonloppu järjesteltiin. Aika lailla kaikki on löytänyt oman paikkansa, vaikka tietty osa tavaroistani on edelleen kotonakotona. Maanantaina käytiin Ikeassa, ja kappas vaan ostettiin kaikkea muuta, mitä piti. Sellaista kylppäriin laitettavaa korikärryhyllysysteemiä ei löytynyt, ja valaisimien ostokin jäi. Löydettiin silti dc/dvd-torni, keittiöjakkara ja kenkäkaappi. Minä kokosin kaksi jälkimmäistä, etenkin kenkäkaapin kasaan saamisesta olen ylpeä!

Tykkään uudesta kämpästä. Ja tykkään mun avomiehestä. :o ^^*

(täältä)

Puuhasteluja

Moi. Olen nyt viime päivinä tehnyt kaikenlaista pientä kivaa. Tai no en kaikenlaista, mutta aika monia juttuja sentään.

Perjantaina käytiin äitin ja iskän kanssa Toijalassa asioimassa. Ensin ajettiin kierrätyskeskukseen, jossa en ollut ennnen käynyt. Vähän kämäsen oloisesta putiikista mukaani tarttui kolme mukia hintaan 20 snt/kpl. Itselläni on jemmassa lukuisia juoma-astioita, mutta kotikodin mukit kaipaisivat hiukan päivitystä. Hullua, että kierrätyskeskuksesta hankitut mukit ovat hyväkuntoisempia kuin jotkut omat. En sitten tiedä, raaskiiko äiti heittää vanhoja mukeja pois tehdäkseen tilaa muutamalle uudelle. Voisihan sitä tipauttaa pari vanhaa vahingossa lattialle?

Kierrätyskeskuksesta pyyhällettiin kirppikselle katselemaan. Kierros jäi erittäin edulliseksi, sillä tällä kertaa en löytänyt mitään ostettavaa. Oli kuitenkin mukava visiitti, sillä kirppiksellä oli samaan aikaan Jssn äiti. Moikkattiin ja turistiin vähän aikaa. Kivaa.

Minun Toijalan reissuni pääpointti oli kuitenkin treffit Akaan seurakunnan entisen nimikkolähetin kanssa. Kohtasin kyseisen tädin seuriksella. En ollut ennen tavannut häntä, mutta päättelin hänen kirahvikassistaan, että hän kaiketi on oikea tyyppi. Treffien syy oli tyynyliinat, joita tehtiin helmikuussa opinnäytetyöleirilläni. Leiriläisten kanssa painettiin lahjoja Onandjokwen sairaalan potilaille, ja tämä täti oli luvannut toimittaa ne perille Namibiaan. Juttelimme hetken aikaa, ja kun olin lähdössä seurikselta pois, sain häneltä kauniin palmunlehdistä tehdyn kulhon/korin. Noin niinkuin kiitokseksi. Aikas ihanaa! (:

Kotosalla olen puuhastellut ainakin postien kanssa. Kirjoittelin viikonlopun aikana kolme kirjettä, joista kaksi lähti maailmalle lahjapaketin kyljessä. Paketit ja kuoret koristelin kivoilla kuvilla, joita olen leikellyt lehdistä ja muualta. Joku päivä selailin vanhoja koulukirjoja ja otin niistä kuvia talteen, ennen kuin niiden tie paperinkeräykseen alkaisi.

Vaikka minulla oli aikomus ommella lauantaina, leikkely jäi ainoaksi käsityöjutukseni. Mutta lauantaina olin sentään muuten ahkera! Kävin nimittäin lenkillä! Tämä harvinainen tapahtuma sijoittui aamuun, lähdin kävelylle melkeinpä suoraan sängystä. Tein melkein tunnin kierroksen, matkalla ihastelin leskenlehtiä ja puiden pikku lehtiä. Jossain vaiheessa joku mummeli pysäytti minut hetkeksi aikaa juttelemaan.

Lenkkeilytavan aloittelemisen lisäksi olen aloittanut lukuharrastuksen elvyttämistä. Perjantaina kävin kirjastossa ja lainasin pari Harry Potteria ja Himoshoppaajan. Koska viime lukukokemuksesta on AIKAA, ajattelin että pitää aloittaa kevyesti. Olen lueskellut nyt ensimmäistä Harry Potteria, jee. Leffojakin on tullut katseltua, eilen töllättiin veljen kanssa Be kind rewind ja Night at the museum.

Äitienpäiväpuuhasteluihin kuului hautausmaalla käyminen ja grillaus. Päivällä käytiin äitin ja veljen kanssa Sylvi-mummun (jota en ole koskaan tavannut) haudalla, istutettiin kukkanen. Iltapäivällä valmistettiin pallogrillissä gourmet-ruokaa; makkaran lisäksi sweet chili -kastikkeella höystettyjä ananasrenkaita ja minimaisseja. Grillieväiden lisäksi tarjolla oli salaattia, johon sai heittää mukaan niitä marinoituja valkosipuleita ja aurinkokuivattuja tomaatteja (äiti ihastui niihin retkellä).

Tänään soitin opintotoimistoon ja koitin korjailla valmistujaisiin-ilmoittautumis-säätämistäni. Sitten pyörähdin taas iskän kanssa Toijalassa, halusin käydä Vapaa valinnassa katsomassa, josko sieltä löytyisi jokin boleroasia mekon seuraksi. Ei löytynyt. Mutta tein muuta löytöä: Olen nyt hillinnyt itseni ainakin neljän eri huivin kohdalla, ja jättänyt ostamatta. Nyt en pystynyt vastustamaan kivulia siniruskeaa saronkia. Lehtikuvioinen iso huivi olisi oikein käytännöllinen kesällä (uikkareiden päälle, päähän, hartioille...) eikä ollut hinnalla pilattu. Hintalapussa luki kolme euroa, mutta kassakone yllättikin iloisesti ja ilmoitti hinnaksi 1,50.

Huivin lisäksi ostin vähän mässyä ja ihanan ihanan kynsilakan. Meinasin eilen ostaa Milleristä Rimmelin I ♥ fruities -sarjan punaisen lakan, mutta en viitsinyt jonottaa yhden tuotteen kanssa kilometrien pituisissa jonoissa. Nyt ostin sen Vapiksesta, ja pitihän sitä kokeilla heti. Herkullisen punainen lakka tuoksuu kivan marjaiselta kuivuttuaan kynsiin. Ihanaa!

Tälle päivälle ei olekaan muita suunnitelmia. Oikeastaan tämän viikon voisi skipata, sillä odotan jo lauantaina olevia sukujuhlia. Äidin tädin mies täyttää 70 vuotta, ja meidät on kutsuttu juhlistamaan. Tykkään äidin suvun pippaloista, niissä on mielestäni rento tunnelma. Ja toki juhlaruokaa odotan. ;)

22. päivä: kuva kotikaupungistasi

Onhan se ollu kaupunki sentään jo kuukauden ja kuusi päivää. Kylmäkoski. Lainasin kuvan.

(day 22. a photo of your town

Well, it has been city for a month and six days now. Kylmäkoski. I borrowed the picture.)

4. päivä: kuva paikasta, jossa viimeksi lomailit

Haasteen tämänpäiväinen osio oli varsin haastava. A: "lomailusta" tulee mieleen kaikki hienot rantalomat ja kulttuurimatkat, mutta en ole käynyt sellaisilla. Vuosi sitten tammikuussa olin Tukholmassa, ja sieltä olisi sentään jokin turistikuva, jossa minä ja S pönötämme Sergels torgetilla. B: onhan minulla Tukholman jälkeen sentään lomaa ollut. Kesäloma ja joululoma. Nuo koululaisen peruslomat. C: joululoman vietin kotona ja Helsingissä. Helsingissä ei juurikaan tullut otettua kuvia, paitsi jouluaaton vaatteista. Joten päädyin siihen, että viimeisin lomakohteeni oli koti.

D: koneelta tai tikulta ei meinannut löytyä kotoa otettuja kuvia. Laitoin sitten kuvan Vijamista, joka istuu keskellä keittiön lattiaa. Viljamin asustuksesta voi jopa huijaantua, että kuva olisi oikeasti viime lomaltani, mutta päivämäärä paljastaa, että otos onkin hiukkasen vanhempi. Siinä Viljami on suunnilleen puolitoistavuotias?

(day 4. a photo of the last place you went on holiday

Today's challenge was... challenging. I haven't been on any holiday trips, so I don't have any pictures from beaches or museums etc. The only holidays I have had, had been summer and Christmas holidays. So, the Christmas Holiday was the last I had, but I spent it in Helsinki and home, so I didnt take photos.

I tried to find some pictures that would have been taken home, and finally I found this christmassy photo of our cat. This could be a pohoto from my last holiday, but the date tells that it's a bit older. Anyway, it is photo of my parent's kitchen and the kitchen was in a place where I went on holiday.)

Sairasta.

