Hameonnettomuus ja muita juttuja

Paula R. joutui hameonnettomuuteen ja pyyhälsi siitä selvittyään kesän ensimmäisiin rippijuhliin. Siellä se söi hyvää ruokaa, tapasi tuttuja ja nautti keikkailusta ja kivasta tunnelmasta.

Noin kuului tämänpäiväinen facebook-tilapäivitykseni. Ajattelin, että voisin vähän avata sitä täällä blogin puolella. Tarina alkaa tästä aamusta, jolloin loikoilin tyytyväisenä pedissä ♥:n vieressä. Olin laittanut kellon soimaan niin, että hälytyksen soitua minulla olisi vielä puoli tuntia köllötelyaikaa. Käytin puolituntiseni, ja ehkä hiukan enemmänkin. Nousin kiskotellen ylös ja söin verkkaisesti aamupalaa (muroja ja suklaakeksi).


Kun aamupala oli murkinoitu ja hampaat pesty, aloin valmistautua päivän menoa varten. Luvassa oli meidän rumpuopen pojan konfirmaatio, jossa rumpuryhmämme esiintyisi. Olin valinnut itselleni asun jo perjantaina, joten sen kanssa ei tarvinnut pähkäillä, senkun pukisin päälleni. Ajattelin, että olisi hyvä laittaa vähän jotakin juhlavaa, mutta olisi kiva, jos asussa olisi himpun verran Afrikkaa.

Siispä puin mustan toppini kanssa kirpparilta ostamani kietaisuhameen, joka on tehty ihanasta afrikkalaisesta kankaasta. Fiksailin kietaisuhameen päälleni niin, ettei se ollut tasapitkä, vaan sellainen epäsymmetrinen ja lyhyehkö. Korviin ripustin hamekankaan väreihin sopivat korvikset, hiukset kiepsautin sipuliksi pään päälle ja sutaisin naamaani jotakin meikkiä. Koska ♥ keitteli vielä aamupalamunia, eikä minulla ollut vielä kiire, ajattelin napsaista asukuvat vielä ennen lähtöä.

toppi - Vapaavalinta

hame - kirppis

kengät - Kuljun kartano

laukku - äitin vanha

korvikset - Gina tricot

Kuvista aina joka toinen meni tälläseks ihme salamasotkuks, mutta toisaalta nää oli ihan kivoja. Asu ainakin erottuu hyvin. :D

 tällänen korvis (tai siis niitä oli kaks)

 ja tällänen naama

Kuvien ottamisenkaan jälkeen ei varsinaisesti ollut kiire (afrikkalainen aikataulu nääs), mutta lähdin silti aika reippaasti. Nimittäin silloin se onnettomuus tapahtui! Huiskin menemään tuolla ulkokäytävällä, ja kääk: hameenhelma jäi kiinni sellaiseen oventappiin (johon voi kiinnittää sen ovessa olevan lenksun, että ovi pysyy auki) ja kräts! Hame repesi, mahtavaa! Ei siinä auttanut muuta kuin palata takaisin ne muutamat metrit, jotka olin ehtinyt kulkea, ja heittää jotakin muuta päällensä. ÄRSYTTI. Olin tykännyt asustani kovasti, kun olin keksinyt mielestäni hyvän idean kääräistä hame noin. No, vaihdoin siis kuteet ja jatkoin matkaani.


Matkani määränpää oli Nekalan seurakuntatalo. Rippijuhlat olivat siellä, ja pippalot olivatkin jo hyvässä vauhdissa. Alkumaljan siemailemisen ja juhlakalun + vanhempien onnittelemisen jälkeen pääsikin suoraan syömään. Menin ottamaan lautaselleni kanaa ja riisiä, ja ruokaa oli ottamassa yksi tuttuni. Muutaman vuoden takainen harjoitteluohjaajani oli myös juhlissa, ja oli tosi kiva nähdä tuollai yllättäen. Ehdittiin pulista muutama sana, kunnes piti olla hiljaa, kun riparin pappi ja isoset alkoivat laulaa. Etsin itselleni istumapaikan ja mussutin ruokaani hyvällä halulla.


Ruuan jälkeen ohjelmassa oli ainakin yhteislaulua (Shine, Jesus shine meni toooosi korkealta, mutta vieruskaverini kehuivat lauluääntäni^^*) ja vieraiden esittelyä. Jonkun toisen papin puheen jälkeen hipsittiin vaihtamaan vaatteita ja valmistautumaan henkisesti keikkaa varten. Ehkä puoli kolmen maissa oli meidän vuoro vallata lava. Hmm tai siis kirkkosali. (:


OLI TOSI KIVA KEIKKA! Ilmapiiri oli loistava, minusta tuntui hyvältä soittaa. Oli ihana katsella meidän tanssijoita (mukana oli myös joitakin pikkutyyppejä, jotka tanssivat mukana yllättävän hyvin) ja kuikuilla yleisön ilmeitä. Taidettiin soittaa neljä biisiä, jos en ihan väärin muista. Lukumäärästä viis, tunnelma ainakin oli oikein laadukasta. Tätä lisää. <3


Oma kamera oli ryhmäkuvien ottamisen aikana tietenkin laukussa, mutta sain nappastua Mirulta yhden ryhmäkuvan tähän näytille. Sensuroin varmuuden vuoksi muiden naamat, kun en taas tiennyt, kuka haluaa pärstänsä tänne ja kuka ei. Veli suostui ottamaan pari kuvaa minusta, joten saan esiteltyä myös keikkaeleganssiani. :D

 Hyvä toi kasvi tuolla päässä :D

Ai niin! Siinä Nekalaan ajellessa tuli vielä mieleen, millaista unta olin nähnyt: siinä oli jotkut koulun juhlat (ehkä vanhojen tanssit, en ole varma) ja yritin päättää, mitä laittaisin päälleni. Minulla oli siinä unessa tosi paljon ihania mekkoja, joista sitten piti yrittää valita. Olisikohan tuo uni voinut olla enneuni? Aika julmaa minusta. :D Lopuksi vielä kuitenkin yksi otos siitä asusta, jolla edustin juhlissa. Älkää välittäkö taustan sotkuista, pliis.