Vaatekriisi

Moro!

Huomenna on agendalla ajella Turkuun ja osallistua niihin juhliin, joista oli jo yhdessä postauksessa puhetta. On ollut jonkinasteinen vaatekriisi päällänsä. Olisin halunnut ihan rauhassa suunnitella ja sovittaa mahdollisia asuja, ja ehkä kuvailla ehdotuksia tännekin. Toinen ideani oli, että voisin piirtää kuvat ehdotuksista ja skannata tänne.

Vaan eipä ole oikein ollut aikaa. Aika kului ihan varkain päin tänne loppuviikkoon, ja huomenna on sitten h-hetki. Eilen puuhastelin Helsinkiin ajelemista ja ♥:n pakkausapuna olemista, tänään muutettiin tavarat Tampereelle. Kun pääsin kotiin, olin ihan naatti, eikä mikään asukokeilujuttu tullut kysymykseenkään. Piti vielä pakatakin Turkua varten.

Onneksi olen silloin tällöin suonut ajatuksen tälle asuasialle, ja yhdistellyt vaatteita edes mielessäni. Äsken sitten testasin yhtä ideaa, joka vaikutti sillä hetkellä kutsuvimmalta. Ja ihan hyvä se olikin. Myöhemmin siitä lisää.

Seuraavaksi jonkinlainen valkovihreä kyhäelmä. Kuvien asusteet eivät liity tapaukseen.

kuvien alkuperät: rusetti, kaulakoru, mekko, sukat, kenkulit.

Syysasu (ja vähän muuta oranssia)

Eilen oli kivaa päivää. Tai etenkin iltaa. Seuriksella oli kuudelta iltakirkko, jonne minä rupesin tekemään lähtöä jo neljän maissa. Ennen lähtöä oli hiukkasen aikaa asukuvauksille.

Ensin koitin saada jonkinlaista kokonaiskuvaa vaatteistani napsimalla itse joitain kuvia...

Sitten yritin mankua jonkun muun ottamaan kuvia. Aluksi suostui vain iskä...

En ihan tiennyt, milloin se kuva räpsäistäisiin. Ja pään päällä näkyy ehkä liikaa taivasta. Sitten touhuun tuli veli...

paita - KappAhl
farkut - Löytötavaratalo
kengät - Prisma
huivi - Vapaavalinta

Njöö. Tuli vähän ehkä ikävä Pieksiksen kämppää ja siellä itsetuhonapilla otettuja kuvia. No ei vaan, nämä ovat ihan hauskoja! (:

Halusin pukea päälleni tuon kivan syksyisen paidan, ja sen kanssa mukavasti passaavan huivin. Tai oikeastaan se on sellainen poncho-asia (jollakulla naisella oli itseasiassa samanlainen päällänsä sitten siellä kirkossa!), mutta tykkään siitä enemmän kaulassa.

Sitten otin vielä kuvan takki päällä, ja lähdin seurikselle.

Ennen jumista sykersin hiukseni vielä kiinni, jotta laineisuus ei laskisi ennen kuin jumismenot ehtivät edes alkaa. Aikomuksena oli siis avata sykerö vasta vähän ennen jumiksen alkua.

Seurikselle piti siis mennä ajoissa, että ehtisi harjoitella. Minua nimittäin pyydettiin soittamaan ja laulamaan parin tyypin kanssa, koska normaalisti iltakirkoissa soittava house band oli melkein kokonaisuudessaan keuhkoputkitulehduksien sun muiden kourissa. House bandista vain yksi tyyppi oli soittokunnossa, hän toi mukanaan klarinetin. Hessu-kanttori soitti pianoa ja minua pyydettiin paukuttamaan djembeä. Käytiin perjantai-iltana harjoittelemassa tunnin verran ja nyt ennen jumista käytäisiin biisit vielä läpi.

Perjantai-iltana soittelin roskakorilla, sillä djembe oli eri osoitteessa kuin treenit. Eilen sain rummutella oikeaa instrumenttia, mutta ensin piti vähän viritellä. Kalvo oli aikamoisen löysällä, eikä kuulostanut hyvältä. Onneksi avain oli ihan siinä hollilla, ja onneksi ruuvien kiristäminen ei ollut vaikeaa. Olin nimittäin viritellyt ennen vain niitä "oikeita" djembejä, joissa kiristellään naruja.