Sunnuntainen kurkkukipu kehittyikin kivasti flunssaksi, ja tiistaiaamupäivällä oli kuumettakin. Alkuperäisen suunnitelmani (tai no ei kai minulla alunperin ollut ollenkaan suunnitelmaa, mutta niiden suuntaviivojen, jotka jossain vaiheessa mieleeni maalailin) mukaan olisin lähtenyt Pieksämäelle niin, että olisin ollut perillä kolmen maissa tiistaina. Kuumeisena ei kuitenkaan innostanut lähteä matkustamaan, vaan soitin autokoulun toimistotädille, että en pääse tiistaiselle tunnille. Tuskin keskiviikkoisellekaan.

Joten etelänreissuni pääsi vähän jumahtamaan Pirkan maille, kun jäinkin sairastamaan kotiinkotiin. Tiistai ja keskiviikko meni oleillessa, nukuin sen verran mitä maltoin, join mehua ja katsoin veljen kanssa Shrekkiä. Kun pelkkä makaaminen maistui puulta, selailin vanhoja Demejä tarkoituksenani leikellä niistä kivoja kuvia talteen. Oli hassua lukea 2000-vuoden molemmin puolin ilmestyneitä lehtiä; meikit ja vaatteet näyttivät suurimmaksi osaksi melkoisen urpoilta, mikä sai miettimään että toivottavasti en itse ole seurannut trendejä silloin. :P Kaikki, mikä oli uusinta uutta jonkin aikaa sitten, näytti silmääni kovin vanhanaikaiselta.

Demejä selaillessani törmäsin myös moniin bändeihin, tv-ohjelmiin, elokuviin ja näyttelijöihin, joita en tosiaankaan olisi muistanut olleen olemassa. Ilmiöt kuten Ally McBeal, Roswell ja Nerdee ovat lahjakkaasti päässeet unohtumaan, vaikka hämärä muistikuva niiden olemassaolosta syntyikin lehtiä lukiessa. Lehtien sivuilla mainostettiin myös monia tuotteita, joita ei ole ollut kauppojen hyllyillä pitkiin aikoihin. Yhden tuotteen puuttumisen tajuaminen oli jopa harmillista; Pidin kovasti Labellon oranssituubisesta huulirasvasta, jossa oli passionhedelmän tuoksu ja kaiketi c-vitamiiniakin.

Tänään en ole enää joutunut sairastamaan, jäljellä on ainoastaan virkayskää. :PP Kävin aamupäivällä iskän ja äitin kanssa työttömien ruokailussa syömässä kalakeittoa. Syömisen jälkeen askartelimme enkelikaulakorun Mikkelinpäivän kunniaksi, ja lopuksi kisailimme aivojumpan merkeissä. ö_O Leppoisa päivä siis. Myöhemmin voisi vaikka opetella vähän lisää liikennemerkkejä, sitäkin harrastin jo joku päivä, kun löhöäminen tuntui tylsältä.

(kameran akku on tyhjä, eikä laturia ole mukana)

Sweet home Pieksämäki (tittinditiditi)

Eilinen pakkaamispäivän ilta jatkui siis mesettelyllä. Koko illaksi en sentään voinut linnoittautua huoneeseeni datailemaan, vaan pitihän sitä liittyä kämppisten seuraan viimeistä iltaa viettämään. Eikä tuo siis ollut sellainen täytyypitääonpakko-pitihän, vaan tietenkin halusin liittyä tyttöjen seuraan.

Istuimme kettiön pöydän ääressä mussuttaen patonkia, lihapullia, sipsejä ja viinereitä. Oli mukavan rattoisaa, ihan niin kuin yleensäkin on niiden tyttöjen kanssa ollut. Jossakin vaiheessa meno yltyi hilpeileväksi ja käytössä oli tivolista saamani merihevosvesipyssy. o.O Puolen yön jälkeen suuntasimme peteihimme, tosin Kämppiksen kanssa vielä juttelimme tärkeistä asioista jonkin aikaa. ♥

Aamulla oli herätys puoli yhdeksältä, oli ryhdyttävä viiimeisiin pakkaamisiin ja kämpän siivoamiseen. Vaivuimme suuren tuskan ja epätoivon valtaan kun näimme tavaramäärän, joka olisi tarkoitus saada siirrettyä paikasta J paikkaan P. Ystävän poikaystävän (myöhemmin YP) saavuttua paikalle teimme sellaisen liikkeen, että kämppikset tulevatkin Pieksämäelle junalla, minä matkustan tavaroiden kanssa autossa.

