perjantai 28. syyskuuta 2012

Kettu ja pupujussit

Moikka. Tulin tuossa puolisen tuntia sitten rummuttamasta ja tanssimasta. Jotenkin on nyt sellainen vireystaso, ettei vielä malttaisi mennä nukkumaan (vaikka tanssimisen jälkeen olin taas aika kuollut), joten ajattelin tulla pistämään tämän päivän asukuvat tänne.

Asukuvia ei ole nyt pahemmin ollutkaan, koska pyykkiteline on vallannut parvekkeen aikalailla koko ajan. Ei sillä, että pyykkäisimme kovin ahkerasti. Jotenkin ne pyykit vaan jäävät tehokuivaukseen moneksi päiväksi. Toisaalta ei ole ollut kovin valoisaakaan niinä hetkinä, kun olisi ollut aikaa kuvata. Tänään kuitenkin parveke oli pyykkivapaata (ihana tuollainen ruotsismi) aluetta ja päivänvaloakin oli jonkin verran, kun tulin kotio.

 takki - Anttila
huivi - kirppis

 neuletakki - Ellos
paita - Cellbess
farkut - Lindex

korvikset - Terranova
kaulakoru - KappAhl
kengät - Shoeland

Ihan ekaks: tosi kivaa, että nyt on ollut sellaisia ilmoja, että olen voinut käyttää tuota nahkatakkia! Se on kyllä niin hyvä ostos, shoppailin sen silloin pari kesää sitten Oulun Anttilasta. On kyllä ollut hintansa väärti, monenkertaisestikin! Aitoa nahkaa oleva takkihan maksoi alennuksessa vain 15 €.

Sitten tokaks: tykkään hurjan paljon noista farkuistakin! Olen käyttänyt niitä vissiin kaksi viikkoa putkeen (no en nyt ihan, mutta melkein), ne ovat niin kivat. Etenkin eilen ja tänään tykkäsin uudehkoista (ostin ne joskus kesällä) pöksyistäni, kun niiden parina oli uudet kenkäni. Kyllähän farkut nyt vaan näyttävät paljon paremmilta korkojen kanssa, vaikka tennarienkin kanssa ovat aika veikeät.


Kasvatin kenkäkokoelmaani - sikäli mikäli sitä voi kokoelmaksi sanoa, itse en ehkä sittenkään sanoisi - toissa toissa päivänä uudella parilla. Käytiin ♥:n kanssa Sittarilla, ja sen yhteydessä olevassa kenkäkaupassa oli poistomyynti. Poistomyynti on itse asiassa ollut siellä jo aika kauan, mutta vasta nyt sain itseni putiikkiin sisälle asti. Hetkisen katselin tarjolla olevia malleja, mutta en päätynyt edes sovittamaan mitään, vaan jatkettiin matkaa apteekkiin ja sitten vitamiiniostoksille Sittarin puolelle.

Kassajonossa aloin kuitenkin miettiä, pitäisikö minun sittenkin tutkia kenkäkaupan tarjontaa tarkemmin. Menin sinne uudestaan, ja katselin, kokeilin, jahkailin. Sovitin muutamia pareja ja näitä kassalle kiikuttamianikin testailin aika kauan. Vihdoin kuitenkin tein päätöksen, että ostan ne. Kaipa on ihan hyvä omistaa jotkut muutkin syyskengät kuin tennarit tai punaiset kävelykengät. Jos joutuu vaikka hautajaisiin? Kengät ovat Jana-merkkiset (never heard) ja maksoivat 50 prosentin alennuksen jälkeen pikkuisen alle kolmekymppiä Ihan jees.

Ja tosiaan on ollut ihan jees käytelläkin noita. Korko ei ole liian korkea eikä kapea, vaan justiinsa hyvä kävellä. Meidän suntiokin kehui kenkiäni tänään. (: Mutta vielä vähän asun yksityiskohdista:



Tänään käyttelin tuollaista paitaa, jonka päänaukossa on kivaa pitsiä. Minulla oli tuo sama paita suunnilleen tuon neuleen värisenäkin, mutta se oli kokoa isompi, joten annoin sen äitille joskus. Tämä vihreäkin on ihan kiva, vaikkei sitä tule pidettyä kovin usein. Kaulassa killui Tukholmasta ostettu kettukoru. Ruotsalaisen ketun kanssa samassa asussa oli virolaiset kaniinit, jotka hankin viime syksynä Tallinnan reissulla. Tajusin kesken päivän, että on ehkä aika riskaabelia yhdistää samaan asuun peto- ja saaliseläin, mutta onneksi jänöjussit olivat korvissa turvassa. :D

Eipä tässä sitten muuta tällä kertaa. Tuurin ostokset ovat vieläkin esittelemättä, mutta kuvista tuli aika huonoja, joten taidan vain tyytyä odottelemaan, että Keskiseltä ostetut rytkyt näkyvät päivän asuissa. Huomenna on luvassa vähän juhlia, joten kaipa tästä pitäisi pikku hiljaa painua pehkuihin. Hyvää viikonloppua sitten vaan!


Kesätunnelmia

Jos joku muistaa, niin olin kesällä Onkiniemessä kuvauksissa. Tänään facebookkiin kirjauduttuani näin, että Fintage oli vaihtanut kansikuvakseen nätin piknik-kuvan. Kappas vaan, se oli peräisin juuri niistä pula-ajan piknik -kuvauksista, eli minäkin olin siinä kuvassa. Ajattelin, että voin kaiketi laittaa sen tänne näytille, kun se kerran on julkistettu Facebookissakin.

Kuvaaja ja kuvan muokkaaja: Jirina Alanko

Voi että, olen tuijotellut kuvaa tässä tovin jos toisenkin. Ihastuin kuvan väreihin ja tunnelmaan. Käsin väritetyn (en oikein ymmärrä, miten) kuvan värit ovat jotenkin unenomaiset, hypnoottiset. Tunnelma kuvassa on rauhallinen, onnellinen, kiireetön. Ihana, ihana.

En ollut vielä nähnyt yhtään näitä kalenterikuvia (enkä vielä tiedä, mistä ja millin kalenteria sitten saa hankkia!), joten oli hauska nähdä edes yksi otos. Oli melkoisen yllättävää, että näinkin itseni punatukkaisena. Muistaakseni kuvanottohetkellä mekkoni oli punainen, eivät hiukseni! :P

No, tämä nyt tästä. Jatkan vielä vähän aikaa töitä, tulin vaan nopeasti pistämään tämän postauksen. Kovin kauaa en silti aio enää istua toimistolla, sillä nyt on perjantai!!! (: Moikka moi!

torstai 20. syyskuuta 2012

Syksytreffit

Sain silloin joskus alkuvuodesta ne pari leffalippua. Viime viikolla alkoi sitten tuntua siltä, että tekisi mieli käyttää ne. Varasin meille paikat yhteen näytökseen, ja heittäydyin jopa niin hurjaksi, että varasin myös ravintolapöydän samalle päivälle (pöytävaraus, kamalan aikuista! :o). Kun merkkailin lauantain menoja kalenteriin, huomasin että silloin olisi meidän kuukausipäivämme (2 v 4 kk). Joten varaukset sattuivat juuri passelille treffipäivälle!

Lauantaiaamuna oli niiin nätti ilma, joten ehdottelin, että ehkä voisimme mennä ulos jo suunniteltua aiemmin. ♥ oli heti innoissaan: "joo, mennään vaikka Ideaparkkiin!". Olin kyllä tarkoittanut jotakin ulkoilmaisempaa, mutta shoppailu alkoi kuulostaa ihan hyvältä. Laitoimme itsemme valmiiksi ja lähdimme ajelemaan kohti Ideaparkkia.


 Neitillä on nätit silmät...
...ja oikein valloittava hymy.

Olikin oikein mukavaa shoppailua. Ensin pyörittiin vähän kenkäkaupoissa (ilman ostotapahtumia) ja sitten syvennyttiin urheilukauppojen tarjontaan. ♥ osti itselleen jotkut kengät Stadiumista, minä ahtauduin sovituskoppiin jumppakuteiden kanssa. Olen näet miettinyt, että saattaisi lisätä motivaatiota tanssimiseen, jos minulla olisi jotkut oikeat liiksavaatteet, eikä vaan jotkut kulahtaneet leggarit ja toppi. Niinpä ostaa päräytin itselleni urheilurintsikat ja tekniset pöksyt ja topin. Tuli ihan hyvä diili: Kun ♥ osti omat ostoksensa, hän liittyi samalla Stadiumin kanta-asiakkaaksi (vai millä nimikkeellä niitä siinä puljussa kutsutaankaan). SOC:n tekniset vaatteet olivat jäsenille 25 prosentin alessa, joten sain sekä pöksyistä että rintsikoista vitosen pois. Ja toppi oli muuten vain edullinen, se oli joku Niken neljä kymppiä maksava jumppapaita, mutta tarjouksessa 14,95 €. Siispä sekä aloitteleva urheilija ja aleshoppailija minussa kiittävät.

Urheiluvarusteiden hankkimisen jälkeen olikin sitten hyvä pitää mussutustauko Arnold'silla. :D Syötiin puokkiin Bagel, juoma ja muffinssi. No okei, minä söin bagelin yksin, kun ♥ ei halunnut. Savuporo-bagel oli ihan ok-hyvää, mutta voi olla, että en enää osta sellaista. Taas kävi niin, että kun odottelin ruuan saapumista, otin kuvan vain aterian osasta, enkä enää malttanut kuvata varsinaista ruokaa.


Herkuttelupaussin jälkeen kierreltiin vielä joissakin kaupoissa. Muistin, että tarvitsisin jotakin peruspaitoja (minulla ei ole melkein yhtään, koska ne on niin tylsiä shoppailtavia) ja suuntasin Tokmannille. Muiden kauppojen peruspaidat näyttivät niin tyyriiltä, etten ikinä raaskisi ostaa (siis viistoista euroa yksivärisestä pitkähihaisesta!?!?) niitä. Ajattelin, että Tokmannilta voisi löytyä halvemmalla. Aavistukseni oli oikea, ja kotoutinkin itselleni mustan paidan seitsemällä eurolla. Jälkeenpäin minua ihmetyttää ainoastaan se, miksen tajunnut ostaa useampaa kerralla!