Jumis meni hyvin. Psalmi- ja halleluujalaulelu vähän jännitti, sillä lauloimme ne kolmiäänisesti, mikä ei ole minulle kovin tuttua/luontevaa. Selvisin siitä kuitenkin kunnialla. Vaikka ei oltu harjoiteltu ihan hirveästi, soittelut ja laulelut menivät omalla painollaan hyvin eteenpäin. Tykkäsin laulaa kuolleiden kiitoksena Varjoista maan -biisiä. Ja muutenkin oli kiva laulaa. Vaikka ääni olikin jostain syystä kovin maassa, eikä auennut kunnolla koko jumiksen aikana. :o

Kirkkokahvittelukin oli kiva. Istuin samassa pöydässä äidin ja erään kerhokaverini (no en muista että olisimme olleet kavereita, mutta siis tyypin joka kävi samaan aikaan seurakunnan kerhoa) vanhempien kanssa. Kerhokaveri ja tämän toinen puolisko mainittiin avioliittoaikeensa ilmottaneissa, joten ennen muita jutteluita täytyi tietenkin onnitella tulevia appivanhempia. (:

Ennen kotiin lähtöä napsaisin vielä pari kuvaa. Seuriksen eteisestä löytyi kivanvärisiä (teko)kukkia, joiden kanssa halusin vielä kaverikuvan.

(Loppujen lopuksi jätin hiukset kuitenkin kiinni, koska tuntui, että läsnä olisi ollut djemben soittoon liikaa roikkuvia elementtejä, jos olisi ollut aukinaiset hiukset ja huivi. ö_O)

Wanted: vihreää ja valkoista

Eräänä tuulisena keskiviikkona minulla oli shoppailutreffit Saaran (en jaksa enää käyttää pelkkää etukirjainta, koska tuskinpa se on koko etunimeä anonyymimpää. tai siis eipä etunimestäkään varmaan tunnista. paitsi tutut. eikä se haittaa.) kanssa. Hän oli tulossa etelään vapaapäiviä viettämään, ja vapaiden alkupäähän ilmeisesti sopi shoppailua. Suuntasimme Forumiin.

Minulla oli (päänsisäisellä) ostoslistalla jokin valkoinen tai vihreä yläosa. Kuun vaihteessa on luvassa yhdet juhlat, jonne ehkä haluaisin pukeutua valkovihreästi, mutta vaatekaappini sisällöstä ei harmi kyllä ollut ennestään mitään sopivaa. Toiveissa oli ehkä joku valkoinen tunikajuttu, jonka kanssa voisin laittaa vaikka vihreän huivin. Etsinnät olivat itseasiassa alkaneet jo edellisen päivän Itis-treffeillä Emilian kanssa, mutta mitään kivaa ei ollut löytynyt. Tosin minulla oli mielessä pikkuinen varasuunnitelma, että voisin pukeutua teatterin kirppikseltä ostamaani valkoiseen paitaan. Oli kuitenkin mieliteko ostaa jotakin uutta juhlia varten, joten jatkoin etsintöjä.

Saaran-kanssa-shoppailutreffien tulos oli myös vähän muuta, mitä olin ajatellut. Olin aika toiveikas uuden Cubuksen suhteen, sillä Ruotsissa käydessäni olen aina löytänyt sieltä jotain kivaa. Forumin Cubus oli kuitenkin vähän pettymys, sillä putiikki näytti olevan täynnä ihan perusvaatteita. Peruspaitoja ja perushousuja. Cubuksessa sentään muistin, että olin ostanut kivan vihreän topin parin vuoden takaiselta Ruotsin reissulta, juurikin Cubuksesta. Ajattelin pitää sitä toisena varasuunnitelmana, tai jos eteen sattuisi tulemaan joku valkoinen neulejuttu, olisi kivaa.

KappAhlissa oli paljon kivoja alejuttuja. Kömmin siellä sovituskoppiin muutamien henkareiden kanssa, ja pidin pikkuisen sovitussession. Hetken jahkailtuani kipitin kassalle kahden paidan kanssa, ja vaikka jonottaessa vielä mietitytti, näppäilin tovin kuluttua pin-koodin kortinlukijaan ja poistuin liikkeestä muovikassia kanniskellen.

