torstai 15. marraskuuta 2012

Pitkästä aikaa keikka!

Tämä viikko on mennyt niinkin mielenkiintoisissa merkeissä, että olen lähinnä nukkunut tai muuten vaan löhöillyt sohvalla sekä napostellut särkylääkkeitä. Torstaina alkanut kurkkukipu yltyi todella pahaksi, ja olen vaan sairastellut neljän seinän sisässä. Pari kertaa olen poistunut kämpästä moikkaamaan sairaanhoitajaa terveyskeskuksella, mutta siitäkään ei ole ollut oikein apua.

Sairaskertomukset sikseen, ja muihin aiheisiin. Lauantaina olo ei ollut onneksi niin sietämätön, että olisi pitänyt jäädä kotiin. Kalenterissa oli nimittäin jotakin kivaa sille päivälle: "Kulttuurien juhla Hervannan kirjastossa, paikalla viim. klo 13". Udoka oli varattu soittamaan, eli lauantaina oli pitkästä aikaa keikka. Jee!

Ajeltiin veljen ja ♥:n (sain houkuteltua sen mukaan, että saisin jotain valokuvia) kanssa Hervantaan, parkkeerattiin Duon parkkipaikalle. Käppäiltiin kirjastolle ja pöllöiltiin vähän aikaa, että minne siellä pitää mennä. Heidi onneksi tuli siinä aika samaan aikaan, ja löydettiin sitten lopulta muutkin. Roudailtiin rumpuja sisään ja järkkäiltiin itsellemme esiintymispaikka. Odoteltiin omaa vuoroamme.


Itseasiassa en edes kovin hyvin tiedä, mistä Kulttuurien juhlassa oli kyse. Joku monikulttuurisuustapahtuma kuitenkin. Kun menimme kirjastolle, käynnissä oli kovat salsat, ja myöhemmin oli esittelyssä eri maiden juhlapukuja. Silloin, kun olin harjoittelussa Hervannassa, viereisessä monitoimitalossa oli joku samantapainen tapahtuma. Jossa näin Udokan ensimmäisen kerran. Ja menin juttelemaan. Ja siitä vähän ajan päästä menin kokeilemaan rummutusta.

No, kuitenkin. Olin aika innoissani keikasta, etenkin sen takia, että minä sain soittaa dum dumeja. Ekaa kertaa keikalla! Meillä oli aika lyhyt keikka-aika, joten soitettiin vain kaksi biisiä. Oli kuitenkin kiva tunnelma, ja yleisö näytti tykkäävän. (: Seuraavaksi kuvia. Hyvät kuvat on jonkun tyypin ottamia, huonot kuvat on mun omasta kamerasta.

 pikkuveljee piti vähän auttaa pukemisessa...

...homma hoidettu!

kaikki valmiina!


keikalla soitettiin...

...laulettiin...
 
...sekä soitettiin ja laulettiin.
 
 Lopuksi otettiin ryhmäkuvia, jee. (usealla kameralla samaan aikaan, mun lempparia! -.-)

 Jip huu!

Oli siis tosi kiva keikka, semmonen rento ja pikkuinen. Takahuoneessa oli tarjoiluja, mutta minä ja veli ei jääty pidemmäksi aikaa napostelemaan, kun pyyhällettiin seuraaviin juttuihin. Sen verran näytettiin naamaamme takahuoneessa, että jotkut tädit saivat kiiteltyä meitä. Kyselivät, kuinka kauan olemme soittaneet, ja olemmeko sisaruksia. Hauskaa, että joku ihan tuntematon oli huomannut meissä jotakin yhteyttä/yhtäläisyyttä.

Udoka on siitä jännä ryhmä, että koskaan ei tiedä, millaisella kokoonpanolla esiinnytään. Nyt oli harvinaisen tuoretta esiintyjäainesta (huoh, mitä kapulakieltä), koko porukasta seitsemän on aloittanut tänä vuonna, loppukesästä tai nyt syksyllä. Keikka meni ihan hyvin siihen nähden, että suurin osa oli aloittelijoita. Eikä tärkeintä olekaan täydellinen suorittaminen, vaan se, että kaikilla - soittajilla ja yleisöllä - olisi hauskaa. Siinä me mielestäni onnistuimme lauantaina. Hyvä me! (:

2 kommenttia:

Iina Moukola kirjoitti...

Pystytkö ihanainen säätämään tuota blogin kirjoituspalstaa vaikka melkein puolet leveämmäksi? Kuvat olisivat selkeämpiä ja tekstiäkin helpompi lukea. <3

Paola kirjoitti...

ööö... ehkä? :D pitää tutkia, miten sellasen saa tehtyä. :)