Juhannus oli ja meni.
♥ Oli ainakin
-lattiapiknikki
-monta monta leffaa (Mamma mia! oli positiivinen yllätys)
-Oulun keskustan esittelykierros, tosin kulkeuduin sellaisille reiteille, joilla en itsekään ole ennen kävellyt. Yritäpä siinä sitten esitellä kaupunkia. No, aina voi keksiä tarinoita kiinnostavan näköisistä rakennuksista. (:
-sorbettijäätelöä auringonpaisteessa
-neonvärisiin valjaisiin pukeutunut kissa terassiseurana :O
-talviturkin heittäminen epäuimarannalla ja istuskeleminen rantakivillä --> naaman hienoinen palaminen :c
-miehuuskoe: 2,5 km kävelyä hyttysten armoilla
-yöttömän yön pitsaa
-saunominen talon naistenvuorolla (hmm en ole varma, onko noloa vai luonnollista hävitä saunomisessa afrikkalaiselle...?)
-juttelua ja hengittämistä ja hiljaisuutta
Tänään oli aika väsynyt olo, ei tullut nukuttua niin kovin hyvin viikonloppuna. Tai onhan vieläkin viikonloppua. Tämän päivän ohjelmaan kuului siis päiväunta, pyykkäystä ja kaverin kanssa kahvilassa istumista (♥ kolme tuntia, vaniljakahvia + kirsikka- ja kookosjätskiä). Illalla inhokkiharrastukseni; pakkaaminen. Tungin aika epämääräisen valikoiman kamaa urheilukassiin. Huomenna on nimittäin lähtö leirille. Telttailemaan. Palaillaan loppuviikosta!
.tällä kertaa ei ole kuvia. kamera ei ollut käytössä koko viikonloppuna, talletin kuvat mieleeni.
sunnuntai 27. kesäkuuta 2010
torstai 24. kesäkuuta 2010
Juhannusaatonaaton lattiapiknikki
Tänään kävin isoilla ruokaostoksilla. Oli ihan hauska ostaa ruokaa kassikaupalla ja rahdata niitä kämpille hiki päässä. Sen sijaan oli jokseenkin hankalaa miettiä etukäteen, mitä kaikkea koko viikonlopun aikana tarvitsee. Ainakaan nälkäkuolema ei uhkaa - siihen tulokseen päädyin, kun olin saanut kassit purettua.
Valmistelin jääkaappiin kaksi annosta kirjolohisalaattia. Alunperin olisin halunnut ostaa savusiikaa, mutta sitä myytiinkiin vain kokonaisena, mikä on vähän liikaa kahdelle kuitenkin. Kirjolohisuikaleet olivat ihan yvä vaihtoehto, ja jäävuorisalaatin, tomaatin, kurkun, purjon, kananmunan ja katkarapujen kanssa siitä syntyi ihan kivannäköistä ruokaa.
Parin tunnin päästä järjestelen pikku kopperoni lattialle piknikin, johon sisältyy salaattia, viinirypäleitä ja leipää ja tuorejuustoa. Ehkä vähän viiniäkin^^*. Poikaystävä tulee Ouluun viikonlopuksi, toivottavasti juna ei ole kamalan paljoa myöhässä.
Hyvää juhannusta hei kaikille!!
Valmistelin jääkaappiin kaksi annosta kirjolohisalaattia. Alunperin olisin halunnut ostaa savusiikaa, mutta sitä myytiinkiin vain kokonaisena, mikä on vähän liikaa kahdelle kuitenkin. Kirjolohisuikaleet olivat ihan yvä vaihtoehto, ja jäävuorisalaatin, tomaatin, kurkun, purjon, kananmunan ja katkarapujen kanssa siitä syntyi ihan kivannäköistä ruokaa.
Parin tunnin päästä järjestelen pikku kopperoni lattialle piknikin, johon sisältyy salaattia, viinirypäleitä ja leipää ja tuorejuustoa. Ehkä vähän viiniäkin^^*. Poikaystävä tulee Ouluun viikonlopuksi, toivottavasti juna ei ole kamalan paljoa myöhässä.
Hyvää juhannusta hei kaikille!!
keskiviikko 23. kesäkuuta 2010
Listauduin.
MouMou kehotti minua liittymään Blogilistalle. En ollut edes ajatellut koko juttua, mutta kivahan se on, että nyt ehkä yhä useampi silmäpari päätyy piipahtamaan höpinöitteni vierelle. (:
Pitkästä aikaa ruokaa!
Olen viime viikkojen aikana noudattanut epävirallisesti vähähiilihydraattista ruokavaliota. Lähinnä sen takia, että en ole jaksanut keittää makaronia, riisiä tai perunoita. Leirillä ollessani mätin kyllä ihan onnessani perunamuusia poronkäristyksen kanssa ja riisiä kanakastikkeen kera. Kämpillä taas olen syönyt pääasiassa kasvisjuttuja ja vähän lihaa. Olen kyllä miettinyt, että voisi koittaa ihan virallisestikin siirtyä ainakin joksikin aikaa hiilihydraatittomalle dietille, mutta en ole vielä ottanut siitä tarkemmin selvää. Olisihan se terveellistä ja ainakin ruoansulatukselle hyväksi. Eikä tarvitsisi keittää riisiä, mikä on vihattavinta ruoanlaittoa ikinä. :P
Tänään pyöräytin kovan siivousurakan jälkeen nopean kesäkurpitsakebabhässäkän.
Paulan kesäsörssäys pari - kolme annosta
1 sopivan kokoinen (omani oli ~300 g) kesäkurpitsa
1 keskikokoinen sipuli
~pussillinen (300 g) kebablastuja
tomaattimurskaa (itse käytin pakasteesta jonkun lopun, n. 250 g)
pizzamaustetta, ehkä 1 rkl ?
lisäksi pari ananasrengasta/annos
Laita pannu kuumenemaan ja iske kebablastut pannulle. Kun paistumisen tirinä alkaa kuulua, heitä sekaan pilkottu kesäkurpitsa ja suikaloitu sipuli. Kääntele sopivalla lämmöllä, kunnes sipulit ovat kuullottuneet.
Ripottele sekaan pitsamaustetta, sekoita. Kaada joukkoon tomaattimurska, sekoita ja anna porista jonkin aikaa. Ruoka voi ihan rauhassa muhia jälkilämmöllä. Tarjoile ananksien kanssa.
Koska kebablastut ovat verrattain mausteisia, en lisännyt sapuskaan suolaa tai edes valkosipulia, vaikka yleensä tungen sitä joka paikkaan. Kokonaan kasvissyöjän version tästä voi tehdä vaihtamalla kebabit vaikkapa herkkusieniin. Siinä tapauksessa suosittelen lisäämään esimerkiksi kasvisliemikuution, joka tuo ruokaan sopivaa suolaisuutta.
Ulkoilma näyttää ihanan houkuttelevalta, mutta toisaalta ei jaksaisi tehdä muuta kuin lojua sängyllä ja kuunnella musiikkia. Ehkä käyn illemmalla pyörähtämässä ulkona. Moikka!
Tänään pyöräytin kovan siivousurakan jälkeen nopean kesäkurpitsakebabhässäkän.
Paulan kesäsörssäys pari - kolme annosta
1 sopivan kokoinen (omani oli ~300 g) kesäkurpitsa
1 keskikokoinen sipuli
~pussillinen (300 g) kebablastuja
tomaattimurskaa (itse käytin pakasteesta jonkun lopun, n. 250 g)
pizzamaustetta, ehkä 1 rkl ?
lisäksi pari ananasrengasta/annos
Laita pannu kuumenemaan ja iske kebablastut pannulle. Kun paistumisen tirinä alkaa kuulua, heitä sekaan pilkottu kesäkurpitsa ja suikaloitu sipuli. Kääntele sopivalla lämmöllä, kunnes sipulit ovat kuullottuneet.
Ripottele sekaan pitsamaustetta, sekoita. Kaada joukkoon tomaattimurska, sekoita ja anna porista jonkin aikaa. Ruoka voi ihan rauhassa muhia jälkilämmöllä. Tarjoile ananksien kanssa.
Koska kebablastut ovat verrattain mausteisia, en lisännyt sapuskaan suolaa tai edes valkosipulia, vaikka yleensä tungen sitä joka paikkaan. Kokonaan kasvissyöjän version tästä voi tehdä vaihtamalla kebabit vaikkapa herkkusieniin. Siinä tapauksessa suosittelen lisäämään esimerkiksi kasvisliemikuution, joka tuo ruokaan sopivaa suolaisuutta.
Ulkoilma näyttää ihanan houkuttelevalta, mutta toisaalta ei jaksaisi tehdä muuta kuin lojua sängyllä ja kuunnella musiikkia. Ehkä käyn illemmalla pyörähtämässä ulkona. Moikka!
tiistai 22. kesäkuuta 2010
Shoppailumontaasi
Montaasi on sellainen elokuvan osa, johon on yhdistetty monia lyhyitä otoksia peräkkäin muodostamaan yhtenäisen tapahtumaketjun. Musavidoemaiset montaasit - tavallaan elokuvan kollaasit - mahdollistavat pidemmän ajan typistämisen lyhyeksi pätkäksi, jottei elokuvasta tulisi liian pitkä. Esimerkiksi Rocky-leffan harjoittelujakso on montaasi. Lukemattomissa leffoissa on esitetty ystävysten shoppailurupeama montaasina, jossa kiva musiikki soi ja kaverukset esittelevät toisilleen sovittamiaan asuja.
Yleensä aina, kun satun näkemään elokuvassa shoppailukohdan, jossa ihmiset nauravat ja hulluttelevat, minun tekee mieli tehdä samaa. Eipä sitä koskaan kuitenkaan tule lähdettyä kauppaan vain sovittelemaan erilaisia asuja. Paitsi tänään. Tänään lähdin kaupungille shoppailureissulle, jonka tarkoituksena oli pelkästään yhdistellä vaatteita asuiksi ja sovittaa niitä. Ja jotta kaikki pääsevät taas toteamaan, kuinka teini olenkaan, kuvasin asut sovituskopeissa peilin kautta. :DD
Minun shoppailupäiväni tunnusmusiikkina toimivat Shakira ja Roy Orbison. Tässä tulevat asut:
Yleensä aina, kun satun näkemään elokuvassa shoppailukohdan, jossa ihmiset nauravat ja hulluttelevat, minun tekee mieli tehdä samaa. Eipä sitä koskaan kuitenkaan tule lähdettyä kauppaan vain sovittelemaan erilaisia asuja. Paitsi tänään. Tänään lähdin kaupungille shoppailureissulle, jonka tarkoituksena oli pelkästään yhdistellä vaatteita asuiksi ja sovittaa niitä. Ja jotta kaikki pääsevät taas toteamaan, kuinka teini olenkaan, kuvasin asut sovituskopeissa peilin kautta. :DD
Minun shoppailupäiväni tunnusmusiikkina toimivat Shakira ja Roy Orbison. Tässä tulevat asut:
...KappAhl...
..Seppälä..
..Lindex..
...H&M...
...Mick's/Vero Moda...
..Seppälä..
..Lindex..
...H&M...
...Mick's/Vero Moda...
Sellaisia. Tarkoitus ei siis ollut sovittaa pelkästään sellaisia vaatteita, jotka haluaisin ostaa (krhm esim tuo Seppälän valikoima..). Eikä kyllä tullut mielitekoa ostaa edes niitä kivojakaan vaatteita, en edes katsonut hintoja. Ihan mielelläni silti adoptoisin itselleni Mick'sissä kokeilemani asut, Lidexin farkkuhameasun ja farkkuleggingsit sekä H&M:n shortsit ja hihattoman paljetitopin. Mutta mikään niistä ei silti jäänyt kummittelemaan mieleeni, että olis muka pakko käydä ostamassa. Ihan hyvä aleshoppailupäivä siis tämäkin, kun mukaan tarttui vain ruokaostokset ja pieni minttusuklaapirtelö. ^^*
.Mikä on sinun mielestäsi kivoin asu?
maanantai 21. kesäkuuta 2010
Keltaista kirppistelyä
Vaikka yleensä leirien ja konfirmaatioiden jälkeen pääse jäämään leiri- ja siirtovapaille, jouduin tänään taivaltamaan työpaikalle. Onneksi ei ollut pitkä työpäivä: käytiin kesäteologin ja muutaman nuorisotyöntekijän kanssa syömässä kiinalaista (nam ♥) ja palaveerattiin juhannuksen jälkeen alkavan kymppileirin asioista.
Ihan hauskaa lähteä telttailemaan parin sadan kymmenvuotiaan kanssa metsään, mutta inhottavaa että en tiennyt Pieksämäeltä lähtiessäni olevani töissä telttaleirillä. Joten en pakannut kovin erähenkisiä vaatteita mukaani. Palaverin jälkeen tulin kotiin kirpputorin kautta, sillä kävin katsomassa josko löytyisi jotain halpoja villapaitoja tai muita leirillä tarvittavia varusteita. Ostoslistallani oli myös keltainen t-paita työpaidaksi. Kymppileirillä porukka on jaettu neljään eri kylään, joista jokaisella on oma värinsä. Ohjaajat ja isoset pukeutuvat kylänsä värisiin paitoihin ja lippiksiin (jotka sentään saadaan seurakunnasta).
Kirppiksellä kierrellessäni koitin siis bongata keltasia paitoja. Niitä tuli vastaan yllättävän monta. Jopa muutama sellainen, jotka olivat tarpeeksi suurta kokoa minulle. :D Päädyin lopulta tähän melko haaleankeltaiseen paitaan, sillä se oli kaikkein halvin. Koska paitaan oli tarkoitus taiteilla oma nimi (jotta pikkuiset tunnistavat kaikki isoset ja työntekijät), euron paita voitti kevyesti kirkkaan keltaiset toverinsa.
Tällä kertaa suttailin paidan tavallisilla tusseilla, enkä käyttänyt mitään kangasvärejä. Kesäkämpästäni ei sellaisia löydy, eikä minulla olisi mitään, millä maalaukset voisi kiinnittää. Täytyy vain toivoa, että en joudu rankkasateen alle tuo paita päälläni, jottei tussi lähde litomaan.
Ihan hauskaa lähteä telttailemaan parin sadan kymmenvuotiaan kanssa metsään, mutta inhottavaa että en tiennyt Pieksämäeltä lähtiessäni olevani töissä telttaleirillä. Joten en pakannut kovin erähenkisiä vaatteita mukaani. Palaverin jälkeen tulin kotiin kirpputorin kautta, sillä kävin katsomassa josko löytyisi jotain halpoja villapaitoja tai muita leirillä tarvittavia varusteita. Ostoslistallani oli myös keltainen t-paita työpaidaksi. Kymppileirillä porukka on jaettu neljään eri kylään, joista jokaisella on oma värinsä. Ohjaajat ja isoset pukeutuvat kylänsä värisiin paitoihin ja lippiksiin (jotka sentään saadaan seurakunnasta).
Kirppiksellä kierrellessäni koitin siis bongata keltasia paitoja. Niitä tuli vastaan yllättävän monta. Jopa muutama sellainen, jotka olivat tarpeeksi suurta kokoa minulle. :D Päädyin lopulta tähän melko haaleankeltaiseen paitaan, sillä se oli kaikkein halvin. Koska paitaan oli tarkoitus taiteilla oma nimi (jotta pikkuiset tunnistavat kaikki isoset ja työntekijät), euron paita voitti kevyesti kirkkaan keltaiset toverinsa.
Tällä kertaa suttailin paidan tavallisilla tusseilla, enkä käyttänyt mitään kangasvärejä. Kesäkämpästäni ei sellaisia löydy, eikä minulla olisi mitään, millä maalaukset voisi kiinnittää. Täytyy vain toivoa, että en joudu rankkasateen alle tuo paita päälläni, jottei tussi lähde litomaan.
neule - Second hand store (1 €)
toppi - Citymarket
leggingsit - Anttila
toppi - Citymarket
leggingsit - Anttila
Etsintälistalla oli siis myös jokin villapaita, fleecehuppari tai jotakin sellaista. Ensin koriini (kyllä, käytin kirppiksellä ostoskoria!!) päätyi siniruskearaidallinen euron villapaita, joka oli sellainen juu-tämä-on-varmasti-hyvä-lämmike-eikä-haittaa-vaikka-jättää-tätä-tänne-syksyllä-jos-laukkuun-ei-mahdu-paita. Kiikutin raitapaidan takaisin omaan pöytäänsä, kun vastaan tuli tämä kaunotar: jotenkin rakastuin tähän tummanharmaaseen villaboleroon/lyhyeen villatakkiin. Myönnän, että sekään ei ole kovin erähenkinen, mutta luotan siihen että en palelluta masuani. Läskit lämmittävät. :----D
BRATAT TATATAT ATATATAT
Tämä t-paita päätyi ostoskoriini ensimmäisenä. Se on herkullisen räiskyvän keltainen, mutta kyseisen printin takia sitä ei oikein voi pitää kymppileirillä. :DD Sitä paitsi ihonmyötäisen olemuksensa takia se olisi aika hankalakin. Nimittäin on hyvä, jos työ-t-paidan alle mahtuu jotakin alle. Eipä omalla nimellä varustetusta teepparista ole paljoa hyötyä, jos se on pitkähihaisen ja villapaidan alla. Mutta tämä sarjakuvamainen paita - jee ihana. Kaksi euroa, kiitos.
kengät - Euromarket
tunika - Second hand store (2 €)
tunika - Second hand store (2 €)
Päivän kivoin ostos oli pitkä paita/tunika/neulostakki. Musta paita muistuttaa niitä, joita olen silloin tällöin kokeillut Gina tricot'ssa, mutta joista en ole kuitenkaan pitänyt. Ginan vastaavat vaatekappaleet ovat tuntuneet muodottomilta säkeiltä, mutta tämä Lindexin versio on pelkästään sopivan väljä. Hihat ovat ihanat ja vyölenkeissä oleva silkkinauhavyö antaa vaatteelle ryhtiä ja kauneutta. Kirpparin pukukopissa yhdistin tunikan mielessäni leggingseihin, etenkin perjantaina ostamiin sammarileggareihin. (Olen onnekseni kehittänyt itselleni sellaisen periaatteen, että ennen kuin ostan vaatteen, minun on tiedettävä ainakin muutama ennestään omistamani vaate, joihin voin uuden tulokkaan yhdistää. Muista blogeista olen oppinut, että niin voi välttyä turhuuksilta, jotka jäisivät vain kaappiin lojumaan.) Sammarileggareiden lisäksi tähän asuun sopii esimerkiksi musta pitsitoppini, joka tosin on Pieksiksellä.