Tuollainen kiva lörpsäinen tunikajuttu. Hihat eivät pääse kuvassa oikein esille, mutta ne ovat ihanan isot ja pussimaiset! L-koko oli vähän liian telttamainen, joten ostin sitten M:n. Tykkään noista nyöreistä ja niiden tupsuista, ja etenkin etumuksen kirjailuista. Mietin, että tämäkin voisi olla yksi vaihtoehto juhlavaatetukseksi. Eihän se valkoinen ole, mutta kiva ja uusi. Sen kanssa voisi ihan hyvin sopia yksi vihreä huivi, joka on jossakin kätköissäni.

Toisessakin ostamassani paidassa on isot pussihihat. Mietin ensin, mahtaisiko muuten myötäinen paita näyttää hölmöltä isojen hihojen kanssa, mutta Saaran vahvistettua mietintäni turhiksi päätin ostaa tämänkin. Ensin piti valkata väri. Toinen vaihtoehto olisi ollut joku kylmä sinapinkeltainen (!?), jossa kukat olivat violetteja.

Molemmat paidat maksoivat ihan sopivasti, 7,50 euroa per vaatekappale. Ostotapahtuman jälkeen tunsin jonkinlaista morkkista, mutta Saaran sovitellessa neulemekkoa Vilassa mietiskelin mahdollisia asuyhdistelmiä, ja tuli parempi mieli. En malta odottaa, että saan kokeilla tuota kukkapaitaa mustan hapsuhuivin kanssa! (:

Juhla-asuongelma ei kuitenkaan ollut vielä saanut ratkaisua, ja shoppailupäivän ohjelmassa oli jo ruokailu! Mussutimme kitusiimme ravitsevaa Mäkkäri-ruokaa. Seuraavaksi siirryimme Kampin puolelle, aikomuksenamme käydä (Saaran toiveesta) Mangossa ja (yhteisestä mieliteosta) nauttimassa jälkiruokaa, ennen kuin Saaran bussi kohti seuraavaa etappia lähtisi.

Kampin Ninjassa tein hiukan turhan paniikkiostoksen. Kahden euron telineessä oli kirkkaan värisiä simpukkakaulakoruja, ja mietin vihreän yksilön olevan sopiva sen Cubuksen vihreän topin kanssa. En ole kuitenkaan ihan varma, passaavatko ne kovin hyvin yhteen, ja tykkäänkö muutenkaan tuosta korusta. Täytyy mietiskellä. Onneksi kaveriporukasta löytyy tyyppi, joka tykkää tuon värisestä vihreästä... (:

Shoppailupäivä päättyi jälkiruokien (minulle Arnold'sia ja Saaralle Spice Icea) jälkeen, eikä asupulma ollut selvinnyt. Seuraavana päivänä käväisin uudestaan Forumissa, sillä olin illalla huomannut, että kassatyyppi oli lyönyt ostoksiini kahden paidan sijasta kolme paitaa. En ollut ilmeisesti kuunnellut, minkä summan hän minulle ilmoitti, enkä myöskään tajunnut tarkistaa summaa ennen pin-koodin näppäilyä. No, onneksi asia hoitui ihan ilman mitään ylimääräisiä hankaluuksia.

Mietin myös, että voisin ostoksien oikaisu -reissulla käydä Ninjassa, ja ostaa toisen vihreän kaulakorun. Ajattelin nimittäin, että ehkä tykkäisin simpukoista enemmän korvissa, eli voisin väsätä niistä korvikset. Halusin kuitenkin selvitä meno- ja tulomatkasta yhdellä metrolipulla, joten en käväissyt uudestaan Ninjassa.

Sen sijaan joku toinen päivä tein kivan löydön kirppikseltä. Niin ikään kaksi euroa maksaneet korvikset ovat juuri oikeaa vihreää, ja sopisivat varmasti jonkin valkoisen yläosan kanssa. Tutkiessani kirppispöytiä huomasin neuletakin, joka oli osaksi pitsineuletta. Silloin muistin, että minullahan on melkein uusi valkoinen toppi, joka olisi pitsijujun takia sopivan erikoinen juhliin. Ostin siis korvikset, ja sen takia sain taas yhden asuehdotuksen juhlia varten.

Tällä hetkellä minulla on mielessäni kai viisi ehdotusta (yllä mainittujen lisäksi on käväissyt mielessä, että taiteilisin jotakin valkoisesta t-paidasta ja vihreistä kangasväreistä) juhla-asuksi. Saa nähdä, mihin lopulta päädyn, ja miten teen päätökseni. Ei taida auttaa muuta kuin kokeilla ja mallailla. Toivottakaa siihen onnea, etten hermostu! (:

Kimmeltävä siivekäs

Tämän päivän kohdalla kalenterissani luki "Askartelusunnuntai?". Olin ajatellut, että kokeilisin värkkäillä vähän t-paitajuttuja. Mielessäni oli parikin ideaa, ja yhden niistä sainkin toteutettua. Tavallaan.

Aluksi ajattelin taiteilla lilan t-paidan selkämykseen pinkit siivet. (Siis ihan vain ääriviivat, ei mitään Victoria's secret-tyyppistä rakennelmaa!) Siivet ovet kuitenkin aina olleet jotenkin haastava juttu piirtää, joten pelastettuani sisälle taloon eksyneen nokkosperhosen mietin, että voisin kokeilla jotakin perhoskuvaa. Onhan perhosillakin siivet.

T-paitaprojekti lähti liikkeelle siitä, että leikkelin paperista muutaman kaavan kokeeksi. Niitä sitten mallailin paidan etumukseen, ja valitsin niistä kivemman muotoiset. DNA:n kirjekuoresta saksittu kaava valikoitui parhaaksi, ja jatkoin sitten siitä.

Piirsin pinkillä kangastussilla, paperikaavaa käyttäen, paitaan perhosen ääriviivat. Nämä viivat toimisivat apuviivoina, joiden päälle kiinnittäisin jotakin paremmin näkyvää ääriviivamateriaalia (?).

Sitten oli vuorossa vähän kimmallusta. Ostin kesällä kirppikseltä pitkän ja kapean paljettihuivin/vyön(?), jonka oli tarkoitus päätyä asusteeksi siskon 20-lukuteemaisiin juhliin. Pippalot jäivät välistä, ja paljettihärpäke päätyi askarteluvarastoihin. Leikkasin siitä yhden rivin paljetteja irti, eli sain aikaiseksi pitkän paljettinauhan.

Sitten alkoi ompelu-urakka. Aloin ommella pitkää paljettisuirua perhosen muotoon, eli kiinnittää paljettisuikaletta apuviivan päälle pikkuisilla pistoilla.

Kun olin saanut paljetit kiinnitettyä, ompelin vielä toisen kierroksen, jotta blingit varmasti pysyvät kiinni. Lopputuloksesta tuli mielestäni aika siisti, näyttää ihan melkein (ihana sanapari! ^^*) kaupan paidalta!

Kuvan sijainti ja koko paidan lopullinen ulkonäkö näkyisi varmasti parhaiten jostakin kokovartalokuvasta, mutta tänään jalassani olevat pöksyt ovat julkaisukelvottoman epäesteettiset. :D Mietin, että tämä uusi paita voisi olla osa Pukeudu pinkkiin -päivän asua sitten joskus. Mutta. Olen kyllä oikein tyytyväinen tekeleeseeni, siitä tuli kiva! ♥

(Näissä kahdessa viimeisessä kuvassa värit ovat lähimpänä totuutta.)

Sekalaisia rahareikiä

Viime aikoina olen onnistunut onneksi pitämään kukkaron nyörit aika hyvin suljettuina, ja olen pidättäytynyt turhasta shoppailusta. Vähät pennoset ovat sen sijaan menneet syöttölöiden antimiin (Tampereella ollessa tuli käytyä maistelemassa mm. Subwayn, New yorkin ja parin kiinalaisen pöperöitä), mikä ei minusta ole niin paha. Joitakin ostoksiakin on silti tullut tehtyä, ja keräsin niitä nyt yhteiseen postaukseen.

Kenkulit löytyivät siis Nekalan Salsa-kirppikseltä eurolla. Omat jalat olisivat mielellään adoptoineet vekkulit avokkaat, mutta numero kenkien pohjassa oli liian pieni. :c Ostin kengät kuitenkin, sillä ajattelin että sisko saattaisi tykätä niistä myös. Ei ainakaan kuulunut mitään valituksia. (:

Samalta kirppisreissulta lähti mukaan vähän sisustusjuttuja. Katsoin itsekin näitä esineitä sillä silmällä, mutta ohitin ne kuitenkin, kun ajattelin etten halua ostaa mitään turhaa pölynkerääjää. ♥ tykkäsi myös näistä jutuista, ja pyysi minua ostamaan nämä. (kirppiksellä ei käynyt kortti, ja minä olen meistä ainoa, jolla yleensä on käteistä -.- :P) Euron ja kolme euron hinnat eivät verottaneet lompsaa liikaa, ja kannettiin nämä kaverukset sitten kotiin. Itse tykkään etenkin tuosta mietteliään näköisestä ukkelista.

Sitten seuraa valitettavan huonon näköisiä kuvia kivoista vaatteista:

LUUMUN värinen neuletakki on myös kirppikseltä kotoisin. Jo ennen Tampereen reissua käväistiin Mellunmäen kirpputorilla, ja kierroksen loppupuolella yhdestä rekistä astui esiin mukavan oloinen neule. Syksyn ostoslistallani olikin jokin ohuehko neuletakki, jolla voisi verhota varsinaiset asut (!?). Olin kokeillut Anttilassa sellaista lerpakehelmaista villatakkia, mutta jahkailtuani jättänyt sen vielä kauppaan. Mukavasti 18 euroa halvemmalla - eli kahden euron kolikolla - sain ihan kelpo neuleen. Ihan vaan H&M:n tuotantoa, mutta hyvässä kunnossa. Ei mitään nyppyjä tai ylimääräisiä lankoja. Kiva juttu.

Tuo ylempi kuva on kyllä varsinainen pohjanoteeraus!! Kuva esittää siis papukaijakuosista mekkoa, jonka etumus on vähän sellainen rusettimainen, ja jossa on niskan taakse sidottavat nauhat. Olisi näköjään kannattanut kuvata se jonkun (esim. minun) päällä! Asukuviin se tuskin pääsee ihan hetkeen, koska säät eivät taida suosia mekkoja enää. Onneksi sentään lähikuva papukaijasta on ihan kivuli.

Mekko on Tallinnan reissun tuliainen itselleni. Ostin sen Virukeskuksesta, kaupasta nimeltä Promod. Vaikka jahkailin sovituskopissa ("mutta en tarvitse mekkoa"), ♥ sai ylipuhuttua minut ostamaan mekon. Eikä hinta siis loppujen lopuksi ollut kovin suolainen, kunhan vain jahkailin. Pulitin pirteästä vaatekappaleesta seitsemän euroa. Virolaiset eivät ilmeisesti ole kovin innnostuneet papukaijoista, sillä mekon hintaa oli alennettu jo neljä kertaa! :D

Viime viikolla pyörähdettiin joku päivä Itiksessä. Kulutettiin vain aikaa ja koitettiin miettiä, mitä vietäisiin tuliaisiksi ♥:n enolle. (Lauantaina tehtiin visiitti sinne.) Taisin piipahtaa myös Indiskassa, ja tsekata alekorin. Sieltä löysin itselleni kauniin ison sormuksen. Hintaa kaunottarella oli kaksi euroa.

Ja sitten Jeesus-tarroja koko loppuelämäksi! :P Tampere-loman puolessa välissä käytiin Ideaparkissa, ja käväisin hieman katsomassa, mitä Sinellistä löytyisi. Sinne oli pantu pystyyn jonkinlainen löytötori, jossa oli kaikenlaisia askartelujuttuja pilkkahintaan. Itse bongasin korin, jossa oli Jeesus-tarra-arkkeja kahdenkymmenen sentin kappalehintaan. Mietin, että voisi ostaa niitä muutaman, ehkä eurolla. Yritin siinä sitten valita parhaita siitä suuresta kasasta, kunnes huomasin, että korin reunassalukikin, että 10 kpl/1 €! Hohhoijjakkaa. Nyt on ainakin Jeesus-kitchiä vaikka muille jakaa! :DD

Nyt laitan taas pillit pussiin, ja vaihdan ylleni jotakin vähän ihmisten ilmoille sopivampaa (kun nykyinen vaatetukseni on collarit ja ♥:n t-paita). Tällä viikolla on nimittäin luvassa kahdet shoppailutreffit, joista ensimmäiset alkavat ihan kohta! Aion ajella metrolla Itäkeskukseen ja kohdata siellä Emilian. Moikka nyt!

Kesän loppurysäys

Maanantaina oli vielä ihan selvästi kesä. Keskustorilla oli toripäivä ja vapaaehtoistyöhön liittyvää tapahtumaa. Udoka oli siellä soittamassa.

Soitettiin Oke, Ojuku ja Kakilambe. Aurinko paistoi kovasti, tuli ihan hiki. Ja häikäisi. Olin vähän nuotion näköinen asussani. :D

Oli tosi hauskaa soittaa! Keikka oli vähän erilainen, koska rumpuope ei ollut paikalla antamassa merkkejä ja soittamassa sooloja. Hyvin pärjättiin ilman niitäkin!

♥ oli katsomassa, ja räpsi samalla vähän kuvia. (:

Eesti, Eesti, Eesti...

...kaipaan sinne *tittidiitti*. Hehe. Aika nokkelaa aloittaa näitä postauksia teemaan (?) sopivilla lauluilla. ö_O

Minua on vähän harmittanut tämä blogeiluni. Aina, kun tapahtuu jotain kivaa, eli on vaikka menoa jonnekin, ajattelen että on sitten tosi mukava kirjoitella siitä postausta blogiin. En kuitenkaan saa räpsittyä kuvia, joten sitten tuntuu vähän ärsyttävältä tehdä postauksia. Haluan silti kertoa parilla sanalla tiistaista, jolloin minä ja ♥ käväisimme etelänaapurissa.

Olimme saaneet lahjakortin, joka oikeuttaa kahden hengen päiväreissuun Viking Expressillä Tallinnaan. En ole koskaan käynyt Virossa, joten tottakai lähdin mielelläni käymään. Risteilyn sai vielä mukavasti ♥:n loman aikaan, joten luvassa oli kiva pikku lomaretki.

Aamu alkoi hiukkasen kiireellä, mutta ehdimme silti Katajanokan terminaalille hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Lähtöselvitys sujui näppärästi, eikä laivaan pääsyäkään tarvinnut odotella kauaa. Rullaillessani terminaalissa liukuportaita ylös minusta tuntui aika pmituiselta, sillä en ollut koskaan ennen lähtenyt risteilylle aamupäivällä. Aivoni ovat ilmeisesti ehdollistuneet laivareissujen alkamiseen vain hämärällä, joten aamupäiväisyys aiheutti pikku päähäni sekaannusta.

Outoa oli myös se, että laivaan päästyämme emme etsineetkään omaa hyttiämme, vaan olimme liikenteessä vain kansimatkustajina. Etsimme ikkunapaikan jostakin baarista ja katselimme a) kun ihmiset litkivät viiniä ja olutta ja b) kun lokit kaartelivat lähtevän laivan vierellä.

Laiva keinui menomatkalla aikamoisesti! Askel kyllä horjui laidasta laitaan, kun käppäilimme etsimään jotakin syötävää. Päädyimme natustamaan fish and chipsiä (johon joutui PYYTÄMÄÄN ranskalaiset, sillä alkuperäisesti annokseen kuului SIPSEJÄ!!! :o) ja greippilimsaa. Tosi hyvää, päihitti Hesen fish and chipsin kuus - nolla!

Ennen kuin laiva saapui Tallinnan rannoille, viihdytimme itseämme karaoken parissa. Viime karaokeilustani on jo ties kuinka kauan aikaa, joten enhän voinut vain istuskella kuuntelemassa toisten laulamista! Etenkin kun aluksi näytti siltä, ettei halukkaita laulajia juuri ollut. Karaokerupeaman laulajalista olikin suunnilleen "Leo, Paula, Leo, Paula, Make C, Leo....". Jonot eivät siis olleet hirmuiset, ja halukkaat pääsivät laulamaan monta kertaa. Itse lauloin kolme biisiä, ja reissu vaikutti oikein onnistuneelta jo siinä vaiheessa.

Vaan karaokehetkenkin aikana oli aihetta ihmetykseen: Tajusin siemailevani lämmike-Irish coffeetani kello yhdeltä päivällä! Ei kai se sinänsä pahasta ollut, mutta en vain ole tottunut (mikä on toki hyvä) käyttämään alkoholia keskellä tiistaipäivää. :D

Ennen maihinnousua löysin laivan hauskan erikoisuuden: vessakopit, joiden yksi seinä oli ikkunaa merelle päin! Aiika ylellistä tehdä tarpeensa näköalavessassa. ^^*

Laivan ulkopuolella (joskus kahden maissa) meitä odotti sateinen ja harmaa Tallinna. Emme olleet suunnitelleet etukäteen, mitä maissa tekisimme, vaan päätimme vain katsella ympärillemme ja kävellä mielenkiintoiselta vaikuttaviin paikkoihin. Ensin piipahdimme parissa basaarityylisessä marketissa, mutta sitten löysimme tiemme kunnolliseen (??) ostoskeskukseen. Maissaoloaika ei ollut pitkä - vain muutaman tunnin - mutta se riiti ihan hyvin pienimuotoiseen shoppailuun.

Pienimuotoisen shoppailun saalis ei ollut suuren suuri. Löysin itselleni eräästä kaupasta yhden vaatteen, ja satamasta ostin isot levyt Kalevin suklaita. Tax freesta mukaan lähti vielä jotakin juomajuttuja; kaksi Bailey's-pulloa tarjoushintaan. Voisi vaikka pitää niitä avaamattomina siihen saakka, kun saisin tuhottua edellisten risteilyjen tuliaiseni. (jemmassa on vielä kahden vuoden takainen salmiakkipullo...)

Takaisintulomatka alkoi yhteislauluhetkellä, jonka osanottajat olivat lähinnä eläkeläisiä. Minäkin hain silti luluvihkosen, ja lauleskelin muiden mukana iskelmiä. Ihan leppoisaa. Poistuimme paikalta kuitenkin ennen tilaisuuden päättymistä, sillä meitä odotti buffet-pöytä.

Koska saimme itse reissun ilmaiseksi, ajattelimme sijoittaa pennosiamme hienosti syömiseen. Tapani (jotka muodostaa muutama ennakkotapaus) mukaan täytin kupuni lähinnä kylmillä kala-alkupaloilla ja herkullisilla jälkiruoilla. En niin välitä buffetin pääruoka-annista, mutta kalajutut ovat aina ihan taivaallisia! Samoin jälkkärit, ja terveisiä Annille, että tuolla laivalla suklaamousse ei ollut pikku kupeissa. :P Lempperini oli kuitenkin ihanan ihana tiramisu. ♥

Vatsat piukeina lyllersimme kuuntelemaan päivän toista karaokesettiä, johon en itse kuitenkaan ottanut osaa. Sen sijaan vain istuimme yhdessä ja nautimme kivan päivän illasta. Laiva saapui kotisatamaan puoli yhdeksän maissa, jonka jälkeen hilpaisimme viereiselle ratikkapysäkille. Siitä matkasimme kämpille ja ihana reissupäivä oli pulkassa. (:

Olisin halunnut laittaa asukuvia reissuvaatetuksestani, sillä tykkäsin ylläni olleesta yhdistelmästä. Tallinnassa ei kuitenkaan tehnyt mieli ottaa kuvia sateisen ilman takia, ja laivalla tuntui olevan koko ajan hämärää. Pukeuduin jopa eilen samoihin vaatteisiin, jotta olisin saanut kuvat, mutta niitä ei siltikään ole! Ehkä joku toinen kerta. Ja lupaan, että seuraava postaus on kuvikkaampi! ^^*

Kivaa muuten, että kävijälaskuri on raksuttanut aika tasaiseen tahtiin, vaikken olekaan ollut kovin ahkera kirjoittaja. Esittäisin taas vaihteeksi pyynnön, että jättäkää ihmeessä jokin merkki käymisestänne kommenttiboksiin! Olisi eri kiva! (:

Lintsillä on aina hauskaa niin...!

(Kun mennä voit sä ihmevempaimiin*.)

Heipsan! Sain äsken siirrettyä Kämppiksen lähettämät kuvat sähköpostista tietokoneelle, ja ajattelin samaan syssyyn satuilla hieman siitä, mitä tapahtui viikko sitten lauantaina. Kämppis oli silloin Helsingissä, ja totta kai oli sovitettava aikataulut niin, että ehtisimme nähdä!

Kämppis oli ilmaissut mieleitekonsa kuvien ottamiseen, ja minulle oli tullut metrolla ajellessa mieleen, että Lintsi voisi olla kiva paikka hengailemiseen ja ehkä kuvien räpsimiseen. Niinpä kysäisimme Rautatieaseman (siellä treffasimme) infokopista, millä ratikalla Lintsille pääsisi, ja infotädin neuvon mukaisesti asetuimme odottamaan 3B-ratikkaa.

Raitiovaunu oli aika täynnä, mutta ihan hyvin saimme silti kuulumisien vaihtamisen aluilleen. Monen muun matkustajan tapaan jäimme kyydistä Vallilan pysäkillä, ja jäimme sitten hetkeksi katselemaan ympärillemme. Pysäkin vieressä olevalla kirkolla sattui olemaan jokin Löytökoirapäivä, joten päätimme vähän pyörähtää katsomassa, mitä siellä on tarjolla. Vilkaisimme parit myyntipöydät pikaisesti, mutta käännyimme takaisin intsin suuntaan aika pian. Löytökoirapäivän saldo: Kanan bongaus. Eli tapahtumaa juonsi se räppäri-Kana, jonka tosin luulin olevan jo ihan unohdettu. Ainakin itse olin jättänyt kyseisen julkimon unholaan.

Vaan sitten kipusimme Linnanmäelle ja Kämppis etsi jotakin, jolla täyttää kupunsa. Juttelu jatkui ranskalaisten ääressä, ja oli ihana havahtua siihen tunteeseen, että vaikka viime tapaamisesta onkin jo aikaa, oli kuin olisimme olleet yhteydessä ihan koko ajan. Se on kai sitä ystävyyttä, jolle välimatka ei tee hallaa. (:

*Meillä ei siis ollut edes aikomusta riekkua laitteissa, vaan sen sijaan fiilistelimme Lintsin tunnelmaa käveleksimällä ympäriinsä ja ottamalla vähän kuvia:

Toteemipaalu oli ensin oikein kiva, mutta en tykännytkään siitä enää, kun huomasin alimman hahmon näyttävän liikaa taikurin hatussa muotoaan muuttaneelta Muumipeikolta. :c

Tuijotus-/irvistyskilpailu?

ö_O <")

...niin että onneksi se sisäinen kauneus on tärkeintä. (:

Minun Lintsi-ruokavaliooni kuului sillä kerralla vain hattara, sillä olin aikeissa syödä vasta kämpillä. Sokerin voimalla jaksoikin ihan hyvin hengailla pari tuntia, mutta jotenkin kyseinen höttöherkku oli tosi vaikea syödä! Ihan kuin ennen hattaraa olisi voinut syödä niin, että repii kokonaisesta sokeripilvestä pienempiä suupaloja? Tämä yksilö taisi olla jotenkin tiiviimpi kuin aikaisemmat hattaratuttavuuteni, sillä tuollainen toimintamalli ei onnistunut. Täytyi sitten yrittää ihan vain suoraan siitä kokonaisesta...



Kaiken lisäksi istuskelimme jonkun suihkulähteen lähellä, ja siitä lenteli tuulen mukana vesipisaroita hattarani päälle. Joten sokeri alkoi sulaa aikamoiseksi tahmaksi. Se toimi hyvänä kärpäsansana (yäk) ja ilmeisesti sillä olisi voinut suorittaa jonkinlaisen sokeroinnin. Ainakin vaatteeni olivat melkoisen mageita hattaran syömisen jälkeen! :D

...ai mikä ihmeen sokerihumala? :PP

Parin tunnin Lintsi-hengailun jälkeen oli aika lähteä takaisin keskustaan. Kämppiksellä oli treffiä muiden kavereiden kanssa, ja minulla oli vielä vähän pakkailtavaa, ennen kuin lähtisimme Pirkan maille ♥:n kanssa. Ratikkamatkalla oli vielä aikaa turistikuvailla.

Oli kyllä vallan mukava näkeminen, toivottavasti ehtisimme treffailemaan taas pian! Nyt on kuitenkin taas toiset kuviot, sillä tämä lähtisi nyt sinne musaopistopaikkaan. Roudaamaan taas rumpuja. mOikka!