Ennen

Moi. Palasin äsken vessasta. Olin siellä kuvaamassa naamaani peilin kautta. Missiona oli saada edes jonkinlaisia kuvia, joissa näkyisi, millaiset hiukset minulla tällä hetkellä on. Ilman salamaa otetuista kuvista tuli aika keltaisia, mutta ihan kelvosti niistä silti näkee ainakin sen, kuinka pitkät haiveneni ovat. Ajattelin laittaa muutaman kuvan tänne näkyviin, ja valitsin tänne viisi tarkoituksenmukaisinta. Eli viisi sellaista, joissa hiukset ovat parhaiten edustettuina. Naamasta en sitten mene vannomaan...

Olkoon nämä kuvat sellaisia "ennen"-kuvia, joita muodonmuutosta ennen yleensä otetaan. Nimittäin huomiselle on varattu kampaaja-aika, eikä sieltä varmaan ihan samannäköisenä voi takaisin tulla. En ihan vielä tiedä, mitä muutosta haluaisin hiuspehkooni, mutta toivon, että kampaajalla olisi joitain ideoita. Ei tässä muuta, moi!

Filee Wellingtonin pikkuveljet ja olutkastike

Vieläkään ei ole luvassa kertomuksia reissuista eikä edes kuvia kuteista, mutta voisin kirjoitella tänne yhden reseptin, jota kokeilin eilen. Bongattiin ♥:n kanssa Pirkasta tai Yhteishyvästä Filee Wellingtonin ohje, ja molemmat kiinnostuivat siitä. Minä halusin kokeilla kokkailla sitä ja ♥ odotti innolla, että pääsee maistamaan. Kirjoitin sitten kauppalappuun ruokaan tarvittavat aineet.

Kaupassa tulin kyllä sitten katumapäälle. Welligtonin filee (perineteinen englantilainen sapuska) tarvittiin naudan sisä- tai ulkofileetä, mitkä näyttivät olevan himppusen verran kalliimpia kuin jauheliha, jota yleensä ostan. :D Pihiys iski, enkä sitten ostanut lihaa. Lidlissä oli kuitenkin tarjouksessa härän lehtipihvejä, ja ajattelin, että voisin kokeilla vähän soveltaa ohjetta.

Näitä tarvittiin: (tästä satsista saa ruokaa kuudelle hengelle, tai kolmelle tooosi nälkäiselle :P)

6 härän lehtipihviä
paistamiseen öljyä + voita
suolaa, mustapippuria

täyte:
4 pekoniviipaletta
n. 100 g herkkusieniä
sipuli
suolaa
mustapippuria
2 rkl basilikasilppua

kuori:
5 lehtitaikinalevyä
voiteluun kananmuna

kastike:
2 dl olutta
2 dl kermaa
1 lihaliemikuutio
2 tl hunajaa
1 rkl soijakastiketta
1 rkl Maizena-jauhoja

Näin se tehtiin:
*Valmista täyte. Silppua pekonit ja pilko sienet ja sipulit pieneksi. Paista pannulla (vähässä öljyssä). Lisää ripaus suolaa ja pippuria sekä basilika. Anna seoksen jäähtyä.

*Kuumenna pannulla öljyä ja voita (tän oon oppinut ainakin Sikeltä). Käytä pihvit nopeasti pannulla, niin että niissä menevät pinnat kiinni. Nosta jäähtymään ja ripottele vähän suolaa ja pippuria pinnalle.

*Kauli sulaneita taikinalevyjä vähän isommiksi. Laita taikinalevylle täytettä ja sen päälle yksi pihvi. Leikkaa ylimääräinen taikina pois. Kääri taikinalevy koko höskän ympärille, nipistele saumat yhteen. Kokoa ylimääräisistä palasista palapeli ja kääri se viimeisen pihvin ympärille. Tai vaihtoehtoisesti voit käyttää vielä yhtä kokonaista levyä. :P

*Voitele nyytit kananmunalla ja laita ne 225-asteiseen uuniin 15 minuutiksi, tai kunnes taikinakuori on nätin kullanruskea.

*Valmista kastike keittämällä olutta, kermaa ja joukkoon murennettua lihaliemikuutiota n. 5 minuuttia. Mausta hunajalla ja soijalla. Suurusta kylmään vesitilkkaan sekoitetulla maissitärkkelyksellä. Kiehauta.

Kuvat ovat vähän kehnoja, mutta ruoka oli kyllä hyvää. En ole mikään tottunut lihan kypsentäjä, kun käyttelen yleensä vain jauhelihaa tai jotain suikaleita. Että oikeaoppiseen lihan kypsennykseen verrattuna pihveistä saattoi tulla liian kypsiä, mutta meillä ne kyllä tekivät kauppansa. Sitä paitsi täytteestä sentään tulee vähän mehevyyttä, jos liha olisikin ollut liian kuivaa. Kastikkeesta tykkäsin myös tosi paljon. Vaikka yleensä en voi sietää oluen makua, ja vaikka tässä kastikkeessa se maistui selvästi. Hmm, hassua.