Plus viime viikolla H&M:n alesta ostamani sormus sopii ylläolevaan asuun ihan kivulisti. (:
Plus viime viikolla H&M:n alesta ostamani sormus sopii ylläolevaan asuun ihan kivulisti. (:
sadetakki - Second hand store (5 € housujen kanssa)
Päivän viimeinen keltainen ostos oli vanha kunnon sadepuku! Olin JUURI töissä sanonut, että jos joskus ostan sadetakin, haluaisin nimenomaan tällaisen keltaisen takin. Niin kuin Muumien majakanvartijalla ikään. (: Ja kas kummaa, kirpputorilla oli takki ja housut odottamassa juuri minua. Kyllä nyt kelpaa leireillä, vaikka taivas heittäisikin maahan sateita. Vielä kun saisi sellaiset punaiset kumisaappaat... ♥
Sitten ostin vielä korun. Jotakin tuollaisia magneettisia helmiä, joissa on Jeesuksien sun muiden kuvia. Tosin kuvat ovat vain tarroja, ja kahdesta helmestä puuttuu kuva kokonaan. Ei haittaa. Tämäntapaisesta olen haaveillut, mutta ovat olleet aina kovin kalliita. Tämän rannekorun kohtalosta en ole ihan varma.. Voisin antaa tämän poikaystävälleni. Toisaalta haluaisin pitää tämän itse. :P
Melko mukavainen kirppissaalis taas. Vaan on aika onni, että olen kesän aikana vielä yhteensä kolme viikkoa leirillä, etten ehdi NIIN paljon shoppailla. :D Huomenna alkaa vapaat; ohjelmassa on ainakin pyykkäystä ja siivoamista sekä viikonlopun ruokien suunnittelemista. Juhannus tulee, enkä malta odottaa sitä, mitä se tuo mukanaan... (:
Melko mukavainen kirppissaalis taas. Vaan on aika onni, että olen kesän aikana vielä yhteensä kolme viikkoa leirillä, etten ehdi NIIN paljon shoppailla. :D Huomenna alkaa vapaat; ohjelmassa on ainakin pyykkäystä ja siivoamista sekä viikonlopun ruokien suunnittelemista. Juhannus tulee, enkä malta odottaa sitä, mitä se tuo mukanaan... (:
lauantai 19. kesäkuuta 2010
Meet the jacket
Tänään oli konfirmaatioharjoitus. Aamulla kun heräsin ja kävin suihkussa, olo tuntui kuumeisen hikiseltä, mutta muuten on ollut ihan hyvä olo. Ei ole edes pahemmin yskittänyt. Mahtaa olla hyvää kamaa se Yliopiston apteekin yskänlääke.
Mutta siis. Konfisharkka. Koska harjoituksen yhteydessä otettiin ryhmäkuva, paikalle ei sopinut mennä collareissa ja hupparissa. En kuitenkaan jaksanut laittaa päälleni huomista mekkoa, vaan tyydyin johonkin simppelimpään. Sitä paitsi minulla oli alba päällä, joten asustani ei edes näkynyt kuin kengät. Eivätkä nekään, sillä kuvassa työntekijöiden edessä oli vielä yksi rivi rippikoululaisia.
No juu, olihan tuo tämän päivän asu aika teini. Mutta tykkäsin siitä kuitenkin. Ja verrattuna niiden oikeiden teinien asuihin omani käy jostakin mummoasusta. Nimittäin rippileirillä ja jopa tänään kirkossa tytöt kulkivat minun mielestäni ilman housuja. Monella tytöllä oli jalassaan vain ohuet sukkahousut tai leggingsit ja pöksyt, jotka eivät mielestäni eronneet mitenkään alushousuista. Kannikat vain vilkkuivat, kun tytöt säntäilivät meikkaamaan ja tarkistamaan kampaustaan pitkin aamupäivää. (Tiinalle: tämä oli siis paljon kamalampaa kuin JKL:n leggings-tytöt. potenssiin seitsemäntoista!) En vaan voi tajuta, kuinka ihmiset kehtaavat pukeutua niin. Ja luulisi, että isosilla olisi jonkinlainen taju siitä, miten kirkkoon voi pukeutua. Mutta ei. Yhdellä isostytöllä oli ehkä maailman lyhyin hame tuubitopin parina. Järkyttävää.
