sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Kalalauantai

Vaikka en tykkääkään postauksista, jotka alkavat "hiljaiselon" selittelyillä, selittelen silti. Tai oikeastaan päin vastoin, nyt on kerrankin ollut epähiljaiseloa, joten en ole ehtinyt koneelle hirveästi. Eikä siitä koneelle ehtimisestä olisi ollut hyötyäkään, sillä ♥:n kone on jotenkin reistannut, eli siitä ei olisi ollut mihinkään postausyhteistyöhön. Nyt toimii ja nyt on aikaa, joten voisin hiukan satuilla eilisestä.

Joskus iltapäivällä lähdimme metrolla keskustaan ja (hmm pienen kenkäshoppailun jälkeen) treffasimme Peterin ja pikku Olivian rautatieasemalla. Pojat ostivat tuliaisviiniä ja tytöt ostivat omat juomansa - Olivialle Muumi ja minulle Hello kitty - ja sen jälkeen rautiovaunuilimme Arabiarantaan Peterin kaverin luokse.

Tiedossa oli illanistujaista ruoan ääressä, ja kun saavuimme oikealle ovelle, nenään tulvahtikin kokkailujen tuoksut. Moikkasimme paikalla jo olevat kymmenisen ihmistä ja etsimme itsellemme istumapaikat. Itse parkkeerasin pehvani pehmeälle lankamatolle ja tarkkailin hetken aikaa ympärilleni. Koska äijät hölöttivät supervauhdilla sitä omaa englantiaan ja Oliviakin oli uppoutunut rakentelemaan junarataa, keskityin tutkailemaan kirjahyllyä. Nappasin hyllystä Eino Leinon runokokoelman Elämän koreus ja lueskelin sitä nigerialaisen musiikin pauhatessa vieressä.

Jonkin ajan kuluttua ruoka oli valmista nautittavaksi. Tarjolla oli kamerunilaista ruokaa. Listalla oli jotakin uunissa paistettuja kaloja, joiden täytteenä oli ainakin pinaattia. Kalojen päälle oli laitettu etikkaisia punasipulirenkaita, ja lisäksi sai ottaa majoneesia (jätin väliin) ja chilikastiketta. Lautasella oli lisäksi öljyssä paitettuja ruokabanaanin (plantain) viipaleita.

(Muut lisäsivät majoneesin ja chilikastikkeen kalan päälle, mutta itse ajattelin olla varovaisempi ja vain dippailla kalanpaloja soosiin.)

(♥:n lautanen, itse en osannut syödä noin hienosti. :P)

Syömisen lisäksi ilta kului Olivian kanssa jutellessa ja leikkiessä. Leikittiin vähän intiaaneja ja vähän kissoja, ja ihmeteltiin tuulessa pyörivää viipperää, joka miltei lennätti minut parvekkeelta taivaan tuuliin. :P Osa porukasta oli menossa vielä klubille, mutta koska kohteena oli kuulemma Onnela, ja koska rahastoni ei ole juuri nyt kukkeimmillaan, lähdin ihan tyytyväisenä viimeisellä metrolla kotiin.

Ja olihan minulla jotakin yllänikin:

hopeapaita - (h&m) kirppikseltä
farkkuleggaripöksyt - Cellbeksestä
seeprasukat - Gina Tricot

kaulakoru - se Indiskan koristeesta tehty
rannekoru - kymppileirin markkinoilta

(varrettomat) tennarit - Anttilasta

Ja oli kyllä kiva ilta. (:

2 kommenttia:

MouMou kirjoitti...

Ihanan väriset tennarit!:)

Paola kirjoitti...

Jeps, ihanan pirteet! Mietin vaan, kuinka paljon kaikki öttiäisetkin tykkää niistä... (: