Joulutoive numero 17

Että en pyörisi iltaisin sängyssä saamatta unta.

Muutamana viime yönä tai iltana pehkuihin painumisen ja nukahtamisen välissä on kulunut kamalasti aikaa. Jos olen mennyt peiton alle kymmenen maissa, olen saattanut olla hereillä vielä melkein kahdeltatoistakin. Se ei ole minulle ominaista. Yleensä nukahdan aika helposti.

Toki tiedän, minkä takia Nukku-Matti on jatkuvasti myöhässä treffeiltämme. Päässä pyörivät vielä valojen sammuttamisen jälkeen monet asiat, jotka eivät anna tilaa nukahtamiselle. Opinnäytetyö on vakiovieras iltamietinnöissäni. Toisaalta minua pelottaa/jännittää, miten saan työni tehtyä, osaanko työskennellä tarpeeksi hyvällä tahdilla jne. Toisaalta taas parhaat ideat tuntuvat putkahtavan päähän iltasella - niin myös oppari-ideat. Viime iltoina olen miettinyt oppariin liittyvälle leirille tekemistä ja kokemista, ei kai ideoita voi estää tulemasta. Myös muutto ja pakkaaminen on toistuva aihe iltajumituksissani. Muistelen vaatekaappini sisältöä ja mietin, mistä vaatteista voisin luopua, tai suunnittelen pakkaamisstrategiaa astioiden varalle. Myös pakkaaminen joululomaa varten hypähtää välillä mieleen.

Aina yön pimeiden hetkien ajatukset eivät kuitenkaan ole noin vakavia. Viime yönä esimerkiksi päässä jäi levy päälle, ja Aristokattien Katti tahtoo olla jokainen -biisi viihdytti minua jokusen tovin. Toissa yönä taas päässäni soi Ravelin Bolero. Ja voin sanoa, että se ei ole mikään monipuolinen sävellys.

En ole onneksi kärsinyt tästä unen kiinni saamisen vaikeudesta nyt kovin kauaa. Kaiketi kaikilla ihmisillä on kausia, jolloin uni ei tule helposti. Toivottavasti tämä ei kestäkään enää kauaa. En nimittäin pidä siitä, että minulta riistetään yksi lempi harrastuksistani.