Mutta takaisin minun asuuni. :D Kuvat ovat siksi suttuisia, koska en uskaltanut käyttää aikaa kovin monen uusintaoton räpsimiseen, sillä kuvasin asuni taloni käytävässä. :o Kämpässäni ei nimittäin ole oikein hyvä ottaa kuvia, koska ei ole oikein tilaa ottaa kuvia itselaukaisijalla, eikä vessassa ole valoa. Lamppu on palanut ja vessan valon virkaa toimittaa pikkuinen pöytälamppu. Asian laita ollee niin koko kesän, sillä en millään ylety vessan lamppuun vaihtaakseni sen, enkä millään viitsisi myöskään ostaa uutta loisteputkea.
Mutta siis asu. Vasta tänään tajusin vähän paremmin, kuinka huippu eilinen löytöni olikaan. Eilen mietin lähinnä sitä, kuinka kannattava ostos oli rahalisesti, mutta tänään tutustuin takkiini paremmin. Rakastuin siihen, miltä nahkatakkini tuoksuu, sekä sen natisevaan ääneen. ♥ ♥ ♥ Kämppis totesi heti takkini olevan aikamoisen teini, kun kuvailin sen hänelle mesessä. Onhan hän oikeassa, mutta pusakka on silti kiva. Nam.
Nam-tykkään myös kengistäni. Ostin ne viime keväänä työkengiksi, konfirmaatioita silmälläpitäen siis. En ole tottunut kävelemään korkokengillä, mutta kiilakorot ovat yllättävän hyvät kävellä. Kenkien mainioudesta kielii kaiketi myös se, että Kämppis oli päätynyt ostamaan samanlaiset jalkineet viime kesänä. Syksyllä Pieksiksellä sitten huomattiin, että hei mehän ollaan kiilakorkokaksosia! (:
Vaikka konfisharkka- ja harkanjälkeisravintolassasyömisasuni olikin kiva, päivän toinen asu oli ihanampi: Rakastan pukeutua albaan, tunnen itseni siinä kauniiksi. Kai siinä on jokin sellainen ajatus, että valkoisessa albassa ihminen on riisuttuna kaikesta turhasta, puhdas ja seesteinen. Siksi en koskaan laita konfiksiin paljoa meikkiä - vain ripsiväriä ja puuteria. Vaikka Jumalan edessä ei tarvitsekaan paksua pakkelikerrosta, puuteri on silti ihan paikallaan: On ihan kiva yrittää välttää naaman kiiltämistä, sillä kaikessa kauneudessaan alba on myös tosi kuuma.
Huomenna siis konfirmaatiomessu (x2) Pyhän Tuomaan kirkossa.
Mutta siis. Konfisharkka. Koska harjoituksen yhteydessä otettiin ryhmäkuva, paikalle ei sopinut mennä collareissa ja hupparissa. En kuitenkaan jaksanut laittaa päälleni huomista mekkoa, vaan tyydyin johonkin simppelimpään. Sitä paitsi minulla oli alba päällä, joten asustani ei edes näkynyt kuin kengät. Eivätkä nekään, sillä kuvassa työntekijöiden edessä oli vielä yksi rivi rippikoululaisia.
No juu, olihan tuo tämän päivän asu aika teini. Mutta tykkäsin siitä kuitenkin. Ja verrattuna niiden oikeiden teinien asuihin omani käy jostakin mummoasusta. Nimittäin rippileirillä ja jopa tänään kirkossa tytöt kulkivat minun mielestäni ilman housuja. Monella tytöllä oli jalassaan vain ohuet sukkahousut tai leggingsit ja pöksyt, jotka eivät mielestäni eronneet mitenkään alushousuista. Kannikat vain vilkkuivat, kun tytöt säntäilivät meikkaamaan ja tarkistamaan kampaustaan pitkin aamupäivää. (Tiinalle: tämä oli siis paljon kamalampaa kuin JKL:n leggings-tytöt. potenssiin seitsemäntoista!) En vaan voi tajuta, kuinka ihmiset kehtaavat pukeutua niin. Ja luulisi, että isosilla olisi jonkinlainen taju siitä, miten kirkkoon voi pukeutua. Mutta ei. Yhdellä isostytöllä oli ehkä maailman lyhyin hame tuubitopin parina. Järkyttävää.
Mutta takaisin minun asuuni. :D Kuvat ovat siksi suttuisia, koska en uskaltanut käyttää aikaa kovin monen uusintaoton räpsimiseen, sillä kuvasin asuni taloni käytävässä. :o Kämpässäni ei nimittäin ole oikein hyvä ottaa kuvia, koska ei ole oikein tilaa ottaa kuvia itselaukaisijalla, eikä vessassa ole valoa. Lamppu on palanut ja vessan valon virkaa toimittaa pikkuinen pöytälamppu. Asian laita ollee niin koko kesän, sillä en millään ylety vessan lamppuun vaihtaakseni sen, enkä millään viitsisi myöskään ostaa uutta loisteputkea.
