ikkunakuva

"Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi. Valitse neljäs kuva kansiosta ja julkaise se blogissasi. Selitä kuva. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama."

Löysin jostakin blogista tuollaisen haasteen. Ei minua haastettu, mutta nappasin ohjeet silti mukaani. Tarkastin, mikä olisi minun neljännen kuvakansioni neljäs kuva, että viitsisinkö ryhtyä selittelyihin. Avautui Kajaani-kansio ja sieltä kuva, josta kovasti pidän.

Kuva on Kajaanin pappilan yläkerrasta. Tai tavallinen kerrostalo se oli, joen rannalla keskustassa, mutta ehkä siinä paikalla oli joskus ollut pappila. Ylimässä kerroksessa oli asunto, jota seurakunnan kesätyöntekijät ja harjoittelijat ja jotkut saavat vuokrata. Ihan opiskelijaystävälliseen hintaan. Siellä vietin viime kesäni. Kajaani-kesän.

Kämpässä - jota sanottiin myös vierashuoneeksi, vaikka se oli kokonainen kämppä - oli kaksi kahden hengen huonetta. Minut majoitettiin toisen kesätyöntekijän kanssa samaan huoneeseen, mikä oli vähän outoa, koska se toinen huone oli kuitenkin koko kesän aivan tyhjä. Onneksi tulimme toimeen keskenämme. Joo. Enemmänkin kuin toimeen. Meillä oli tosi kivaa.

Mutta tuo kuva. Kolmea asiaa (seinien sisäpuolella syntyneiden muistojen lisäksi) Kajaanin kämpässäni rakastin: makuuhuoneen vinoa ullakkokattoa, vessan Siniset Laatat Ja Kirkkaan Punaiset Naulakko Sekä Vessapaperirullateline -yhdistelmää ja kämpän pikku ikkunoita, joita oli monta. Ikkunoista näki alas joelle ja sen vastarannalle sekä sillalle ja sen alla ja ympärillä lepääville linnanraunioille. Joelle, jonka rannassa käveleskelin ihastellen kukkia. Joelle, jonka rannalla uittelin jalkojani ja kirjoitin runoja. Raunioille, joiden sokkeloissa kiipeilin pojan kanssa. Sillalle, jonka yli kävelin töihin.

Ikkunoista kelpasi katsella rankkasadetta ja kuunnella veden tanssia punaisella peltikatolla. Verhot olisivat ehkä voineet olla kivemmat.

(enkä minä nyt viitsi ketään haastaa. tehköön kuka haluaa.)