Tokmannin jälkeen (tai sitä ennen, en ole ihan varma) kävimme hakemassa leffairtokarkkeja ja -limpparia Minimanista. Sitten olikin aika maleksia hissukseen ulos päin. Vielä ei ollut mikään kiire, vaan ♥ ehti ihan hyvin käydä Catwalkin putiikeissa ja minä Gina Tricot'n sovituskopissa napsimassa asukuvia. :D

 paita - kaverilta saatu (muistaakseni teatterin puvustamon kirppikseltä ostettu)
shortsit - KappAhl
sukkikset - Seppälä

 kengät - Prisma
laukku - Fida

tää oli jotenkin kiva, vaikka/kun naama on suttua

Ideaparkista ajellessamme teimme sotasuunnitelman. ♥ tiputtaisi minut Finlaysonin kulmille ja menisi etsimään autolle säilytyspaikan. Minä kävisin Plevnassa lunastamassa varatut leffaliput, ja tapaisimme sitten Rossolla. Teimme niin. Kun kävelin Finlaysonilta Koskipuistoon, tuli tosi vahva Tampere-olo. Syksy-Tampere on minulle se rakkain Tampere, ja tuntui että se ympäröi minut hurjan vahvasti siinä käveleksiessäni. Oli pakko pysähtyä räpsäisemään jotakin kuviakin. Harmi vain, että oli aika synkkä ilma. Synkkä, tunnelmallinen. (:

 

Kun löysimme jälleen toisemme, ei ollut ihan vielä pöytävarauksen aika. Pyysin deittiäni ottamaan vielä pari kuvaa kivan puun alla.

  
takki - Ellos
huivi - kirppis


 Noo, mentiin silti Rossoon kysymään, josko siellä olisi tilaa, vaikkei varauksemme ollut vielä alkanut. Ja pääsimmekin heti istumaan ja selailemaan ruokalistaa. Tosin sitä ei tarvinnut kovin paljoa selailla, kun olimme vähän niin kuin päättäneet, että käyttäisimme Cityshopparin "2 kana-annos X:ää yhden hinnalla" -tarjouksen. Tilasimme siis ne (♥:lle siihen vielä ranskiksia, kun annokseen ei kuulunut mitään perunaa/riisiä/pastaa). Aloittelimme salaattipöydän kanssa, siemailimme juomia ja viipyilimme. Lopulta saimme ruoka-annokset nokkiemme eteen, ja vedimme ne hyvällä halulla napoihimme. Nams.


(juu, oli mulla seuraakin!)

Ruuan jälkeen tassuttelimme leffateatterille. Kävimme ostamassa popcornit (yhyy, ei ollut enää saatavilla niitä kivoja mausteita!) ja pääsimme melkein heti sisään saliin. Mainoksia tuntui tulevan ikuisuuden, mutta lopulta elokuva alkoi. Olimme varanneet paikat Ted-elokuvan näytöksestä. Sehän siis kertoo tyypistä, joka on kasvanut yhdessä puhuvan pehmonallen kanssa. Vuosien vieriessä nallesta on tullut tyypin paras ystävä. Kuulostaa söpöltä, mutta nalle on vähän jotakin muuta kuin söpö. Nalle on nimittäin melkoinen rilluttelija, pössyttelijä, bilettäjä.

Family Guy -sarjan tekijöiden leffan idea vaikutti ihan hauskalta, mutta minua epäilytti, pitäisinkö sen tyylistä. Ennakkoluuloni osuivat oikeaan, leffa oli vähän liian "roisi" minun makuuni. Ei siinä kai ollut ihan yltiömäisesti päihde/seksi/vessahuumoria ja kiroilua, mutta jotenkin silti liikaa minulle. Kyllä jotkut kohdat olivat minustakin hauskoja, mutta en kyllä hankkisi leffaa itselleni. Haha sehän on yleensä minun käyttämäni elokuva-arvosteluasteikko: Hankkisinko leffan itselleni DVD:nä vai en. ♥ tykkäsi pätkästä kovasti, niin kuin olin alunperin ajatellutkin. Hyvä hyvä. (:

Leffasta poistuttuamme mietittiin vähän aikaa, lähtisimmekö suoraan kotiin vai kävisimmekö vielä jossakin. Minun ehkä pikkiriikkisesti teki mieli laulaa karaokea, mutta päädyttiinkin ♥:n kavereiden kanssa johonkin biljardi-baariin. Hengailtiin siellä vähän aikaa ja painuttiin sitten kotiin nukkumaan. Mukava treffipäivä. (:


tiistai 18. syyskuuta 2012

Troppeja

(olisin halunnut otsikoida tekstini "otapa lääkettä rohtoa nauti", mutta näköjään olen käyttänyt sitä aiemmin.)

Eilen se sitten tapahtui. Hetki, jota olen ainakin alitajuisesti pelännyt ties kuinka kauan. Olinkin jo ollut hyvän tovin ilman mitään räkätautia, mutta eilen kotiin tullessa kurkku alkoi tuntua ikävän karhealta ja nenä tukkoiselta. Siinä vaiheessa oli melko väistämätöntä, että syysflunssa iskee. Yritin illalla sitten lipittää hunajateetä, mutta yö meni silti tukkoisissa merkeissä ja aamulla olin varsin hehkeän nuhainen. Päätin, että yritän lääkitä itseäni oikein tehokkaasti, jottei tauti pääse pahenemaan kovin paljoa.


Muistelin, että kun olen ollut aiemmin kipeä, joku on suositellut valkosipulin ja inkiväärin käyttelyä. En ollut ihan varma, missä muodossa niitä pitäisi nauttia, mutta onneksi Radio Aallon FB-sivuilla oli juuri tänään galluppia, jossa kerättiin tehokkaimpia flunssantorjuntavinkkejä. Joku heitti ilmoille valkosipuli-inkivääri-sitruuna-hunaja-juoman. Mikä ettei, päätin kokeilla sitä.

Ehdotuksessa on oltava perää, sillä jos valk-ink-sit-hun-cocktailin ainekset toimivat flunssalääkkeinä erikseen, niin miksei sitten toisiinsa yhdistettyinä. Valkosipuli ainakin on hevi-osastolta saatava antibiootti, jonka on todettu tuhoavan niin bakteereja, viruksia kuin sieniäkin. Ja jotenkin epäilen, että vaikka ihmiset ehdottivatkin valkosipulin kynsien laittamista sukkiin, se toimii paremmin sisäisesti nautittuna. Vaikka ei siinä, kyllä minä varmuuden vuoksi heitin pari kynttä villasukkienkin sisään :D

Inkiväärin funktio tässä ihmetropissa on tukkoisuuden vähentäminen ja liman poistaminen. Ihan tervetullut toiminto siis. Ja kun tuossa guuglailin, opin että inkiväärillä on tutkittu olevan jopa syöpäsoluja vähentävää vaikutusta, ja sitä voi käyttää kipulääkkeenä. Koska se vielä maistuukin hyvältä, sitä voisikin alkaa ostaa kotiin sellaiseksi aina kaapissa olevaksi jutuksi. Peruselintarvikkeeksi siis? (:

Sitruuna taas toimii yskänlääkkeenä, koska silläkin on limaa irrottava vaikutus. Ilmeisesti se auttaa säännöllisesti nautittuna myös krooniseen yskään. Tohtori.fi-sivuston sitruunasivulla kerrottiin myös, että sitruunainen ruokavalio pitää painoa kurissa ja verenpainettakin suotuisissa lukemissa. Jee! Eiköhän tuollainen pullossa oleva sitruunamehu ole ihan oikeaa sitruunaa? Minulla oli nyt vaan sitä, ja se onkin kyllä kätevämpää kuin kokonaisten sitruunoiden kanssa säätäminen.

Myös hunajalla on antibakteerisia oireita, ja se sisältää paljon vitamiineja. Se lievittää yskää ja sopii muutenkin flunssan karkotttajaksi. Toki hunajaakin pitäisi käytellä säännöllisesti jo ennen sairastumista, sillä se parantaa vastustuskykyä. Akuutin sivuilta opin itselleni uutena juttuna sen, että hunajaa on käytetty haavojen hoidossa jo muinaisen Egyptin ajoista lähtien. Hyvä rohto siis.

Siispä raastoin pikkuisen palan inkivääriä ja yhden kynnen valkosipulia kuppiin ja kaadoin keitettyä vettä päälle. Annoin muhia vähän aikaa ja lorautin perään sitruunamehua ja hunajaa. Tätä cocktailia olen nyt tovin hörppinyt, ja täytyy sanoa, että tämä sotkotus on jopa ihan hyvää. Vähän sellainen gotlettimainen jälkimaku/-olo kyllä, mutta ei lääkkeen ottaminen kuulukaan olla täysin kivaa. :D

Paitsi välillä. Luin joskus jostain (Internetistä), että kurkkukipuun auttaa vaahtokarkkien syöminen. En tutkinut väitettä sen enempää, muistan vain jotakin höpinää niiden sisältämästä gelatiinista. Huuhaata tai ei, sainpa nyt tekosyyn ostaa itselleni kivan pussillisen vaahtiksia. Pyyhälsin siis ennen töitä S-markettiin ostaakseni niitä työeväiksi, mutta Viialan ässässä ei ollut yhtään vaahtokarkkeja! Ostin sitten ison rasian Mynthoneita, joita mussutin pitkin päivää. Onneksi kotiintulomatkalla kävin Prismassa hakemassa terveyscocktailini aineita, niin sain kahottua irtokarkkihyllystä itselleni vaahtiksikin. Ovathan ne nyt monta kertaa parempia kuin Mynthonit.

Eipä tässä nyt muuta. Pikaista paranemista mulle ja kaikille muille, jotka ovat saaneet seurakseen syysflunssan. Hörppään mukini tyhjäksi ja ehkä vähän myöhemmin sekoittelen toisen satsin flunssankarkotuslitkuani. Moro nyt!

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Muumien huudeilla

Moikka. Meillä oli perjantaina työpaikan virkistysretki, lähdettiin bussilla Naantaliin. En tiennyt etukäteen, mitä reissulla tapahtuisi, ennakkotietona oli annettu ainoastaan bussin aikataulu ja kehotus "hyvät kengät ja iloinen mieli mukaan". Tietysti toivoin, että mentäisiin käymään Muumimaailmaan, mutta jotenkin epäilin toiveeni realistisuutta. Lähdin matkalle kyllä ihan hyvillä mielin, koska ajattelin että mikä tahansa kohde on varmasti ihan kiva, kun on hyvää seuraa.

Unenpöpperöinen matkustaja aamusella linja-autossa :D

Jo pelkästään bussimatka oli tosi kivuli. Tuli höpöteltyä kaikenlaista Rttn kanssa ja muutama juttu sepustettua muillekin. Vetäisin aamupalajugurttini bussissa, koska kotoa lähteissä ei tehnyt mieli syödä melkein mitään. Jugurtillakaan ei silti pitkälle pötkitä, joten onneksi Naantaliin saavuttuamme päästiin vähän aamukahvittelemaan.


Hörpimme aamukahvit ja mussutimme kinkkuleivät Merisali-nimisessä kahvilaravintolassa, josta oli oikein komeat näkymät merelle. Paikka oli tunnelmaltaan kiva, joten oli ihan mukavaa aloittaa Naantali-päivä siellä. Ainoa miinus siitä, että siihen miljööseen olisi passannut paremmin jokin anjovis- tai katkarapuleipä. :D Toki kinkkuleivät olivat helpompi ratkaisu, niin ei tarvinnut miettiä kala-allergikkoja erikseen. No hard feelings. (: Päin vastoin, oli oikein kivulit fiilikset. En ole pitkiin aikoihin ollut tekemisissä Toijalan puolelle siirtyneen Sirpan kanssa, joten oli kivaa että päästiin turisemaan ajan kanssa retkikamuina. (:


Aamukahveilta siirryttiin museoon. Kävelimme vanhan kaupungin läpi museoon, jossa meille kerrottiin Pyhästä Birgitasta, hänen luostari-ideologiastaan ja erityisesti Naantalin luostarista. En ollut niin kovin kiinnostunut pelkistä sepustuksista, mutta museoon rakennettu luostarin pienoismalli oli hauska. Toinen kiinnostava juttu oli museokauppa, jossa hypistelin söpöjä nukkekodin teeastiastoja ja Harrypottermaisia sulkakyniä. En silti ryhtynyt shoppailemaan, vaan tyydyin ihan vaan katselemiseen.