Mutta siis asu. Vasta tänään tajusin vähän paremmin, kuinka huippu eilinen löytöni olikaan. Eilen mietin lähinnä sitä, kuinka kannattava ostos oli rahalisesti, mutta tänään tutustuin takkiini paremmin. Rakastuin siihen, miltä nahkatakkini tuoksuu, sekä sen natisevaan ääneen. ♥ ♥ ♥ Kämppis totesi heti takkini olevan aikamoisen teini, kun kuvailin sen hänelle mesessä. Onhan hän oikeassa, mutta pusakka on silti kiva. Nam.
Nam-tykkään myös kengistäni. Ostin ne viime keväänä työkengiksi, konfirmaatioita silmälläpitäen siis. En ole tottunut kävelemään korkokengillä, mutta kiilakorot ovat yllättävän hyvät kävellä. Kenkien mainioudesta kielii kaiketi myös se, että Kämppis oli päätynyt ostamaan samanlaiset jalkineet viime kesänä. Syksyllä Pieksiksellä sitten huomattiin, että hei mehän ollaan kiilakorkokaksosia! (:
Vaikka konfisharkka- ja harkanjälkeisravintolassasyömisasuni olikin kiva, päivän toinen asu oli ihanampi: Rakastan pukeutua albaan, tunnen itseni siinä kauniiksi. Kai siinä on jokin sellainen ajatus, että valkoisessa albassa ihminen on riisuttuna kaikesta turhasta, puhdas ja seesteinen. Siksi en koskaan laita konfiksiin paljoa meikkiä - vain ripsiväriä ja puuteria. Vaikka Jumalan edessä ei tarvitsekaan paksua pakkelikerrosta, puuteri on silti ihan paikallaan: On ihan kiva yrittää välttää naaman kiiltämistä, sillä kaikessa kauneudessaan alba on myös tosi kuuma.
Huomenna siis konfirmaatiomessu (x2) Pyhän Tuomaan kirkossa.
perjantai 18. kesäkuuta 2010
Kun kutsui mua Kuusamo
..la la la la la la laa, la laa la la la la la.
Niin että. Viime lauantaina ajelin nuorisotyöntekijän ja kesäteologin kanssa kirkolle. Sieltä lähdettiin bussilla (lastina 46 rippikoululaista, 7 isosta, 2 yövalvojaa ja 4 työntekijää + tavarat) kohti Kuusamoa, Juuman leirikeskukseen. Se oli kotini viikon päivät.
Rippileiri oli mukava, vaikka minua hirvittikin niin sanottu stereo-leiri (=kaksi ryhmää samassa, vrt. yksiryhmäinen mono-leiri). Minulla ei ollut kaiken yleisen leirioleilun ja lapsosten kaitsemisen lisäkis kovin montaa työtehtävää - vain kaksi oppituntia ja yksi iltahartaus - joten en onneksi stressaantunut. :DD Ihan hyvä vaan, että oli vähän hommia, sillä a) palkkaluokkani antaa ymmärtää, että minulla ei ole ammatillista osaamista ja b) olin melekin koko leirin kipeä.
Sairastuin toisena tai kolmantena leiripäivänä. Yskitti ja kurkkua pakotti. Loppu leirin sitten kröhin ja niiskutin sekä nukuin huonosti, kun en saanut unta omalta yskimiseltäni. Siispä olin melkoisen helpottunut, kun tänään viiden maissa iltapäivällä bussi parkkeerasi lähtöpisteeseen ja taksi toi minut kesäkämppäni eteen.
Hui meinasin nyrjäyttää nilkkani, kun kömmin takaovesta sisään kaikkien lairikamojeni kanssa. Tai kyllä tuo vasen nilkka jotenkin muljahtikin, mutta ei onneksi sattunut niin, etteä en olisi pystynyt kävelemään. Väsytti kamalasti, ja odotin vain sitä, että saisi vähän aikaa nukkua ennen pyykkäämistä.
Jotenkin en sitten saanutkaan nukuttua. Vähän aikaa lojuin pedissä ja lähdin sitten Apteekkiin. (Pyykkääminen jäi, on minulla sentään jotain vaatteita vielä puhtaana esim. huomiseksi). Ostin pullollisen yskänlääkettä, joka ei ihme ja kumma ollut edes kovin pahaa. Kolmiolääkettä.
Koska jääkaappiin ei jäänyt leirille lähtiessä paljon muuta kuin valo, piti poiketa myös ruokakauppaan. Ja ehkä ihan vähän pistäydyin myös Anttilan vaatepuolella. Eh. Ja ehkä ihan pikkuisen jotakin lähti aletangoista mukaani: harmaat vakosamettiset farkkuleggingsit (hmm vai olisiko ne sitten sammarileggingsit??) ja ruskea nahkatakki. Pöksyjen hintalapussa oli alunperin numerot 29,95 ja takin alkuperäinen hinta oli kymmentä senttiä vaille satasen. Huomatkaa taas aleshoppailuni tehokkuus: Tililtäni ei poistunut Anttilaan tänään kuin 26,98 €. Harvoin sitä kai löytää aidon nahkatakin viidellätoista eurolla. :oo
Sitten vielä loppukevennys: Vaikka olo onkin melkoisen heikko, ja kuume pistää vaan itkettämään, koin silti erään hauskankin hetken tässä iltasella. Kun niistin nokkaani, niin olin kaiketi aika äänekäs. Ikkunani oli auki, ja kadun toisella puolella hääräilevä VR:n mies kääntyi katsomaan ylöspäin, että mikäs ihme töräytys tuo oli... hahahaa, sitten naureskelin ääneen ja toivoin että VR:n tyyppi olisi kuullut myös naurun. o_O
Huu, tälläista tekstiä tällaisessa olotilassa.
Niin että. Viime lauantaina ajelin nuorisotyöntekijän ja kesäteologin kanssa kirkolle. Sieltä lähdettiin bussilla (lastina 46 rippikoululaista, 7 isosta, 2 yövalvojaa ja 4 työntekijää + tavarat) kohti Kuusamoa, Juuman leirikeskukseen. Se oli kotini viikon päivät.
Rippileiri oli mukava, vaikka minua hirvittikin niin sanottu stereo-leiri (=kaksi ryhmää samassa, vrt. yksiryhmäinen mono-leiri). Minulla ei ollut kaiken yleisen leirioleilun ja lapsosten kaitsemisen lisäkis kovin montaa työtehtävää - vain kaksi oppituntia ja yksi iltahartaus - joten en onneksi stressaantunut. :DD Ihan hyvä vaan, että oli vähän hommia, sillä a) palkkaluokkani antaa ymmärtää, että minulla ei ole ammatillista osaamista ja b) olin melekin koko leirin kipeä.
Sairastuin toisena tai kolmantena leiripäivänä. Yskitti ja kurkkua pakotti. Loppu leirin sitten kröhin ja niiskutin sekä nukuin huonosti, kun en saanut unta omalta yskimiseltäni. Siispä olin melkoisen helpottunut, kun tänään viiden maissa iltapäivällä bussi parkkeerasi lähtöpisteeseen ja taksi toi minut kesäkämppäni eteen.
Hui meinasin nyrjäyttää nilkkani, kun kömmin takaovesta sisään kaikkien lairikamojeni kanssa. Tai kyllä tuo vasen nilkka jotenkin muljahtikin, mutta ei onneksi sattunut niin, etteä en olisi pystynyt kävelemään. Väsytti kamalasti, ja odotin vain sitä, että saisi vähän aikaa nukkua ennen pyykkäämistä.
Jotenkin en sitten saanutkaan nukuttua. Vähän aikaa lojuin pedissä ja lähdin sitten Apteekkiin. (Pyykkääminen jäi, on minulla sentään jotain vaatteita vielä puhtaana esim. huomiseksi). Ostin pullollisen yskänlääkettä, joka ei ihme ja kumma ollut edes kovin pahaa. Kolmiolääkettä.
Koska jääkaappiin ei jäänyt leirille lähtiessä paljon muuta kuin valo, piti poiketa myös ruokakauppaan. Ja ehkä ihan vähän pistäydyin myös Anttilan vaatepuolella. Eh. Ja ehkä ihan pikkuisen jotakin lähti aletangoista mukaani: harmaat vakosamettiset farkkuleggingsit (hmm vai olisiko ne sitten sammarileggingsit??) ja ruskea nahkatakki. Pöksyjen hintalapussa oli alunperin numerot 29,95 ja takin alkuperäinen hinta oli kymmentä senttiä vaille satasen. Huomatkaa taas aleshoppailuni tehokkuus: Tililtäni ei poistunut Anttilaan tänään kuin 26,98 €. Harvoin sitä kai löytää aidon nahkatakin viidellätoista eurolla. :oo
Sitten vielä loppukevennys: Vaikka olo onkin melkoisen heikko, ja kuume pistää vaan itkettämään, koin silti erään hauskankin hetken tässä iltasella. Kun niistin nokkaani, niin olin kaiketi aika äänekäs. Ikkunani oli auki, ja kadun toisella puolella hääräilevä VR:n mies kääntyi katsomaan ylöspäin, että mikäs ihme töräytys tuo oli... hahahaa, sitten naureskelin ääneen ja toivoin että VR:n tyyppi olisi kuullut myös naurun. o_O
Huu, tälläista tekstiä tällaisessa olotilassa.
sunnuntai 6. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)