Etukäteen minua pikkuisen jännitti, millainen automatkasta tulisi. Olen toki tuntenut YP:n jo jonkinmoisen tovin, mutta emme ole liiemmin viettäneet aikaa kahdestaan. Jännitti, osaisimmeko jutella mitään. Toki minua rauhoitti se, että juurikin edellisenä iltana olin sanonut Kämppikselle, että autot on siitä hyviä, että pitkät hiljaisuudet eivät tunnu kiusallisilta, kun voi syventyä vain maisemiiin tai muuten vaan tuijottamiseen.

Jännitykseni oli kuitenkin turhaa. Automatkan aikana ehdimme jutella kitaroista ja soittamisesta, laulamisesta ja levyttämisestä, harrastuksista, seinäkiipeilystä ja uimahallista, Marco Bjurströmistä ja Mikko Kuustosesta, ministereistä ja puheviestinnästä, töistä ja jaksamisesta, opiskelusta ja kesätöistä... ainakin.

Ja hups vaan olimmekin Pieksämäellä aivan pian! Tällä hetkellä minun ja Kämppiksen kamat ovat valtavana barrikadina eteisessä, sillä en tosiaan jaksanut alkaa järjestellä niitä mitenkään. Ketsupin ja margariiniin sentään laitoin jääkaappiin. Sen sijaan tulin heti koneelle, hmph.

Vaan ei sentään, ihan ensiksi katsoin kuitenkin postin. Minulle oli tullut JHL:n ja Jytyn jäsenlehdet, veroehdotusjuttu, pikku paketti ja paksu iso kirjekuori. JHL:n Motiivin sivuutin, en yleensä lue sitä kovin innolla. Joskus selailen. Jytyn avasin, sillä tiesin että siellä on yksi hauska juttu. ^^*

Sivulla 41 oli pikkuinen kirjoitus siitä, että Jytyn tyypit olivat olleet maaliskuussa Rekry-messuilla Joensuussa. Kirjoituksen komistuksena oli kuva tehokolmikosta; juuri siitä samasta, joka tänään jätti taakseen Jyväskylän ja joka myös piipahti maaliskuussa Joensuussa.

Verohallinnon kirjekuori sisälsi hyviä uutisia. Ihan mukava juttu viime vuoden mätkyjen jälkeen. (:

Paksussa isossa kirjekuoressa (jonka "kannessa" on kuva linnusta ja oikeassa ylänurkassa kolme postimerkkiä) oli iso nivaska paperia.

Posti oli Safarikuoron Kirstiltä, joka otti pari viikkoa sitten osoitteeni ylös, jotta hän voisi lähettää minulle joitain nuotteja. Nippu on tosiaan paksu, ja nyt on mietinnän alla se, että miten osaisin kyseisiin nuotteihin tutustua. Ei minulla ole kämpillä mitään soitinta, joiden avulla voisin tapailla melodioita tai mitään. Noo, pitää keksiä jotakin. Hauskaa kuitenkin, että sain nuotit.

Pikku paketti piti sisällään kaksi elokuvaa.

Huusin elokuvat itselleni Huuto.netistä joskus ennen vappua. Ihana ihana Ocean's eleven on yksi lempielokuvistani, osaan sen melkein ulkoa. Kotonakotona kirjahyllyssä nököttää kyllä elokuvasta VHS-painos, mutta halusin saada sen omaksi DVDnä. (tässä välissä Kämppis tuli juna-asemalta kotiin, laitoimme keittiön kamat paikoilleen ja siirsimme mikron lattialta pöydälle ja aloimme perinteisen yhteishuonedatauksen) Muistan, että saimme VHS:n joululahjaksi, kun olimme kesän lopulla käyneet katsomassa elokuvan autoleffateatterissa. !! Eräälle torille oli pystytetty valkokangas ja paikallinen pankki tarjosi ilmaisen elokuvaelämyksen. Muistan vielä, mitä minulla oli päälläni silloin, ja miltä viileä kesäilta tuntui. Ja kuinka hyvä leffa Ocean's eleven oli heti ensikatsomalta. ♥

Myös toisen paketissa olleen leffan olen nähnyt elokuvissa. Kävimme lukion ensimmäisen luokan keväällä katsomassa Nicole Kidmanin tähdittämän Tulkin. Se oli silloin todella random. Ärsyttävää kieltä käyttääkseni. Mielestäni Tulkki oli ihan hyvä, tosin sen poliittisuus sai sen menemään vähän yli hilseen. Lainasin elokuvan tänä keväänä kirjastosta ja huomasin pitäväni siitä nyt todella paljon. Ajattelin hankkivani sen DVDnä itselleni, kunhan se vain tulee jostain vastaan. Ja nyt tuli. (:

Tänään illalla on varmaankin luvassa jokin elokuva Kämppiksen kanssa. Kunhan vähän aikaa ollaan datailtu ja ihmetelty, miten hassua on taas olla Pieksämäellä.

Matkalla

Minä matkustan nyt junalla. Tai oikeasti odotan, että juna jatkaisi matkaa, kun tässä Tampereella on aina tälläinen vähän pidempi pysähdys. Ja junan kulkusuunta muuttuu. Mutta periaatteessa matkustan, vaikka olenkin ihan paikallani. Ja tässä välissä kävi konduktööri (tapasin tänä kesänä tytön, josta tulee sellainen) kysymässä kaikkien junalippuja ja tää jo liikkuukin.

Minulla on mukanani: Iso punavalkolaivastonsininen Viking Linen kassi, joka on ihan täynnä vaatteita. Ihan täynnä, vaikka jätin ison osan kotiinkin. Toisessa päätytaskussa on tosin ns kemppariosasto, eli allergialääkettä ja deodoranttia, shampoota ja meikkejä. Reppu, jossa on muistaakseni kirjoja ja levyjä. Tietokone. Äitin vanha musta nahkalaukku, jota katsoin tänä kesänä hyväksyvin silmin. Sitten otin ensimmäistä kertaa matkustuskäyttöön Ikean ison sinisen kassin. Siellä on kaikkea kivaa sekalaista. Muovipussillinen koruja (helmiä, afrikkalaisia juttuja, korviksia nam kaikkee), muovipussillinen askartelujuttuja (villaa, helmiä - mutta nyt silti eri sana kuin äsken -ja kangasvärejä), kolme paria kenkiä, pari vaatekappaletta (esim. takki ja farkkuhame ja villatakki, paitsi se on nyt selkäni takana pehmikkeenä) ja punaisia peltipurkkeja (saatu ja ostettu). Ja se tervetuloa-ovikyltti. Ja tässä kohtaa voin paljastaa, että siinä ei oikeastaan lue tervetuloa, vaan 'tule tupaan'. (assosiaatio Hynttyyt yhteen Ainainen vappu radio mainos.)

Se ovikyltti on nyt erittäin tärkeä matkatavara. Sen ansiosta ristiriitaiset tunteet saa ehkä enemmän positiivisia puolia. Nimittäin matkan päässä odottaa jossain vaiheessa muutto, mikä on kivaa. Saan olla varma, että tulevan kämppikseni kanssa pystyn olemaan miten päin vain, aina oma itseni.

Vaikka minua odottaa hirveän ihanan kämppissuhteen alkaminen (ja muutenkin on kiva nähdä kavereita), odottaa minua määränpäässä myös tyhmät jutut: Pölyä ja sotkua. Siitä saan syyttää itseäni, olen ollut liian laiska siivoamaan. Kaiketi laskuja. En kääntänyt postiani koko kesäksi, yritin säästää rahaa. Varmaankin opiskeluosoitteeseen on jo tupsahtanut ainakin puhelinlasku. Koulustressi. Sekin on suurelta osalta omaa syytäni, saamattomuus on osa persoonaani. Ei se aina ole ollut. Pitkä puuduttava mäki.

En minä silti olisi voinut jäädäkään. Kahden kuukauden jälkeen olen ihan tarpeeksi kypsä lähtemään taas kotoa. En jaksa sitä meteliä, mikä siellä on, vaikeita ihmisiä. Silti tuntui sydämessä, kun äiti itki tänään. Kun lähden pois.

Vaikeaa. En minä tiedä, missä minun kuuluisi olla. Tai mihin haluaisin mennä. Kohta olen Mäellä, sitten taas kohta pitää lähteä pois. Tampereelle. Jos en pysähtyisikään sillä asemalla, vaan jatkaisin matkaani lentokentälle ja sieltä mihin vaan. Mihin? Kyllä minä sittenkin tiedän, missä haluaisin olla. Huolettomuudessa.

Parempi kyllä laittaa tietokone kiinni, sillä tässä meinaa käydä niin kuin pienenä, jos yritti lukea jotain autossa. Oksetus. (Ja tää oli nyt tätä mun nettiteksikieltä, sellaista ei niin kovin huoliteltua. Huomasit kai.)

[Tähän tulisi vauhdissa otettu suttuinen kuva junaradan penkereen puista. Mutta en jaksa kaivaa kameraa esiin, se on repussa joka on tuolla hattuhyllyjutussa.]