Ajattelin tulla ilmoittamaan...

...että hengissä ollaan.

Ei vaan ole tullut bloggailtua, kun ei ole ollut inspistä. Tai toisaalta kai on ollut, mielessä ja kamerassa on pyörinyt postausideoita, muttei niitä ole vaan saanut ulos. Himmailen vielä jonkin aikaa ja tulen sitten takaisin kirjoittelemaan, kun siltä tuntuu. (:

Hyvää syksyä kaikille, mulla on ainakin ollut sitä. (:

Synttärivierasasu

Hahah, tulipa hölmö otsikko. Mutta siinä se nyt on. Käytiin siis lauantaina Hyvinkäällä juhlimassa, ja puin sinne jotakin päällenikin. Ei tullut otettua juhlissa yhtään kuvia, joten tällä kertaa on tyydyttävä asukuviin. Juhlissa ei myöskään tapahtunut mitään kovin ihmeellistä (musiikkia, ruokaa, kakkua, paaaaaaljon lapsia), niin sepustan vain asustani. Sopiiko? Sopii.

 neule - kirpparilta

toppi - kirpparilta

Tykkään tästä neuletakista tosi paljon! Ostin sen joskus kesällä, kun käytiin Kangasalla kirppiksellä. Hintalapussa oli silloin 5 €, mutta pöydän kaikki tuotteet olivat puoleen hintaan. 2,5 € ei ole tosiaankaan paha hinta noin kivasta vaatteesta. Parasta neuleessa on varmaan ihan vaan se, että se on vähän erilainen. Ei mikään perustylsä musta neuletakki (jollaisen kylla tarvitsisin! :D). Napit ovat ihanat, ne on vähän nahkaisen tuntuiset ja himmeästi hopeaiset. Kauluksestakin tykkään kovasti, ja hihoista ja naruista. Ihan koko vaatteesta! ♥ En vaan ole ihan varma, miltä sen "kuuluisi" näyttää, sillä kokolapussa lukee muistaakseni M. Vaikka neule on periaatteessa pari kokoa liian pieni (jos siis vaan tuijotetaan niitä kirjaimia), niin mielestäni se näyttää noinkin tosi kivalta.

Toppikin on jonkun muun vanha, enkä maksanut siitäkään kuin kaksi euroa. Ostin kultaraitaisen topin Naistarin kirppikseltä, kun olin yhden harjoittelun aikana tutustumassa siihen. Naistariin siis, ei kirppikseen. Naistari on maahanmuuttajanaisten paikka, jossa he saavat vertaistukea ja neuvontaa. Tutustumispäivänä siellä vain sattui olemaan kirpputori. ^^* Keskityin minä muuhunkin, kuin vaan shoppailuun!

 farkut - joku Fiorella-poistomyyntikauppa Tuurissa

kengät - Shoeland

Housuina minulla oli tämänhetkisen garderobini ehkä toisiksi oudoin vaate, VIOLETIT farkut. Ne ovat peräisin Tuurin kyläkaupan pihapiiristä. Siinä oli sellainen kauppa, jonka nimenä oli vain Poistomyynti, mielestäni. Kuitissa kyllä luki sitten Fiorella, joten ota siitä nyt selvää. Joka tapauksessa, päädyin ostamaan kaupasta vähän jännän väriset housut. Jahkailin kyllä sovituskopissa aika pitkään. En niinkään värin takia, vaan pikemminkin koon/mallin. Pöksyt ovat brittikokoa 16, ja muuten ihan hyvät, mutta kamalan matalat. ♥ yritti vakuutella, että kyllä ne siitä vähän venyvät, ja pitkien paitojen kanssa ne ovat just hyvät. Otin ne sitten silläkin uhalla, että niistä olisi tullut seisoskeluhousut, joilla ei pystyisi istumaan ollenkaan. Aluksi farkut olivatkin vähän njääh, mutta parin käytön jälkeen just passelit. Toki pesun jäljiltä vähän tönkömmät, mutta kyllä se aina siitä. (seliseliseli, kauheen kiintoisaa)

 kaulakoru - ite tehty

rannekoru - myöskin omatekemä

Tämmöisenä minä siis lauantaina juhlin. Itseasiassa samat vaatteet olivat päälläni sunnuntainakin, kun kävin treffaamassa ala-asteen luokkakaveria Ideaparkissa. Silloin kaulassa tosin ei ollut tuota kaulakorua, vaan rippiristi. Tämä ruskea kaulakoru on muutamia vuosia vanha, olen askarrellut sen kirppikseltä ostetusta kravatista ja isoista muovihelmistä. Tykkään siitä, vaikka sitä ei tulekaan käytettyä usein.

Ja oli mulla sitten jotain meikkiäkin. Tässä alla olevassa kuvassa sitä ei kyllä kauheasti erota, mutta näkyypähän kaulakoru vähän paremmin. (: Hiukset näyttävät kuvissa vähän littanoilta, ja sitähän ne olivatkin. :D Ne ovat kuvissa nääs suihkun jäljiltä, ja yläkuvissa jopa vielä märät.

Joka tapauksessa, juhlat olivat kivat ja asu myös. Huomenna onkin sitten eri kuviot, kun tää lähtee tyttöjen kanssa vähän käymään Tukholmassa. Iik, en jaksa odottaa! (:

Tanssipoitsun sukat

Meidät kutsuttiin Ayon 1-vuotissynttäreille, ja tokihan otimme mielellämme osaa pikku miehen juhliin. Kun menee vieraaksi synttäreille, tapana yleensä on viedä jotakin mennessään. Muistelin, että Ayon äiti oli jo joskus alkuvuodesta sanonut, että vastasyntyneenä saadut villasukat ovat pienet. Ei ihmekään, onhan kaveri kasvanut aika vauhtia. Ajattelin sitten, että voisin koittaa neuloa Ayolle lahjaksi sukat. Ne ensimmäiset sukat nääs oli äitini käsialaa, itse en ole koskaan väsännyt pikkuisia sukkia.

Mielestäni onnistuin loppujen lopuksi aika hyvin. Muutamien purkamisien (oikea silmukkamäärä oli vähän hakusessa) jälkeen Seitsemästä veljeksestä syntyi sinivihreäraidalliset sukat, joiden varressa on tuollaisia makkaroita.Voi vitsi, tykkään aikaansaannoksistani, pirteät sukat olivat minun mielestäni varsin saajansa näköiset. Juhlissa poitsulla nimittäin turkoosit kangaskengät, joissa taisi olla vihreääkin. (:

Synttärisankari ei ehtinyt juhlissa koklaamaan sukkia, enkä ole vielä kuullut, ovatko olleet sopivat. Koon kanssa oli nimittäin vähän arpomista. Koitin guuglailla kengän kokojen senttiversioita (?) ja päädyin siihen, että terän pitää olla n. 15 cm. Toivottavasti sopivat. Sankarin äiti näytti ainakin olevan ilahtunut lahjasta. Nyt myöhemmin tuli mieleen, että olisi voinut laittaa pohjiin jotain niitä liukuestepilkkuja, kun Ayo näyttää olevan aikamoinen tanssija. Noo, kuka sitä villasukissa tanssisikaan, siinähän voi tulla liian kuuma!

Kettu ja pupujussit

Moikka. Tulin tuossa puolisen tuntia sitten rummuttamasta ja tanssimasta. Jotenkin on nyt sellainen vireystaso, ettei vielä malttaisi mennä nukkumaan (vaikka tanssimisen jälkeen olin taas aika kuollut), joten ajattelin tulla pistämään tämän päivän asukuvat tänne.

Asukuvia ei ole nyt pahemmin ollutkaan, koska pyykkiteline on vallannut parvekkeen aikalailla koko ajan. Ei sillä, että pyykkäisimme kovin ahkerasti. Jotenkin ne pyykit vaan jäävät tehokuivaukseen moneksi päiväksi. Toisaalta ei ole ollut kovin valoisaakaan niinä hetkinä, kun olisi ollut aikaa kuvata. Tänään kuitenkin parveke oli pyykkivapaata (ihana tuollainen ruotsismi) aluetta ja päivänvaloakin oli jonkin verran, kun tulin kotio.

 takki - Anttila

huivi - kirppis

 neuletakki - Ellos

paita - Cellbess

farkut - Lindex

korvikset - Terranova

kaulakoru - KappAhl

kengät - Shoeland

Ihan ekaks: tosi kivaa, että nyt on ollut sellaisia ilmoja, että olen voinut käyttää tuota nahkatakkia! Se on kyllä niin hyvä ostos, shoppailin sen silloin pari kesää sitten Oulun Anttilasta. On kyllä ollut hintansa väärti, monenkertaisestikin! Aitoa nahkaa oleva takkihan maksoi alennuksessa vain 15 €.

Sitten tokaks: tykkään hurjan paljon noista farkuistakin! Olen käyttänyt niitä vissiin kaksi viikkoa putkeen (no en nyt ihan, mutta melkein), ne ovat niin kivat. Etenkin eilen ja tänään tykkäsin uudehkoista (ostin ne joskus kesällä) pöksyistäni, kun niiden parina oli uudet kenkäni. Kyllähän farkut nyt vaan näyttävät paljon paremmilta korkojen kanssa, vaikka tennarienkin kanssa ovat aika veikeät.

