keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Ihanaa kesää

Viime päivinä on tapahtunut kesäasioita. Lauantaina söin S:n kanssa jäätelöä (meinasi inasen tihkuttaa vettä) ja saunoin hyvän tovin. Sunnuntaina kävin aamulla kirkossa, siellä oli maailman kaunisäänisin kanttori.

Maanantaina tehtiin S:n ja T:n kanssa retki. Pääsin Lappiin ja ulkomaille samana päivänä, kun käytiin Torniossa ja Haaparannalla shoppailemassa. Ainakin Ikeassa, urheilukaupassa ja huikean isossa karkkikaupassa. Kamera oli mukana, mutta luurasi koko ajan vain laukussa. Oli liian kivaa, ei ehtinyt ottaa kuvia.

Eilenkin kamera oli messissä, mutta kuvia eei oikein tullut otettua. Ihanakesäpäivä alkoi S:n kanssa aurinkoiselta torilta. Ostettiin kauppahallista ja kaupasta piknik-eväitä ja odoteltiin, että T pääsee koulusta (juu, niitä tutorina toimimisen ihanuuksia). Yhdessä sitten suunnattiin meren rannalle.

Mussutettiin juustoja (chilistä vuohenjuustoa ja jotakin valkohome-) ja suolakeksejä, kirsikoita ja mansikoita sekä sipsejä ja karkkeja. Lojuttiin nurmikolla ja ihmeteltiin, minne aurinko meni. Jossain vaiheessa se suvaitsi tulla takaisin näkyviin ja menimmee uimaan. Tai lähinnä kahlaamaan, sillä vesi oli kovin matalaa. Mutta nam miten ihanaa. Lämmintä mutta viileää. Ensimmäinen kertani meressä.^^*

Illalla, kun oli suihkuteltu ja kaivattu aftersun-juttua, menimme vielä kaupungille. Tarkoitus oli mennä terassille, mutta koska alkoikin sataa, kohtalomme oli seisoskella sadetta pitämässä aittaravintolassa. Vähän myöhemmin sade onneksi lakkasi ja pääsimme hörppäämään jäälattea kahvilan ulkopuolella olevien pöytien ääressä istuen. o_O

Ihan illalla ukkosti. ♥ Katselin ikkunasta, kun vesi piiskasi maata ja kun taivas välähteli vaarallisen kauniisti.

Ihanaa kesää siis. Vaikka olenkin nauttinut kovasti menneiden päivien tapahtumista, mukaan on mahtunut myös itkua ja ahdistusta. Omaa ja muiden. Huomenna alkaa ripari, mutta minusta ei tunnu yhtään siltä, että haluaisin lähteä sinne. :c

Eikä auta yhtään, että huomenna alkavan riparin jälkeen on vielä yksi. Olen tehnyt vasta puolet kesän töistä, vaikka tuntuu että kesä on kestänyt ikuisuuden. Vaikka onkin ollut helteisiä päiviä, minusta on tuntunut että syksy on aivan kohta. Se pelottaa ja mietityttää. Pieni mieleni ei ymmärrä, miten enää voi ehtiä olla vielä kaksi riparia, koska kohtahan kesä on ohi.

Tarvitsen rukouksia.

Ei kommentteja: