Myö männään naemisiin!*

Olisin halunnut tehdä viikonlopun reissusta oikein hienon postauksen monien kuvien kera, mutta haaveet kaatuivat siinä vaiheessa, kun tajusin etten ollut ollut kovin aktiivinen kamerani kanssa. Muistikortilta löytyy vain muutama kuva lauantailta, joten postauksesta tulee sittenkin lähinnä sanallinen selostus viikonlopun vaiheista.

Perjantaina ♥:n tultua kotiin töistä lastasimme autoon tavaroita ja eväitä, ja käännettiin nokka kohti Kuopiota. Tosin ensin piti mennä tankkaamaan halpaa bensaa. Mitä kaikki muutkin olivat juuri silloin tekemässä. Tietenkään tankkaamista ei olisi voinut tehdä edellisenä päivänä, vaan matkustuspäivää piti käyttää mittareille jonottamiseen. No eipä siinä, ihan hyvin päästiin silti tien päälle.

Minä ajoin reissun ensimmäisen pätkän, jotta ♥ saisi vaikka nukuttua. Ajelin Kuortin ABC:lle asti, jossa pidettiin jaloittelu- vessa- ja evästauko. Siinä vaihdettiin kusikia, ja ♥ sai ajella loppumatkan. Perille Kuopioon päästiin seitsemän maissa, jolloin iskettiin auto Cumuluksen talliin ja tsekkauduimme sisään hotelliin. Olin varannut meille yhden hengen huoneen, ja siellä meitä odottikin mukava 140-leveä sänky. (:

Illalla käytiin hotellin alakerrassa syömässä, minä tilasin listalta vuohenjuustobroileria. Olen syönyt sitä ennenkin, ja pitänyt siitä, mutta tällä kertaa vuohenjuuston vahva maku alkoi jotenkin tökkiä. Sain kuitenkin vatsani täyteen, ja pääsin hyvillä mielin nukkumaan ja odottamaan seuraavan päivän menoja.

Lauantaina oli luvassa häähumua. Luokkakaverini Petra ja hänen sulhasensa Mikko sanoivat tahdon Kuopion Tuomiokirkossa. Morsian oli kaunis ja sulhanen komea, ja häävieraat iloisia sekä liikuttuneita. Hämmästyin taas, kuinka nopeasti vihkitoimitus oli ohi. Hääpari kurvasi kirkon pihasta keltaisella Kuplalla kohti Jännevirran uudistaloa, jossa bileet pidettiin.

Uudistalolla oli ensimmäisenä ohjelmassa ortodoksimenoin toimitettu rukoushetki. Pariskunnan toinen puolisko on ortodoksi, joten ymmärrettävästi pari oli halunnut häihin toisenkin kirkkokunnan perinnettä. En ollut ennen kuullut minkäänlaisia ortodoksitilaisuuksia livenä, joten mielenkiinnolla seurasin, kun pappi rukoili parille onnea ja armorikkaita vuosia.

Loppujen lopuksi minulle jäi hiukan ristiriitainen olo häistä. Itse häät olivat tosi kivat, ja olinkin odottanut niitä kovasti. Olihan niissä mukana aika monta tuttuani, joita en ollut nähnyt pitkään aikaan. Odotin, että pääsen juttelemaan kuulumisia ja pitämään hauskaa kavereiden kanssa. Vallalla oli kuitenkin joku epäsosiaalisuus-puoleni, enkä hakeutunut juurikaan juttusille tuttujen kanssa. :c

Vaihdoin illan mittaan sentään jokusen sanan ihmisten kanssa. Söin hyvää ruokaa (graavilohi ja kaikki ne salaatit - NAM!), mussutin herkullista kakkua (jota leikattaessa morsian lunasti itselleen kaapin paikan määräämisvallan), kuuntelin hyvää bändiä, seurasin morsiamen- ja sulhasenryöstöjä ja tanssin ♥:n kanssa. Vaikka häävierauteni (!?!?:D) ei mennytkään aivan suunnitelmieni mukaan, oli silti mukavat pippalot.

Olimme kuin mitkäkin mummu ja pappa, sillä lähdimme häistä jo ennen kymmentä. Lokoisa sänky nimittäin kutsui, ja aamulla sitten hotelliaamiainen. Lauantaiaamun aamiainen oli vähän niin kuin harjoittelua, ja sunnuntaina osasi tehdä jo sotasuunnitelman, mitä kaikkea aamiasibuffetista ahtaisi kitusiinsa. Minun lempparini oli itse askarreltu silakkaleipä. :P

Aamiaisen jälkeen loikoiltiin vielä hetki, ennen kuin laitettiin kamat kasaan ja suuntasimme kotia kohti. Tulomatkalla vaihdoimme ajopätkiä niin, että minä ajoin Kuopio - Kuortin ABC -välin ja ♥ sitten loppumatkan. Kotona oltiin kaiketi joskus viiden jälkeen. Illalla ei jaksattanut tehdä mitään murkinaa, joten hilpaisimme vielä hakemaan kiinalaista ruokaa mussutettavaksi.

Kiva viikonloppu.

*Lainaus Petran ja Mikon hääkutsusta