maanantai 6. joulukuuta 2010

Joulutoivomus numero kuusi

Tuntematon sotilas -DVD.

Vaikka kyllähän sen näkee joka vuosi telkkarista. Tänään jäi kuitenkin Tuntemattoman katsominen väliin, kun mentiin koko perhe kyläilemään. Vanha perhetuttu oli kutsunut kylään, kun edellisestä visiitistä oli jo hävyttömän monta vuotta aikaa. Kukaan ei edes muistanut, milloin olemme viimeksi käyneet. Paikka näytti silti tutulta; siinä sohvalla sisko ja minä istuttiin samanlaisissa vaaleanpunaisissa fleece-asuissa, tuossa nurkassa oli korituoli jossa olimme mukkelis makkelis. Silti jotenkin kummassa talo näytti pienemmältä kuin ennen. :o

Ei minua suinkaan harmittanut, että elokuvan katseleminen vaihtui kyläilyyn. Onhan kahvin hörppiminen ja kuulumisien kertoileminen mukavampaa kuin television tuijottaminen. Mutta toisaalta Tuntemattoman sotilaan katsominen kuuluu itsenäisyyspäivään. Vaikka sen osaa ulkoa, on sen katsominen aina yhtä tärkeää. Se kertoo jostakin sellaisista koettelemuksista, joita tämmöinen tytöntyllerö ei edes tajua. Pala isänmaan historiaa. Ja jotenkin vaan muutenkin tykkään siitä. Eilen katsoin Tali Ihantalan, eikä se ollut läheskään yhtä hyvä. En kovin hyvin keskittynyt siihen, mutta sen verran mitä keskityin, mieleeni jäi ainoastaan Salkkari-tasoiset näyttelijänsuoritukset.

Tuntemattoman sotilaan lukeminen kirjana olisi kaiketi sivistyneempää ja kulturellimpaa (!?), mutta minä nyt satun olemaan enemmän elokuvien kuin lukemisen ystävä. Olen sentään kerran lukenut Väinö Linnan teoksen, kun se piti lukiossa jollakin kurssilla lukea. Ja vaikka verbi nyt olikin "piti", ei sen lukeminen ollut ollenkaan vastenmielistä. Aluksi olin hiukan vastahakoinen, kun en ollut kovin kiinnostunut lukemaan sodasta, mutta loppujen lopuksi pidin kirjasta kovasti. Se oli positiivinen yllätys ja siihen liittyvät tehtävät vielä auttoivat ymmärtämään kyseistä teosta paremmin. Ehkäpä on siis ihan sallittua tykätä katsoa filmatisointia, kun on edes vähän perehtynyt kirjaversioonkin. :D

Kesän lopulla meinasin ostaa Tuntemattoman sotilaan DVD:nä kirpparilta, mutta vähän aikaa DVD kädessäni kierreltyäni ajattelin, etten jaksakaan ostaa sitä. (Minulle käy usein niin, etten jaksa ostaa jotakin ö_O) Lähinnä kai mietin sitä, että sitä tuskin tulee katsottua, koska se joka tapauksessa tulee vuosittain telkkarista. Ihme ja kumma vuoden mittaan on silti tullut välillä sellainen olo, että olisi kiva katsoa se. Sitä paitsi eilen tuli mieleen, että DVD mahdollistaisi myös englanninkielisten tekstityksien lisäämistä, ja ♥kin näkisi jotakin välähdyksiä Suomen eilisistä. Seuraavan kerran kun jossain tulee vastaan Tuntematon DVD:nä, ei pidä jättää sitä hyllyyn. Paitsi jos se on liian kallis, tietenkin. (:

4 kommenttia:

iituliina kirjoitti...

Mä en kyllä ikinä oo jaksanut kattoa Tuntematonta kun ihan pienen pätkän vaan..

Paola kirjoitti...

En määkään joskus ennen. Jotain muutamia vuosia vasta. Mutta nyt tykkään, siin on niin paljon kaikkia hauskojakin juttuja!

Leila kirjoitti...

Joka vuosi jaksan katsoa, joskus vähän katkelmallisesti, kuten eilen. Mutta kyllä on hyvin tehty elokuva, kun niin monen katsomisen kestää. Tai niin hyvin kirjoitettu romaani - siitähän on kyse myös mitä suurimmassa määrin. Luitte muuten sen neloskurssilla, kakkosella. Tämän vuoden kakkosten töitä luin eilen elokuvaa ja Linnan juhlia katsoessani.

Valoa!

Paola kirjoitti...

Joo varmasti tässä tapauksessa on kyse romaanin hyvin kirjoittamisesta - elokuva kun tuppaa seuraamaan alkuperäistekstiä melko orjallisesti. (:

Valoa sinne myös! (Kun tänään tulin Mäelle, en voinut olla ajattelematta miten tunareilta tämän kyläpahasen jouluvalot näyttävät Tampereen omiin verrattuina)