Kun perjantaina pääsin kypsyyskokeesta (oli helppo kysymys, piti vaan kuvata ot-prosessia ja tuloksia esseemuodossa) pois, iski ihan järjetön väsymys. Taivalsin keskustaan fiilistelyreittiä, kävin ostamassa taas yhden opparivälipalkinnon (triplasuklaisen jätskin) ja piipahdin kirppiksellä. Kovin kauaa en jaksanut hengailla, vaan menin jo asemalle, vaikka junan lähtöön olikin aika paljon aikaa. Junassa (pendolino oli rikki, sen tilalla oli pikajuna) keskityin torkkumaan, enkä edes havahtunut siihen, kun "matkaseuranani" ollut J poistui junasta.
Kun saavuin Helsinkiin, olin edelleen ihan poikki. Pakko oli kuitenkin käydä ruokakaupassa. Ja hihii, sieltä kotimatkalle mukaan lähti elämäni ensimmäinen folioilmapallo! Ihana, hymyilevä, pinkkikeltainen kukkanen, jonka nimesin Pallopääksi. Tai en oikeastaan nimennyt, ajattelin vaan käyttää siitä nimeä Pallopää tässä postauksessa. :p
Olin ostanut kirppispiipahduksellani kolmella eurolla topin, jonka etumus on IHAN TÄYNNÄ pieniä helmiä. Kaikki nuo kuviot on siis helmikirjailua. Minulla ei kuitenkaan ollut aikomustakaan käyttää toppia, sillä tokihan nyt näin, että se oli aivan liian pieni. Ostoksen motiivina oli lähinnä askartelusyyhytys. Topissa piili nimittäin oikein edullinen satsi lasihelmiä.
sai yllytettyä minut kokeilemaan toppia. Ja ihmetyksekseni se mahtui! Halusin sitten ottaa kaverikuvia Pallopään kanssa, että saisin muistoja siitä. Sitä paitsi toppi mätsäsi hyvin uuteen kaveriini. ^^*
Lauantaina oli sitten vappuaatto. Suunnitelmissa oli alustavasti, että lähtisimme Nuusiksen ja
Oikeana vappuna Pallopääkin pääsi vihdoin ulkoilemaan. Pakkasimme piknik-eväät kassiin, tungimme Pallopään turvallisesti penkkien väliin ja hurautimme hakemaan Nuusiksen. Sitten käväisimme hiukan vielä kaupassa ja aloimme etsiä jotakin hyvää istumapaikkaa niin kutsutulta nurmikolta.
Oli tosi kylmä! Pallopää-raukka kutistui arktisessa ilmastossa, eikä sen piknik varmaan muutenkaan ollut kovin mukava: se joutui retkeilemään simapulloon sidottuna, jottei se voi leijailla ahdistelemaan muita. Ainakin se säästyi Barbapapan kohtalolta. Meidän istumapaikkamme läheiseen puuhun oli nimittäin juuttunut vaaleansininen Barbapapa-pallo, jota jotkut suomenruotsalaiset (jotenkin päädyimme suomenruotsalaisalueelle retkeilemään) yrittivät irrottaa. Vaarallisten kiipeilyjan ja hyppelyjen jälkeen pallo suostui kuin suostuikin irtoamaan. Harmi vaan, että se irtosi vähän liiankin tehokkaasti. Oksista vapauduttuaan Babapapa liihotti vapauteen Helsingin harmaalle taivaalle.
Barbapapan paon jälkeen myös me pakenimme paikalta, istuttuamme jonkin aikaa palelemassa. Muutaman rypäleen ja patongin palan olin sentään ehtnyt jo haukata, eli voin sanoa olleeni vappupiknikillä. Piknikillä ehti olla syömisen lisäksi muukin aktiviteetti, ennen kuin karkasimme paikalta Nuusiksen luokse:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti