Minun tekisi mieli nyt luoda. Eli siis askarrella tai piirtää. Olisi kiva näperrellä vaikka helmien ja rautalangan kanssa tai sutia vesiväreillä tai suttailla vahaliiduilla. Ongelmana on, että minulla ei ole inspiraatiota. Minulle on kyllä sanottu (lukion äikänopen toimesta, hahahaa ihana käyttää teennäistä passiiviagenttijuttua), että ainakaan kirjoittamisessa ei pitäisi jäädä odottelemaan ispiraatiota. Tulisi vaan istua paikallee, päättää kirjoittavansa ja ryhtyä kirjoittamaan. Olisiko piirtämisen kanssa sama juttu?
Silloin tällöin olen ryhtynyt toimeen tuolla periaatteella, kuitenkaan saamatta mitään aikaiseksi. Kaiketi minulle on tullut niin sanottu tyhjän paperin pelko. Vaikka olisi niin kiva vedellä viivoja pehmeällä lyijykynällä tai maalailla valöörejä punaisella ja sinisellä, ei vaan saa aloitettua. Joskus, jos on saanutkin jotakin paperille, iskee joku turhautuma. En osaa enää piirtää. Pyörin inhottavassa noidankehässä: En osaa piirtää -> en piirrä -> taitoni ruostuvat entisestään -> kynnys piirtämiseen kasvaa.
Tai se näpertely. Sitä ei varmaankaan voi aloittaa ilman minkäänlaista visiota siitä, mitä alkaisi tehdä. Ei voi vain kaataa kaikkia helmiä matolle ja alkaa pujotella. Kai minä voisin aloittaa eilen kutomani sukan paria.
Minun tekisi mieli kirjoittaa kirje. Sellainen oikea kirje, kuulakärkikynällä tai tussilla viivalliselle tai tyhjälle/yksiväriselle paperille. Jos tyhjälle, niin piirtäisin tussilla koristeita tai liimaisin tarroja reunoille. Kirjoittaisin molemmin puolin paperia ja sulkisin kirjeen kuoreen ja kaivaisin rahapussistani Muumi- tai ruusupostimerkin kuoren yläkulmaan. Varmistaisin ehkä kuoren kiinni pysymisen teipillä ja koristelisin tarroilla. Kävisin viemässä Siwan postilaatikkoon heti tai joskus vähän myöhemmin. Harmi vain, että en tiedä, kelle kirjoittaisin.
Minun tekisi mieli leipoa suklaakakku. Sellainen mutakakku, joka jätetään aika pehmeäksi keskeltä, täydellisen tummanruskea ja viettelevä. Lisäisin taikinaan suloista Pätkistä. Tai ehkä sittenkin syksyyn sopisi paremmin pikakahvijauhe. Vaikka ei kumpaakaan niistä mainita ohjeessa. Kakut ovat leikittelyä varten kuitenkin. Söisin kakkua maidon kanssa tai kutsuisin jonkun teelle. Mutta eipä minulla ole nyt kakun aineita, enkä takuulla jaksa lähteä ostamaan.
Minun tekisi myös esimerkiksi ostaa Kelmien kerho -sarjan ykköskausi DVD:nä. Mutta ostin juuri kaksi leffaa, joten ei viitsi kuluttaa rahaa. Minun tekisi mieli mennä nukkumaan, mutta eihän se sovi. Minun tekisi mieli huutaa, mutta en kehtaa.
Kompromissi: Lähden Saaran kanssa Heselle, vaikka ei minun edes tee mieli. Ehkä voin samalla reissulla ostaa pikkuisen irtokarkkeja ja palovaroittimen pariston.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Edelleen samaa mieltä: anna tulla vain, olipa kyse tekstistä, väreistä, helmistä. Pian huomaat jonkin idean, josta voit jatkaa. Pari kiinnostavaa sanaa, muutaman kiehtovan viivanttai värin, kaksi kaunista helmeä sattumalta vierekkäin.
Inspiraatio on niin harvinainen. Flow on tavallisempi. :D Kun vain aloittaa.
♥ juuh. mut jee tykkään siit, että oon saanu kirjotettua. runoa. viime aikoina.
Lähetä kommentti