Kasvatin kenkäkokoelmaani - sikäli mikäli sitä voi kokoelmaksi sanoa, itse en ehkä sittenkään sanoisi - toissa toissa päivänä uudella parilla. Käytiin ♥:n kanssa Sittarilla, ja sen yhteydessä olevassa kenkäkaupassa oli poistomyynti. Poistomyynti on itse asiassa ollut siellä jo aika kauan, mutta vasta nyt sain itseni putiikkiin sisälle asti. Hetkisen katselin tarjolla olevia malleja, mutta en päätynyt edes sovittamaan mitään, vaan jatkettiin matkaa apteekkiin ja sitten vitamiiniostoksille Sittarin puolelle.

Kassajonossa aloin kuitenkin miettiä, pitäisikö minun sittenkin tutkia kenkäkaupan tarjontaa tarkemmin. Menin sinne uudestaan, ja katselin, kokeilin, jahkailin. Sovitin muutamia pareja ja näitä kassalle kiikuttamianikin testailin aika kauan. Vihdoin kuitenkin tein päätöksen, että ostan ne. Kaipa on ihan hyvä omistaa jotkut muutkin syyskengät kuin tennarit tai punaiset kävelykengät. Jos joutuu vaikka hautajaisiin? Kengät ovat Jana-merkkiset (never heard) ja maksoivat 50 prosentin alennuksen jälkeen pikkuisen alle kolmekymppiä Ihan jees.

Ja tosiaan on ollut ihan jees käytelläkin noita. Korko ei ole liian korkea eikä kapea, vaan justiinsa hyvä kävellä. Meidän suntiokin kehui kenkiäni tänään. (: Mutta vielä vähän asun yksityiskohdista:

Tänään käyttelin tuollaista paitaa, jonka päänaukossa on kivaa pitsiä. Minulla oli tuo sama paita suunnilleen tuon neuleen värisenäkin, mutta se oli kokoa isompi, joten annoin sen äitille joskus. Tämä vihreäkin on ihan kiva, vaikkei sitä tule pidettyä kovin usein. Kaulassa killui Tukholmasta ostettu kettukoru. Ruotsalaisen ketun kanssa samassa asussa oli virolaiset kaniinit, jotka hankin viime syksynä Tallinnan reissulla. Tajusin kesken päivän, että on ehkä aika riskaabelia yhdistää samaan asuun peto- ja saaliseläin, mutta onneksi jänöjussit olivat korvissa turvassa. :D

Eipä tässä sitten muuta tällä kertaa. Tuurin ostokset ovat vieläkin esittelemättä, mutta kuvista tuli aika huonoja, joten taidan vain tyytyä odottelemaan, että Keskiseltä ostetut rytkyt näkyvät päivän asuissa. Huomenna on luvassa vähän juhlia, joten kaipa tästä pitäisi pikku hiljaa painua pehkuihin. Hyvää viikonloppua sitten vaan!

Kesätunnelmia

Jos joku muistaa, niin olin kesällä Onkiniemessä kuvauksissa. Tänään facebookkiin kirjauduttuani näin, että Fintage oli vaihtanut kansikuvakseen nätin piknik-kuvan. Kappas vaan, se oli peräisin juuri niistä pula-ajan piknik -kuvauksista, eli minäkin olin siinä kuvassa. Ajattelin, että voin kaiketi laittaa sen tänne näytille, kun se kerran on julkistettu Facebookissakin.

Kuvaaja ja kuvan muokkaaja: Jirina Alanko

Voi että, olen tuijotellut kuvaa tässä tovin jos toisenkin. Ihastuin kuvan väreihin ja tunnelmaan. Käsin väritetyn (en oikein ymmärrä, miten) kuvan värit ovat jotenkin unenomaiset, hypnoottiset. Tunnelma kuvassa on rauhallinen, onnellinen, kiireetön. Ihana, ihana.

En ollut vielä nähnyt yhtään näitä kalenterikuvia (enkä vielä tiedä, mistä ja millin kalenteria sitten saa hankkia!), joten oli hauska nähdä edes yksi otos. Oli melkoisen yllättävää, että näinkin itseni punatukkaisena. Muistaakseni kuvanottohetkellä mekkoni oli punainen, eivät hiukseni! :P

No, tämä nyt tästä. Jatkan vielä vähän aikaa töitä, tulin vaan nopeasti pistämään tämän postauksen. Kovin kauaa en silti aio enää istua toimistolla, sillä nyt on perjantai!!! (: Moikka moi!