Näyttäisi siltä, että muissa blogeissa on kaikkia kivoja joulupostauksia tunnelmakuvineen ja lahjojen esittelyineen. No onhan se aika luonnollista, koska sitä joulua nyt on eletty. Ehkä sepustan pari sanaa omista pyhistänikin.
Joulukuusi saapui meille muistaakseni aatonaatonaattona. Perinteiden mukaan minun kummisetä toi sen omista metsistään, eikä ottanut mitään maksua, koska meidän iskä oli tänäkin vuonna auttamassa heinätöissä. Kuusi hengaili ensin autotallissa ja sitten pesuhuoneessa, ja aattoaamuna se rahdattiin olohuoneeseen. Niin ikään perinteiden mukaan kuusi sai jotakin kampetta yllensä sillä aikaa, kun lapsukaiset (ei meidän perheen, vaan jotkut muut lapset!) juttelivat mukavia Joulupukin kuumassa linjassa ja äiti keitteli riisipuuroa. Valojen lisäksi kuusi puettiin kultaisiin nauhoihin ja kulta-punaisiin palloihin. Koristelaatikossa ei ollutkaan enää tähteä, joten latvaan ripustettiin kultainen lumihiutale.
Aamupäivä meni siis piirrettyjä kytätessä ja puuroa mussuttaessa (minä olin tehnyt edellisenä iltana rusinasopan!). Joulurauhan julistus tuli tällä kertaa seurattua vähän puolella korvalla, mutta ainakin puoliksi kuulolla oltiin! ♥ tuli meille joskus iltapäivällä, ja sain hetken köllötellä lämpimässä kainalossa. Ihhistä.
Vielä iltapäivemmällä oli joulusaunomisten vuoro. Yritin selittää ♥:lle vanhoja suomalaisia uskomuksia; että jos joulusaunassa puhua pälpättää, niin hyttyset ovat riesana seuraavana vuonna. Kuulemma mikään hiljaisuus ei estä nigerialaisia hyttysiä kiusaamasta meitä meidän matkalla, joten jätettiin suosiolla tuppisuisuus mäkeen. Kerroin myös saunatontun/saunan hengen lahjomisesta, kun heitin kiukaalle hiukkasen jouluolutta. Oli mukavaa istua löylyissa ihanan tyypin kanssa ja kivan ruisleivän tuoksun keskellä. :D
Kun oli kylvetty ja vähän aikaa vilvoiteltu, saatiin asettua joulupöytään. Koska keittiönpöytämme ei ole mikään suuran suuri, ruoat oli levitelty vähän laajemmalle. Ruokailu oli siis mallia seisova - tai jopa vaeltava - pöytä. Saipahan kulutettua osan kaloreista heti siinä santsatessa, kun kerran joutui tekemään lenkkiä saadakseen ruokaa. (: Tänä vuonna lemppareitani (ne vaihtuvat vähän joka vuosi) olivat imelletty perunalaatikko kinkun kanssa ja lohitahnalla päällystetyt kananmunan puolikkaat. Jälkiruoksi taisin nappailla suklaita, ja sen jälkeen oli taas vähän köllöttelyä.
Joululaulujenkuunteluköllöttelyjen jälkeen oli muistamisien aika. Kuusen alla oli pikkuisen paketteja, ja niiden täytyi löytää oikeat omistajansa. Joulun parhaat lahjat olivat mielestäni - tässä kohtaa haisee omakehu - ne lahjat, jotka itse olin hankkinut muille. :P Oli kiva nähdä, että minun hankkimistani lahjoista tykättiin. Tai sitten kaikki olivat vaan niin taitavia näyttelijöitä. Itse saamistani jutuista tykkäsin etenkin hajuvedestä (jonka olin itse joutunut valitsemaan -.-) ja veljen tekemästä hauskasta kirjontakehyksestä. Meidän perheellä ei hirveästi tuota pätäkkää löydy, joten parasta joululahjaa oli silti se, että joulupöytään oli saatu kystä kyllä, ja että porukka oli saman katon alla.
Nimittäin joulupäivänä porukkaan liittyi Englannista juuri (23. pvä) tullut sisko poikaystävänsä ja tämän koiran kanssa. Joulupäivän ohjelma oli aika samanlaista kuin aatonkin, eli lahjojen/tuliaisten jakamista, kylpemistä saunassa ja masun täyttämistä joulupöperöillä. Illalla istuskeltiin vielä glögimukien ääressä ja tyypit valuivat nukkumaan omaan tahtiinsa.
Tapaninpäivä menikin sitten kynttilänvalossa himmaillessa. Osa porukasta (♥+sisko+Mikko+koira) jatkoivat matkaansa muualle joulun viettoon, ja loput jäivät sähkökatkoksen armoille. :P Kulutin aikaa ainakin veljen kanssa pelaamalla ja suklaata mussuttamalla. Ja pitihän jääkaappiakin tyhjätä, jos vaikka olisi ollutkyseessä piiiitkä sähkökatkos! :D Minun kummien piti tulla Tapanina vieraisille, mutta heidän matkantekonsa olikin tyssännyt katkeilleisiin puihin.
Kummit tulivat sitten keskiviikkona käymään. Kahviteltiin, juteltiin ja pelattiin jättimäisillä pelikorteilla ainakin ristiseiskaa. Minäkin pelasin pitkästä aikaa ja - jip huu! - voitin kaikki erät! Possukin oli vielä voittoisa, ja sen jälkeen päätinkin lopettaa pelit, ettei alkaisi häviöputki. :P Olihan minulla sentään vielä käsityöjuttelemisia kummitädin kanssa. :D Iltasella aloitinkin virkkaamisen, mikä on aika harvinaista minulle. Jatkoin käsityötäni eilenkin, ja luulen että kohta siirryn uudestaan virkkailujen pariin.
Kaiken kaikkiaan oli oikein mukaisa joulu, tykkäsin siitä kovasti. Ehkä oli hiukkasen outoa, ettei käyty missään kirkkojutuissa (tänä vuonna en käynyt edes kauneimmissa joululauluissa!), mutta ei se haittaa, jos välillä on vähän erilaista. Ensi vuonna voi sitten liittää hartaudessa tai muussa jutussa käymisen joulunviettoon, mutta tällä kertaa mentiin näin. Seuraavana sitten vuoden vaihtuminen, varmaankin se menee yhtä rennolla ohjelmalla kuin joulukin. Moikka!
