Karkkileikki, kasvisleikki, värileikki

Eiliseltä kauppareissulta kotiin kannettiin pussillinen M&M's-karkkeja. Niitä tarvittiin leipomiseen. Ensin ne kaadettiin pieneen kulhoon.

Kämppiksen mielestä sinisiä karkkeja oli erityisen paljon. Minusta ei. Minun mielestäni valloilla oleva väri vaihteli sen mukaan, miten karkkeja oli sekoitettu. Ensin oranssit näyttivät valtamakeisilta (vrt. valtaväestö o_O), sitten kai vihreät. Jotta asian oikea laita selviäisi, karkit piti lajitella väreittäin.

Lajittelun jälkeen meillä oli kuusi eriväristä (ruskeat rajaantuivat kuvasta pois) karkkikasaa, mutta eipä niistäkään voinut vielä sanoa mitään varmaa. Esimerkiksi sininen ja punainen kasa näyttäisi olevan aika isoja, mutta ne ovat levittyneet laajalle. Sen sijaan keltaiset ja vihreät namuset ovat aika tiiviisti. Ainoa keino olisi siis laskeminen.

Kun törkin karkkeja jonoon, mieleeni tuli Pikku Kakkosen savianimaatiojutut, joita aina välillä on tullut telkkarista. Ne sellaiset, joissa köntti muovailuvahaa muuttuu pieniksi palloiksi, ja ne vierivät musiikin soidessa eri muodostelmiin ja yhdistyvät taas isommiksi pallukoiksi jne. Karkkien tökkiminen muodostelmiin sai meidät kuitenkin varmuuteen siitä, mikä oli vallitseva väri meidän karkkipussillisessamme:

1. Punaisia 40 kpl
2. Sinisiä 38 kpl
(joista yksi tuossa vaiheessa ja Kämppiksen mahassa)
3. Keltaisia 36 kpl
4. Ruskeita 35 kpl
5. Vihreitä 34 kpl
6. Oransseja 32 kpl

Näin ollen siis jokaista väriä oli pussissa keskimäärin 35,83 kpl. Karkkileikki ei kuitenkaan loppunut värien laskemiseen, vaan Kämppis halusi tehdä vielä yhden jutun:

Kämppis halusi vielä kuvan karkeista niin, että ne olisivat kerroksittain värien mukaisesti. Hänelle kaikki sateenkaarijutut ovat sydämenasioita, ja minäkin räpsäisin kuvan, sillä kyllähän tämä sateenkaarilasi on ihan soman näköinen. (: Soman näköisiä olivat myös pikkuleivät, jotka olivat M&M's:n ja Myllyn paras -kauramurotaikinan liiton tulos:

Nam. Mutta ei siinä vielä kaikki. Värileikki ei loppunut siihen, vaan jatkui kasvisleikin muodossa. Kun raastaa porkkanoita ja valkosipulia, silppuaa purjoa, palastelee paprikaa ja heittää kaiken tuon kattilaan pyörimään öljyssä, syntyy monenmoista mukavaa; kasviksien sihinä kattilassa on kivaa kuunneltavaa, valkosipulin ja muiden mausteiden (mustapippuria, pizzamaustetta ja ripaus suolaa) loihtima tuoksu on herkullista haisteltavaa ja kaiken tuon värikkyyden katseleminen on iloista ihmettelyä. Harmi vaan, ettei kuva taida antaa oikeutta tälle sörssäykselle.

Kun sörssäystä levitettiin kaulitulle patonkitaikinalle, lisättiin juustoraastetta ja käärittiin rullalle sekä vielä paistettiin uunissa jonkin aikaa, syntyi iltapalasta saunan jälkeiseen kaverihetkeen, joka sisälsi improjuttua telkkarista ja Ice age 2:n katselemista. Laiska ja lamauttava lössölauantai muuttui leppoisaksi lauantaiksi.