Katseltavaa riitti museosta poistumisen jälkeenkin. Museon opas kierrätti meitä pienen lenkin verran vanhassa kaupungissa ja kertoili rakennuksista. Oli tosi tosi nättiä, ja yritin saada kameraanikin joitakin räpsyjä ihastelemistani kohteista:

 Harmi, että oli aika pilvistä. Ei onneksi satanut. Vielä tuossa vaiheessa.

 Ei poikettu tuonne, höh. Näyteikkunassa oli kaikkea ihanaa.


 Söpöjä taloja vieri vieressä.





Vanhasta kaupungista kurvattiin kirkolle, jonne emme kuitenkaan päässeet sisälle, sillä siellä oli meneillään hautajaiset. Kierrettiin sitten vähän aikaa hautuumaalla, ennen kuin pakkauduttiin bussiin ja jatkettiin matkaa seuraavaan kohteeseen.

 Hautausmaan poluilla oli kivoja nimiä (:


Kirkolta ajeltiin vähän pitempi matka, niin että sai taas turista rauhassa vieruskaverin kanssa. Ja katsella maisemia, ja huimastella kun bussi ajoi koooorkealla sillalla, jonka alla oli vihreä meri. Bussiajelun seuraava määränpää oli Louhisaaren kartano Askaisissa. Siellä meitä kierrätettiin kahdessa ryhmässä, opas kertoi pytingin sisustuksesta ja asukkaista. Kartanossa oli nättiä, nähtiin 1600 - 1800 -lukujen sisustusta ja kuultiin juttuja Flemingeistä ja Mannerheimeista. Kartanossa en ottanut kuvia, kun huoneissa oli aika hämärää.


Kartanokierroksen jälkeen käyskentelimme puistokäytävää pitkin kahvilalle, jonne meille oli varattu lounas. Tai no liikkuminen oli ehkä vähän ripeämpää kuin pelkkää käyskentelyä, sillä tuossa vaiheessa piti kaivaa sateenvarjotkin esiin. Pääsimme silti ihan suht. kuivana kahvilalle ja nälkäisinä asetuimme ruokajonoon. Oi vitist, oli kyllä niiiiin hyvää ruokaa, että! Nälkäisenä en malttanut edes filmata ruokalautastani, mutta toisaalta sapuska oli ihan tavallista: salaattia, sopivan mausteisia krutonkeja, höyrytettyjä vihanneksia, uunilohta, perunoita ja lihakastiketta. Tavallista, mutta ah niin taivaallista! Maut kohdallaan todellakin. Jälkiruoaksi oli vielä marjakiisseliä ja kermavaahtoa, ja syöminkien jälkeen olin ihan kiitettävän täynnä.

Kahvilan yhteydessä oli myös pikku putiikki, jossa hypistelin aivan ihania korviksia ja rintakoruja. Korut olivat kuitenkin (onneksi?) liian tyyriitä minun budjetilleni, ja päädyinkin ostamaan vain yhden nekun. Olisin ehkä ostanut useamman, mutta kun minulla oli vain viisikymppinen ja kaksieuronen, enkä jaksanut käyttää sitä seteliä. ö.O

Ruokailun aikana taivas heitti maahan rankemman sadekuuron, mutta lähdön hetkellä sade oli ehkä vähän laantunut. Takaisintulomatkalla suunniteltiin vähän maanantain työkuvioita ja jatkettiin niiden ja näiden jutustelua. Olin vähän kahden vaiheilla, menisinkö vielä illalla rumpuharkkoihin, mutta Viialaan päästyämme päätin, etten jaksa. Enkä tykkäisi mennä harkkoihin kesken kaiken. Menin siis suoraan kotiin ja ajattelin fiilistellä reissua vielä illalla. Tykkäsin retkestä, oikein kiva syksyn piristys. (:

Retkuilija vanhassa kaupungissa

torstai 13. syyskuuta 2012

Keskiviikon löydöt

Moumoullahan on aina välillä niitä Viikon paras se ja se -postauksia. Eilen satuin tekemään muutaman kivan löydön, joten ajattelin tehdä omankin kirjoittelun vähän samalla kaavalla. Viikon parhaat -otsikon sijasta päätin siis otsikoida sepustukseni Keskiviikon löydöiksi.

Ensimmäinen - ja ehdottomasti omituisin - löytö ilmoitti itsestään työpaikalla. Meillä oli kirkolla Olopäivä, eli kaikille avoin ruokailu, jonka yhteydessä on myös jotakin ohjelmaa. [Tällä kertaa ihmettelimme Raamattu-onnenkeksi-rullia, lauleltiin syksylauluja ja pidettiin arpajaiset. Minä lauloin yksin Pyhiinvaeltajan laulun, pappi säesti. Se oli kivaa ja jännää, en ole pitkiin aikoihin laulanut missään. Lopuksi pappi sanoi, ettei ollut tiennyt, että minusta lähtee niin kova ääni. Mutta se löytö.] Kun oloilut oli oloiltu ja menin hakemaan tavaroitani seurakuntasalin lavan reunalta, havaitsin tavaroiden vieressä paperin. Vilkaisin, mikä lappu se oikein oli, ja huomasin, että se oli vuoden -91 junalippu Pieksämäeltä Toijalaan. Kovin kummallista, en yhtään tiedä, mistä lippu olisi siihen lavan reunalle ilmestynyt. Kummallista kerrassaan.


