Muatiploki

Jotkut ihmiset pitävät kuvablogeja, jotkut ovat muotibloggaajia. Minunkin tavallaan tekisi mieli pitää muotiblogia, mutta a) en jaksaisi ottaa päivittäin kuvia asuistani tai edes kertoa, mitä olen milloinkin pitänyt päälläni, eikä ketään varmaan edes kiinnosta minun asuni, sillä ne eivät ole kovinkaan kummoisia. Ai niin tuo oli siis b)-kohta. Tosin pikkusiskoni sanoi minulle kerran, että ajattelee minun osaavan pukeutua, että minä pidän päälläni kivoja yhdistelmiä. Joskus minusta on kieltämättä mukava pukeutua* ja panostaa asuuni. Päätin siis vaihtelun vuoksi tehdä tälläisen postauksen, johon olen ottanut mallia muotiblogeista.

Viime perjantaina minulla oli aamulla aikaa tälläytyä rauhassa, koska ei tarvinnut lähteä liikkeelle ajoissa. Pitkästä aikaa siis pukeuduin*, sillä se on jäänyt nyt vähemmälle, kun olen ollut harjoittelussa. Aamuisin kuuden aikaan ei tee hirveästi mieli miettiä, mikä vaate sopii minkäkin kanssa, eikä kovin kylmillä ilmoilla ole viitsinyt edes meikata. Toisaalta minulla ei ole täällä Jyväskylässä kovin paljoa vaatevaihtoehtojakaan, meikkipussistakin löytyy vain peitepuikko, puuteri, ripsiväri ja valkoinen kajal. Mutta viime perjantaina olikin hiukan erikoinen päivä, sen kunniaksi kulutin hetken aikaa miettien, mitä tänään pukisin päälleni.

Aamupäivän kohdalle kalenteriini oli merkitty työhaastattelu. Haastattelu oli kesätöitä varten, seurakunnan nuorisotyöhön. En ollut ennen ollut työhaastattelussa, mutta toki minulla oli mielessäni, että sellaiseen pitää pukeutua siististi. Koska en kuitenkaan ollut hakemassa töitä mistään bisnesmaailman huipulta, jokin rento ja mukava asu oli mielestäni aivan passeli.

Neule - 2. Käsi
Tunika - Cubus Sverige
Farkut - Anttila

Säärystimet - itse tehdyt

Kengät - Citymarket
Kaulakoru - suomalaista designiä, sokeain käsityötä

Pidin työhaastattelupäivän asustani kovasti, vaikka olisinkin valinnut kaverilta saadun, ah-niin-ihanan villatakin tilalle pitkän mustan neuleliivini, jonka etumuksessa on kaksi isoa nappia. Olen pitänyt liiviä ennenkin tuon harmaan tunikan kanssa, ja ne sopivatkin hyvin yhteen, mutta liivi ei ollut mukanani Jyväskylässä. Se sai jäädä Pieksämäelle, sillä se olisi vienyt turhan suuren tilan laukusta, mutta ei olisi ollut niin käytännöllinen pakkaskeleillä. Loppujen lopuksi päädyin jättämään tämänkin neuleen pois asustani, sillä mittari näytti pyöreää nollaa, ja luvassa olisi pitkä, valtavan laukun raahaamisen täyteinen päivä.

Rannekorut - itse väsäämät

Sukat :P - Tokmanni

Harmaa tunika on peräisin viime visiitiltäni Tukholmaan. Se oli ruuan (kylmäsavulohileipä ja cafe latte) ja tuliaispaitojen lisäksi ainoa juttu, mitä ostin rakkaasta naapurimaastamme. Eipä haittaa, että jäi ainoaksi, kun sentään tykästyin tuohon niin paljon. Pidän kovasti vaarinpaidoista, ja minulla oli ennestään yksi tätä tunikaa hyvin paljon muistuttava paita. Myös siinä on pitkä nappilista ja materiaaliltaan se on harmaameleerattua ribbiä. Tämä tunika on mukavuudessaan lähes täydellinen - ainoastaan kaksinkertaisuusefekti (???) hihoissa on vähän ärsyttävä. Mukavuus saattaa johtua siitä, että tämä vaatekappale on oikeasti yöpaita. Älkää kertoko kenellekään! (:

(Korvakorut - Glitter
Sormus - Made by my sister
Kissa :P - siskon kämppiksen)

Asuni farkut (toiset kaksista farkuistani) ovat vanhat ja kuluneet, osaksi sen takia valitsin pitkän yläosan. Osaksi sen takia, että olen jotenkin ihastunut tunikoihin ja mekkoihin. Halusin piristää säärystimien ja tunikan hillittyä harmaata väriä iloisilla koruilla, ja valitsinkin kaikkein värikkäimmät helmeni ja niihin sopivat rannekorut. Kaulakorun sain muistoksi ensimmäisestä harjoittelupaikastani, aistimonivammaisten päivätuvalta. Eräs päivätuvan sokea asiakas oli erikoistunut pujottelutehtäviin, ja sain idean, että ehkä hän voisi tehdä minulle muistoksi helmet. Valitsin isosta ämpäristä kivan värisiä helmiä laakeaan kulhoon, josta tämä asiakas sitten satunnaisessa järjestyksessä poimi helmiä siimaan pujotettavaksi. Mielestäni helmet asettuivat juuri oikeille paikoilleen, luulisin että näkevältä ei olisi onnistunut yhtä hieno luomus.

Toinen luomus, joka oli osa työhaastattelu- (ja paljastettakoon tässä vaiheessa, että haastattelun jälkeen myös treffi-) asuani, löytyi sormestani. Sormus ei näy kuvissa hyvin, mutta haluan silti sanoa siitä pari sanaa. Sain sormuksen syksyllä siskoltani, joka valmistuu tänä keväänä koru- ja metallituotevalmistuksen artesaaniksi, kotoisemmin sanottuna hopeasepäksi. Rakastan korua paitsi siksi, että se on ihana lahja siskoltani, myös siksi, että se on valmistettu kierrätysmateriaalista. Kesän eräs kirpputorikäynti poiki siskolleni kauniista lusikasta tehdyt korvakorut sekä minulle kukkakuvioidun haarukan varresta tehdyn sormuksen. <3

No. Tässä oli siis minun ensimmäinen (ja varmaankin myös viimeinen) päivän asu -postaukseni. Oli kyllä hauskaa kirjoitella tällaistakin. (:

*siis tottahan minä pukeudun joka päivä, mutta... tajuutte kyl. (: