keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Ave Mariaa ja muuta

"Katolinen rukousnauha eli ruusukko (lat. rosarium) muodostuu krusifiksista, 1+3+1 helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita erottaa isompi tai erillinen helmi. Nimitys ruusukko tarkoittaa sekä itse rukousnauhaa että rukousta, jota nauhan avulla rukoillaan."
Wikipedia

Hmm, kieltämättä tuli jotenkin Da Vinci -koodimainen olo, kun sain tietää rukousnauhan toisen nimen. Mieleen nousi heti vapaamuurarit, ruusulinja ja muut Dan Brownin kirjassa usein toistuvat sanat. Mutta. Syy siihen, miksi eräänä päivänä (taisi olla jopa eilinen) googletin katolisessa perinteessä käytettävää rukousnauhaa, oli lähinnä se, että halusin askarrella sellaisen. Minulla oli muistikuva ala-asteelta, että yksi meidän luokkalaisemme esitteli omaa uskontoaan ja samalla kertoi myös rukousnauhan käytöstä. Muistin, että välillä rukoiltiin Isämeitää ja välillä Terve Mariaa. Minulla ei kuitenkaan ollut mitään hajua, minkälainen kokonaisuus rukousnauha olisi. Olenhan minä toki niitä nähnyt, mutta en ole pannut merkille helmien määrää tai järjeststä.

Ystävämme Wikipedia tarjosi minulle oikein oivallisen ohjeen oman ruusukon väsäämiseen. Eilen ennen autokoulua kävin Tiimarissa ja löysin vallan käyttökelpoisen helmipakeetin tähän tarkoitukseen. Tänään rästitehtävän kirjoittamisen jälkeen (olen nyt kolmena päivänä kirjoitellut VUODEN TAKAISTA mielenterveys ja päihteet -kotitenttiä, mutta tänään ei oikein luistanut) otin uuden helmipakkauksen esille ja kaivoin askartelulaatikostani siimaa sekä hieman joitain vanhoja helmiä.

Vähän aikaa väkerrettyäni lopputulos oli tällainen:


Uusien värittömien (vaikka ne näyttävätkin vähän vaaleanpunaisilta yläkuvassa) helmien lisäksi käytin välihelminä hopeanvärisiä pikku helmiä. Niitä on aika montaa eri kokoa, mik ärsytti minua tekovaiheessa, mutta tarkemmin ajateltuna ne vain tekevät tuotoksesta käsintehdyn näköisen. (: Käsitteeksi muodostunut "imelä Jeesus" on peräisin Sinellistä, ostin riipuksen viime Ideapark-reissulla. Helmet on pujotettu ihan tavalliseen 0,3 mm siimaan.

Oma rukousnauhani poikkeaa hieman "standardeista": ensinnäkin siitä puuttuu krusifiksi, sen sijaan Jeesus edustaa itseään risteyskohdassa olevassa riipuksessa. Krusifiksin tilalla johdannon alussa killuu iso kristallihelmi, joka on minusta oikein kaunis. Hah tuli vaan mieleen, että rukousnauhaani voisi luulla joksikin hihhulijutuksi, sillä eikös ole olemassa joitain sellaisia lahkoja tai yhteisöjä, jotka uskovat erilaisten kristallien voimiin? Tiedä häntä. Krusifiksin korvaaminen kristallilla ei kuitenkaan haittaa, sillä tuskinpa minä tätä korua rukoilemiseen käytänkään. Se on pikemminkin "for fashion", kuten poikaystäväni sanoisi. Sitä paitsi helminauha ei muutenkaan ole oikeaoppinen, sillä dekadeja on kuusi eikä viisi. Hui, saatanallista. :oo (no ei kai nyt sentään)

Kääk, nyt täytyy rientää - kohta alkaa neljäs ajotunti. Toisaalta on ihan kiva päästä ajelemaan, toisaalta en jaksaisi. Meneillään on jokin kärsimättömyysvaihe, että haluaisin oppia äkkiä ajamaan, mutta en jaksaisi harjoitella. Harjoitus taitaa silti olla se ainoa keino, jolla ajotaidon voi hankkia. (:

1 kommentti:

tAru kirjoitti...

vauu, onpas hieno! (:

vitsiiii, minuu harmittaa ihan kauheesti kun se nauha minkä sain mummilta on kadonnu jonnee, voi mähnä.

prospode