Seuraavan jutun löysin kotoa. Mitä lie menin kaivelemaan  kaapista, kun vastaan tuli Elloksen mintunvihreä pussi, jossa näytti olevan jotakin sisällä. Tilasin joskus kesällä meille verhot (kun kallein tuote oli -50 %) ja itselleni jotakin alealusvaatteita. Uuden asiakkaan tarjouksena (nojoo, itse olen kyllä tilannut aiemminkin Ellokselta, mutta ♥ ei, joten tilasin hänen nimellään) oli tuollainen alakuvassa oleva takki ~vitosella, joten toki käytin senkin tarjouksen hyväkseni. Vaikka kesän säät olivatkin mitä olivat, en silti tainnut kamalasti käytellä takkeja. Ainakaan tätä takkia en ollut muistanut uudistaa. Asia korjaantunee huomenna, kun takki pääsee neitsytmatkalleen meidän työntekijäretkelle. Olemme menossa Naantaliin, tekemään asiaa X. Toivoisin, että matkan kohteena olisi Muumimaailma, mutta vahvasti epäilen sitä mahdollisuutta.

Kuvassa näkyy muuten eilen uudistamat farkkunikin. Ostin ne kesällä Ideaparkin Lindexiltä, alennusmyynnistä.


Päivän viimeinen löytö oli ehkäpä se kaikkein riemastuttavin. Minulle aina silloin tällöin käy niin, että onnistun hukkaamaan jonkun tavaran pitkäksi aikaa niin, että sitä ei löydy yhtään mistään, mutta tiedän, ettei se ole voinut oikeasti hävitä. Tälläkin hetkellä vanha kontaktimuovirulla on asettanut itsensä jonnekin mystiseen paikkaan. Eilen kuitenkin yksi karkuteillä oleva juttu löytyi. Ostin muutama viikko sitten jotakin suklaamuroja, joiden paketissa oli Star Wars -lusikka. Meidän paketissa oli iiiiihana Yoda-valomiekka-lusikka, jonka omin itselleni.  Ikävä kyllä onnistuin hukkaamaan sen melkein heti. :c Mutta eilen kun aloin pitkästä aikaa neuloa, löysin Yodani kutimieni joukosta. Outoa, koska viimeksi neuloin Tuurissa, mutta en nähnyt lusikkaa, vaikka mylläsin kudinpussiani aika tehokkaasti. Noh, tutkimattomia ovat Yodien tiet.

Haha silloin kun lusikka oli hukassa, ehdin jo ostaa toisen paketin niitä samoja muroja, että saisin uuden lusikan hävinneen tilalle. Sillä kertaa paketista tuli sininen R2-D2 -lusikka, joka on ihan kiva kanssa, mutta ei tietenkään näin hieno kuin Yoda on:


No juu, eipä mulla tässä muuta. Suihkuun minun mennä pitää. Morjes!

lauantai 8. syyskuuta 2012

Sadepäivän shoppailut

Vieläkään en ole saanut aikaiseksi kuvata niitä Tuurin ostoksia (yhet housut pyörii jo kovaa vauhtia koneessa tällä hetkellä!), mutta tänään tuli tehtyä vähän lisäshoppailuja. Nappasin ostoskierroksen löydöistä kuvia, joten pääsen sepustelemaan niistä täällä. Varoitus: luvassa ei ole kovin mielenkiintoista settiä.

Päätettiin tuossa päivällä hurauttaa Hervannan puolelle, Duoon. Se on ihan kätevä paikka silloin, jos ei ole kamalan suurta shoppailutarvetta, ja jos sataa. Ja nyt satoi. Lukeminen taitaa olla sadepäivän puuhaa, joten mikäpä olisikaan ollut parempi kauppa käytäväksi kuin kirjakauppa. Jotenkin kirjakauppojen ulkopuolella olevat tarjouslaarit ovat aina kamalan kiehtovia, ja tälläkin kertaa ne onnistuivat houkuttelemaan minut lähellensä.

 Tällä kertaa poistopisteestä löytyi ekaksi tusseja. Sekoitettavat "Blendy pens" -kynät vaikuttivat hauskoilta, koska kuudesta erivärisestä tussista saisi vaikka kuinka monta eri yhdistelmää. Nyt kotona tarkemmin tutkiessani tajusin, että kynät ovat aikalailla tavallisia tusseja, jotka vaan päästävät väriä toisiinsa kynien keskellä olevissa hylsyissä. Tosi hämärästi nyt kirjoitettu, mutta siis pointti oli, ettei blendy penssit olleet mitenkään ihmeellisiä. Odotan silti, että pääsen kokeilemaan sekoitustusseja esimerkiksi kirjeen kirjoittamiseen. Ja onneksi en pulittanut näistä melko taviksiksi osoittautuneista huopakynistä kuin kaksi eukkia. (normaalihinta 7,90 €)

Tarjouslaarin uumenista kätösiini eksyi jotakin muutakin värikästä. En yhtään muista, milloin minulla olisi ollut viimeksi kasvovärit, joten olihan nämä kahden egen (norm. 5,90 €) kasvovärikynät ostettava. Jotenkin ajattelin niin, että eihän sitä koskaan tiedä, milloin tälläisiä sattuu tarvitsemaan. Välillä on hyvä jemmailla tavaroita. 0:)

 Poistopisteestä tuli ostettua jotakin myös meidän koululaiselle. ♥ aloitti tällä viikolla suomen kielen kurssin, ja toivon mukaan ensi kuussa alkaa toinenkin. Tämä nyt alkanut on nimittäin vain kahdesti viikossa, pari tuntia kerrallaan, mutta työkkärin kurssi olisi ihan kokopäiväistä opiskelua. Peukut pystyyn siis, että ♥ pääsisi sille kurssille. Joka tapauksessa kursseilla tarvitaan muistiinpanovälineitä. Tällä hetkellä kurssilainen käyttää jotakin Aku Ankka -vihkoa, mutta kun se on täynnä, on kiva käytellä lempparijalkkisjoukkueen logolla koristettua vihkoa. Näitä lähti mukaan kaksi yhteensä neljällä eurolla. (normaalilla hinnalla olisi saanut pulittaa 5,90 €/kpl)


Kirjakaupan sisälläkin oli vielä tarjouspöytiä. Ihastelin hetkisen kaikkia söpöjä macaron- ja cup cake -kirjoja, mutta huomioni kiinnittyi sitten Tarot-kortti-pakkaukseen. Kun kävin Englannissa (vuonna 2004), meinasin ostaa tällaisen pakkauksen, jossa oli sekä tarot-kortit että niihin liittyvä kirja, mutta en sitten jotenkin raaskinutkaan. (ylläriylläri). Aina silloin tällöin olen harmitellut, että en napannut pakettia mukaani. Tällä kertaa en sitten harkinnutkaan kovin kauaa, vaan tein ostopäätöksen aika nopsaan. Ei minulla ole mitään suurta kiinnostusta Tarokkikortteja kohtaan, kunhan vain huvikseni halusin tutustua. Ajattelin myös, että jos nämä jäävät aivan toimettomiksi jonnekin nurkkaan pölyttymään, voin antaa nämä eteenpäin. Pakkauksen (saattaa jopa olla se sama, jota silloin Stratfordissa katselin, minulla on hämärä muistikuva violetista paketista) hinta oli 6,90. (norm. hinta 15,93. puntaa tai euroa :o)

Kirjakaupan jälkeen pyörähdettiin Seppälässä ja UFFilla, niistä ei tarttunut mukaan mitään. Minua vähän ärsyttää koko UFF, siellä on minusta aika kallista. Samalla hintaa saa uusiakin vaatteita, jos viitsii vähän väijyä aleja tai tarjouksia. Ainoa hyvä juttu UFFissa on ne euron tai kahden päivät.

Tiimarista ostettiin vähän koululaisjuttuja. Rulla kontaktimuovia (vahingossa sitä karheapintaista) ja paketti lyijytäytekynän lyijyä. Päätin vielä kassalla hurjastella vähän, ja ostin myös kuusi postimerkkiä. Kakkosluokan.


Tokmanniksi muuttuneesta Vapaa valinnasta osteltiin vain kemppareita. Tiskiainetta, hammasharjat ja sellaista. Tosin kassan vieressä oli vielä yksi houkutin, "tästä makeiset 50 snt". Lompakkoni on jo kauan pursunnut kaikenlaisista korteista, ja olen ajatellut uudelleensijoittaa ne johonkin pikku pussukkaan. Itse asiassa ostin jokin aika sitten Kylmiksen Tokmannilta tällaisen samanlaisen pussin (jonka sisällä on KAKSI (2) vaahtokarkkia), jonka kuvituksena oli Helinä-keiju. Tämä Minni-pussukka näytti vaan niin kovin houkuttelevalta, että otin nytten tämänkin. Joko niille korteille tai vaikka mukana kuljetettaville meikeille. Pussukkaan mahtuu ihan mainiosti puuteri, peitepuikko ja huulirasva.

Oikeastaan lähdettiin Duoon sen takia, että siellä on pystyssä Reino-kaupan Pop up outlet -myymälä, jossa myydään myös Palmrothin konkurssipesän kenkiä. Ajattelin, että olisi kiva löytää jotkut laatukengät, mutta myymälä oli ihan sairaan pelottava. Lattialla oli isoja pahvilaatikoita, joiden sisällä oli sekalaisia pareja kenkiä ja joiden ympärillä parveili iso liuta naisia. Eipä siinä sitten huvittanut penkoa tarjontaa, mutta ei kyllä päällisin puolin edes näyttänyt kovin kiintoisalta tarjonnalta. Mietin hetken, olisinko ostanut tarjous-Reinot, mutta myymälässä ei ollut niitä korallin värisiä, enkä ihan niitä tavallisia pinkkejä haluaisin. Liukenin paikalta sitten aika äkkiä.

Lopuksi mentiin Subwaylle syömään, kun Cityshopparissa oli vielä yksi subi-tarjous käyttämättä. Vielä maitokaupan kautta ulos kauppakeskuksesta.

Ennen kuin kurvailtiin kotio, tuli vielä mieleen yksi mahdollinen poikkeamiskohde. Hervannassa nimittäin sijaitsee legendaarinen (tai en tiedä onko se legendaarinen kenenkään muun kuin minun tai pikkusiskon+hänen metalliluokkansa mielestä) Sauli City. En ole koskaan käynyt siellä, mutta ajattelin että olisi ihan kiva vilkaista, millainen paikka se on.

Huh huh, en kyllä osannut odottaa sellaista. Arvelin kyllä, että paikka on jotakin Löytöliiterin, Kuljun kartanon tai Säästöpörssin tapaista, mutta en silti osannut valmistautua siihen, mikä siellä odotti. Hyllyä niin piukassa kaikkea tavaraa, että kaikkiin hyllyväleihin ei uskaltanut edes mennä. Tuotteina menneiden vuosikymmenten helmiä. Erityisen riemastuttava oli löytää leluosastolta Bambukarhut-wokkisetti. Bambukarhuthan tuli telkkarista silloin, kun olin ala-asteella. Joku Barbien jeeppi taisi olla vieläkin vanhempaa tuotantoa. Ja voi sitä kalsonkien määrää! Ihan sairaan monta hyllyä omistettu miesten kerrastoille ja kalsareille. Kummaa.

Ei me Sauli citystäkään silti tyhjin käsin lähdetty. ♥ osti itselleen talvitakin. Sellaisen toppatakin, mikä on vähän niinkuin toppaliivi jonka alla on huppari. Ihan kivan näköinen, tosin se tekee ♥:n vähän Michelin-ukon näköiseksi. :D Hintaa takilla oli 30 €, näytti olevan alkuperäiseltä hinnaltaan kymmentä senttiä vaille kuuskymppiä. Hah ja kassamies (olikohan Sauli itse, enpä tiedä) oli vielä ihan kiva, sillä hän veloitti pelkästään takin hinnan, vaikka ostettiin myös pussillinen paahdettua sipulia. :D

Juupa juu, että sellaiset shoppailut. Nyt taidan etsiä jotakin syömistä, sillä subista on jo aika paljon aikaa. Saa nähdä, jos sitä vaikka menisi saunaankin tänään. Huomenna on työpäivä, kalenterissa lukee että messuavustaminen. Moikka siis nyt!

tiistai 4. syyskuuta 2012

Haastelua

Ihan kätevää, että Emski haastoi mut tekemään kysymys/vastauspostausta, koska en ole vielä saanut kuvattua mun uusia rättejä sitä shoppailupostausta varten. Tai itseasiassa niitä on tulossa ehkä kaksi, kun oon vähän kirppistellytkin tässä. Mutta niistä siis myöhemmin, nyt keskitytään kysymyksiin, jotka Emilia mulle keksi:

1. "Hesa" vai "Stadi"?
Kai mä sanon "Hesa", jos noista pitää valita. Useimmiten kuitenkin "Helsinki" tai kirjoitetussa kielessä (netissä) Hki.

2. Tiedätkö kuka on Joseph Ratzinger?
Enpä tiiä. Veikkaan jotain kirkkohistoriaan liittyvää hahmoa. En jaksa guuglettaa. Joskus toiste sitten.

3. Jokerit vai HIFK?
Ei ole merkitystä.


 4. Missä kuussa on asiallista alkaa ripustaa jouluvaloja?
Ehkä marraskuussa.

5. Onko parrakas mies hot?
 Useimmiten. Jos se parta on esimerkiks sellanen Robert Downey Jr -tyyppinen, eikä minkään Keskustorin juopon inspiroima.

6. Katsotko BB:tä?
En.


7. Paras piirteesi?
Lämpimyys. (Olipas hauska sanakin vielä!)

8. Omistatko virsikirjaa?
 Juu. Sellasen pienen vaalean, jonka kanteen on painettu kultaisella se suojelusenkelikuva. Sain sen joskus Kylmiksen kanttorilta, kun olin laulamassa jouluaattona kirkossa. Sitten yksi viinipunainen keskikokoinen, jonka sisäkannessa on Lumikki-tarra. Ja iso musta (sellainen mitä kirkoissa on), joka on sointupainos ja jonka sain Akaan kanttorilta ehkä vuosi sitten. Saattaa olla, että se ala-asteella saatu on jossakin olemassa myös.

9. Lempparibändi?
Ei minulla oikeastaan ole.


10. Cocis vai Pepsi?
Harvemmin käytän kumpaakaan. Mutta nyt kesällä aloin ylläriylläri tykätä colasta, ja yleensä lasissa taisi olla Cocista.
11. Mikä on noloin kokemuksesi EVER?
 Ää, höhhis kun tulee nyt huonoja vastauksia. En oikein muista mitään noloja. Joko minulle ei ole sattunut mitään kamalan noloa, tai sitten olen autuaasti unohtunut. Viime aikoina oli kyl aika nolo juttu, kun minulta kysyttiin, onko minulle tulossa perheenlisäystä. Olin vaan että "ei kun olen vaan lihava, kiitos kysymästä". Tosin tuokin on sellainen tapaus, että oikeastaan sen olisi pitänyt olla nolompaa sille kysyjälle kuin minulle. Eihän kukaan mene kysymään tuollaista vieraalta ihmiseltä! Siltä tyypiltä mahtoi puuttua joku tilannetajulohko aivoista. -.-
Noniin, oikein mukavaa että päätettiin tämä kysely näinkin mukavaan aiheeseen. :D Seuraavana olisi vuorossa muiden bloggaajien haastaminen, mutta enpä nyt taida haastella. Minusta tuntuu, että ihmiset eivät ole ehtineet vastailla edellisiinkään kysymyksiin, jotka tämän saman haasteen tiimoilla kekkasin. (Hei Emski, haastoin sutkin, mur!!!) Joten antaa vaan olla.

Ps. Kuvat on joltakin illalta, jona ilta-aurinko paistoi tosi kivasti vessan ikkunasta sisään. Ja minä yritin vangita sen valon digipokkarillani. Ei oikein onnistunut. :D

Ps2. Kappas kepposta, meikäläisellä näyttää olevan näissä molemmisaa yhdentoista kysymyksen haasteen postauksissa sama raitapaita, eri värinen tosin!