Ennenvanhainen seilorityttö

Koulu on alkanut. Hassua. Lukujärjestyksessä on vain yksi tai kaksi koulupäivää viikossa. Hassua. Pitäisi muka tehdä jotakin hyödyllistä vapaa-aikana. Esimerkiksi sellainen pikku juttu kuin opinnäytetyö on aivan aloittamatta, sille pitäisi tehdä jotakin. Lauantaina oli kuitenkin vielä aikaa vain hengailla, tie vei kirjaston puistikkoon kuuntelemaan bändejä. Kaupungin järjestämä Start now -ilmaiskonsertti toi Pieksämäelle Signmarkin, Chisun ja Lapkon. Ajattelin vetäistä jalkaani sammaripöksyt ja sen seuraksi jonkun paidan, mutta vaatimaton asukokonaisuus taisi karata vähän käsistä.

leggaripöksyt - Anttila
paita - Vero Moda
kengät - Prisma
vyö - Tokmanni
kaulakoru - kirppikseltä
kukkanen - KappAhl
korvikset - kummitädiltä

Siis juttuhan meni suunnilleen näin: Aluksi olin laittamassa pöksyjen pariksi valkoisen Jeesus-t-paidan, mutta se tuntuikin liian lyhyeltä tuollaisien housujen kanssa. Joten uudistin ankkuripaidan, sillä sen rusettikaksonen osoittautui kesällä oikein kivaksi ja mukavan pitkäksi paidaksi. Halusin ankkureiden seuraksi jotain muutakin merellistä, joten kiinnitin rintapieleen punavalkoraidallisen kangasruusun. Ruusun lisäksi kaivoin koruarsenaalistani pari viikkoa sitten ostetut helmet, joita olen pitänyt yllättävän paljon.

Kenkävalikoimani on sellaisessa jamassa, että jalkaani valikoitui pakostikin punaiset kenkulini. (Ballerinat jäivät roskikseen kotonakotona, korkokengillä en kykenisi kävelemään keskustaan ja takaisin.) En oikein ollut kovin innoissani siitä, että asustani pomppaisi esiin räikeät jalkineet, mutta sitten muistin omistavani punaisen vyön, joka saattaisi olla suunnilleen samaa sävyä kuin kengät. Kokeilin, miltä vyö näyttäisi vyötärölle kietaistuna, ja jotenkin tykkäsin. Korvispurkistani löytyi sävy sävyyn olevat klipsikorvikset, joten nekin päätyivät osaksi asuani.

Ja meikki. Minunhan OLI tarkoitus laittaa ihan perusjutut naamaan - peitepuikkoa, puuteria ja ripsiväriä - mutta perjantaina siivotessa kurkistin meikkirasiaani ja muistin nähneeni siellä huulipunan. Ajattelin ihan vain kokeilla, miltä näyttäisin punatuilla huulilla. (Olen aiemmin käyttänyt kyseistä huulipunaa vain naamiaisissa tai muissa vastaavissa, jolloin en tavallaan ole ollut oma itseni). Huulet näyttivät ihan kivoilta, mutta niiden seuraksi tarvittiin mielestäni rajaukset, tai silmät olisivat hukkuneet naamaan. :PP Vähän aikaa mietin, että kehtaanko lähteä liikenteeseen niin huomattavalla meikillä (kun se tuntuikin niin oudolta!), mutta otin kuitenkin farkkutakin matkaan ja lähdin kämppiksen kanssa keskustaan punaisin huulin.


Haha kun S näki minut eilen illalla, hänen kommenttinsa meni suunnilleen näin: "MITÄ sulla on naamassa!?!?". Ei kait siinä. Onhan se vähän erilainen meikki kuin yleensä. (: Meikkeineni päivineni minulle tuli hiukan mieleen jonkinlainen vintage-pin-up-merimiestyttö-hässäkkä, oli hauska näyttää välillä erilaiselta. Menoa ei haitannut edes se, että takamukselleni ei ole kovin edukasta käyttää myötäileviä pitkiä vaatteita. :DD Takamukseni miettimisen sijasta keskityin nauttimaan musiikista. Ehdottomasti paras juttu konsertissa oli Signmark, Chisu oli aika plääh, koska en yleensäkään tykkää hänen musastaan. Lapkoa en kuullut, koska lähdin S:n ja A:n kanssa Heselle hiukopalalle. Pieksämäelläkin oli hitusen U2-tunnelmaa, kun saatiin jonottaa Hesen tiskille tosi kauan. Syömisien jälkeen kävimme vielä vähän laulamassa karaokea ja sitten painuimme kiltisti pehkuihin.